sunnuntai 13. elokuuta 2017

Asuntomessuilla havaittua: kotikuntosalien aika on ohi?

Kävin heti heinäkuun alkupuolella asuntomessuilla tutustumassa Mikkelin tarjontaan ja havaitsin että terassit ovat asuntojen uusi musta. Tuntui että terassien neliömäärän suhde asunnon neliöihin oli 2:1, eli 200m2 terassia ja 100m2 kotia sisätiloissa. Toki jylhät järvelle katsovat rinnetontit suorastaan vaativat näyttäviä terasseja. Mietimme matkatoverin kanssa, kuka pitää noita terasseja lumen tullessa puhtaina ja tulevatko ne oikeasti asujilla käyttöön vai muuttuvatko säilytystilaksi niinkuin kuntopyörät takkahuoneissa?

Se hypetetyin kohde. Olihan se aika hulppea. Wave
Leikkipuistossa kunnon liukumäki luonnonmuotoon tukeutuen
Silmiinpistävä kehityskulku oli kotikuntosalien puute. Niitä on parina viime vuonna ollut lähes jokaisessa kohteessa, mutta nyt löysin niitä vain muutamasta. Parissa kohteessa lasten liikunnallinen leikkiminen oli huomioitu hienosti, mutta aikuisten liikunta tapahtuu ilmeisesti jossain muualla. Toisaalta olen vahvasti sitä mieltä, että kotitreeni hoituu upeasti oman kehon painolla ja/tai muutamalla yksinkertaisella välineellä kuten kahvakuula ja gymstick tai TRX.

Hulppeat portaat naapurissa, aamu-uinnin jälkeen voi olla treeni sinällään kipittää portaat ylös. 

Alhaalta ylöspäin katsellessa ei voi väittää rumaksi maisemaa.

Kotikuntosali teknisen tilan kyljessä.
Kivat vetimet vessan laatikostossa
Mikkelin kaupunki oli panostanut huiman paljon leikkipaikkoihin ja alueen keskeltä löytyikin upea, suorastaan seikkailupuiston henkinen, leikkipuisto. Alueella oli myös pienempi puisto, jossa sielläkin oli kattavat leikkivermeet. Huippua että lasten kanssa pääsee riekkumaan todella pitkään liukumäkeen ja kiipeilemään erilaisiin rakennelmiin.

Erilaista kiipeilyverkostoa riitti
Myös pienemmille kiipijöille turvallinen seinän mitta
Tämä herrasmies tahtoi olla vähän jokaisessa kuvassa, ikäänkuin mallia näyttääkseen.

Kiva liukumäki(?) tämäkin

Paljujen paljouden ovat pikkuhiljaa korvanneet lämmitettävät ulkoporealtaat.
Tästä voisi oikoa kaupungin uimarannallekin näppärästi.

Olen aikaisempina vuosina miettinyt kuinka moneen messutaloon nuo kotisalilaitteistot ovat oikeasti jääneet käyttöön. Usein niiden sijoittelu on ollut käytön kannalta täysin mahdotonta, eli on herännyt kysymys siitä ovatko ne vain väliaikaisesti esillä. Jos esim. kotisali menee pakettiin seinään kiinnitettynä niin se ei silti tarkoita että sen edessä ei tarvittaisi tyhjää tilaa treenin suorittamiseksi muutamaa metriä. Jos tällainen laite sijoitellaan käytävään, jonka leveys on maksimissaan 1,5 metriä, saa olla aika näppärä että tuossa kohtaa saa treenin pystyyn. Puhumattamaan siitä, että loppu perhe voisi haluta käytävällä kulkea myös yhden treenatessa...

Puolapuut ja renkaat lastenhuoneessa

Yhdellä pihalla pääsi puttailemaan harjoitusgreenille.

Veikkaan että näistä suurin osa häviää kun messut on ohi...

Mutta tämä maahan upotettu trampoliini jäänee paikoilleen

Leuanvetorekki ja puolapuut samaan tarkoitukseen? Kaikki vetää leukoja kilpaa?
Treenillisesti päivä oli aika tehokas, ja jalat olivat muusia kaikesta kävelystä ja portaista. Kolmen tunnin ajomatka suuntaansa takasi että istuttuakin tuli. Meille osui suht lämmin päivä vierailulle ja vettä kului. Hauska päivä, mutta onneksi ensi vuonna Porissa olevat messut sijaitsevat edes millin lähempänä.

Vähän kuin infinity pool, mutta ei ihan.

Tässä kohteessa oli vastavirta-allas ja porealla yhdistettynä. Kotikuntoiluun ja kuntoutukseen varmaan tosi näppärä.
Se kuuluisa kuntopyörä, veikkaan että erillisessä huoneessa ei jää vaaterekiksi.