torstai 18. toukokuuta 2017

Kohtuus kaikessa - niin tylsää ja toimivaa

Juuri julkaistun koontitutkimuksen mukaan sydämen terveydelle haitallisiksi on todettu esim. mehustaminen joka poistaa hedelmälihan, kananmunat, runsaasti rasvoja ja lihaa sisältävät dieetit sekä kookos ja palmuöljyt. Eli suuret pelastajamme mehudieetit ja sekä karppaaminen voivat viedä terveyttä väärään suuntaan? Kyllä, jos ei pysytä kohtuudessa.

Ruokatrendejä nousee iltapäivälehtien sivuilla tämän tästä framille kirkuvilla otsikoilla höystettynä. Bloggarimaailmassa ja telkkarissa pyörii milloin millaistakin villitystä erilaisten ruokien ympärillä. Olenhan itsekin kokeillut vaikkapa voikahvia ja edelleen pidän sitä hyvänmakuisena ja joinain aamuina ihan toimivanakin aamupalana. En perustaisi koko ruokavaliota tuolle, mutta noin silloin tällöin toimii ratkaisuna. Yleensä kyseessä on näissä yksittäinen tutkimus tai bloggarimaailmassa yksittäisen ihmisen kokeilu. Yksittäisten ihmisten mielipiteet ovat juurikin niitä, mielipiteitä. Niiden todistusvoima pätee tasan siihen ihmiseen ja hänen senhetkiseen omaan käsitykseensä omasta terveydestään. Yksittäiset tutkimukset ovat myöskin kuin korsia laineilla. Menevät sinne tänne, sikin sokin. Jos korret taas lauttaantuvat (saadaan lisää tutkimuksia) voidaan lautan liikkeistä alkaa päätellä veden virtauksista jotakin.

Ontuvasta analogiasta takaisin tähän koontitutkimukseen. Sydäntutkijat olivat siis käyneet läpi useampia aikaisempia tutkimuksia ja koostaneet niistä yhdistelevän raportin. He miettivät ruokavalioiden ja yksittäisten ruokailutrendien vaikutusta nimenomaan sydänterveyden kannalta. Toisaalta jos jokin on huonoksi sydämellesi, se ei kovin hyvää voi tehdä loppukropallesi.

Haitallisiksi todettiin siis ylenmääräinen rasvalla ja lihalla mässääminen, kananmunien kolesterolia nostava vaikutus, palmu- ja kookosöljyt sekä mehustus jossa hedelmäliha poistetaan. Näille terveemmät vaihtoehdot ovat muut nestemäiset kasvisöljyt (tai ainakaan tästä ei ole merkittävää haittaa), kananmunat kohtuudella, mehustus jossa hedelmäliha juodaan myös sekä vähärasvaiset lihat. Gluteenittomalla ruokavaliolla ei ole oikein vaikutusta ellei ole keliaakikko, joille gluteenittomuus on elinehto. Mutta eipä siitä gluteenin välttelystä merkittävää haittaakaan ole, ellei se ala rajoittaa elämää.

Tutkimus luokittelee myös hyödyllisiä trendejä ja tottumuksia. Ja positiivisuuden nimissä keskittäisin voimat näihin. Extra-neitsytoliiviöljy kohtuullisissa käyttömäärissä on hyvä asia, pähkinät ja vihreälehtiset kasvikset päivittäin toimivat ja mustikat sekä mansikat tuovat keholle antioksidantteja kun niitä vetää riittävästi. Eli paista extra-neitsytoliiviöljyllä, ripauta aamupuuroon ja tarjoile jälkiruoaksi marjoja, vedä välipalalla kourallisen pohjallinen (30g) pähkinöitä laatuja vaihdellen ja muista jokaisella aterialla täyttää puolikas lautasesta vihreällä ja muuten värikkäällä tarjonnalla.

Kaikissa jutuissa on kokonaisuus ja vähintään kaksi puolta. Eli jos henkilö A ei normaalisti käytä yhtäkään kasvista tai lautasella ei ole milliäkään vihreää, niin mehustaminen voi olla alku johonkin hyvään. Kasvikset ovat helposti käytettävässä muodossa ja henkilö A voi saada fiiliksiä siitä että kotona on hieno laite jota saa käyttää. Henkilö B voi taasen tykätä yli kaiken suklaasta ja ahmia sitä kohtuuttomasti saaden sokeria ja rasvaa yltiöpäisen paljon. Jos hän siirtyy kookosöljyä sisältävään raakasuklaaseen ja syö sitä enää yhden palasen päivässä on taatusti kookosöljyn haitat pienemmät kuin aiemman tilanteen sokerisen vaalean suklaan mussuttamisesta. Että se kohtuus ja harkitut valinnat. Jos keliakiaa ei ole, mutta vahvasti uskoo että gluteeni ei omalle vatsalle sovi, lienee ihan okei jättää se pois ruokavaliosta. Kunhan ei täytä aukkoa erinäisillä hyvin teollisilla gluteenittomilla valmisteilla joissa on todella jänniä ainesosaluetteloita.

Lue juttu tutkimuksesta englanniksi täältä: http://www.popsci.com/fad-diet-nutrition-bad-for-you?src=SOC&dom=fb#page-7
Itse tutkimukseen pääset käsiksi tästä: http://www.acc.org/latest-in-cardiology/articles/2017/02/27/16/24/acc-prevention-council-perspective-aims-to-debunk-nutrition-myths?w_nav=LC ja tästä: http://www.onlinejacc.org/content/69/9/1172?_ga=2.234552286.117300414.1494921553-2010705502.1494921553

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Iltarasteilla - minustako suunnistaja?

Muistatteko kun kerroin käyneeni YöRogaining tapahtumassa talvella? No nyt on ilmoittautuminen sisässä kesäversioon (SE = Summer Edition) ja ajateltiin että voisi olla hyvä opetella suunnistamaan vähän ennakkoon kun kesällä ei voi päätellä rastien paikkoja lumeen painautuneista jäljistä... kröhöm. Joukkueen nimi on kuitenkin "Maratoonarit eksymässä", joten ihan henkseleitä paukutellen ei olla matkaan lähdössä harjoittelusta riippumatta.

Tiimi työn touhussa.
Iltarastit on viikottain toistuva tapahtuma, jossa vapaaehtoisvoimin järjestetään muutamia suunnistusreittejä konkareista noviiseihin. Kesän parhaimpina viikkoina rasteilla voi käydä myös keskiviikkoisin, mutta pääosin tapahtumat ovat maanantaisin. Osallistumiseen kuuluu kartta, josta rastit voi järjestyksessä käydä läpi. Osallistumismaksuihin voi ostaa myös sarjakortin, jolla yksittäinen käynti halpenee. Mikäli haluaa virallisen "tuloksen" pitää ostaa emit-laite, jolla rasteja leimataan. Emit kestää käyttöä yli kymmenen vuotta, joten ei ole mikään hillittömän hintainen ostos jos rasteille eksyy useammin kuin kerran.

Tästä kopista ostettiin kartta, joka on tiimikaverin käsissä.
Me vedettiin kaveriporukassa niin että kahdella oli kartat ja yhdellä leimauslaite ja sitten yhdessä pohdittiin kompassin ja kartan kanssa mihin seuraavaksi. Harjoiteltiin siis yhdessä ja me kaksi kokemattomampaa kyseltiin yhdeltä kokeneelta juttuja maastosta, karttamerkinnöistä, rasteista ylipäänsä ja reittisuunnittelusta.

Opin seuraavia juttuja:

  • Ne pienet mustat pisteet on kiviä, isoja kiviä maastossa.
  • Pienet viivat kartassa peräkkäin on polkuja, mutta yksittäinen viiva merkkaa jyrkännettä. Jyrkänne voi tarkoittaa ettei matka sitä kautta ihan oikeasti etene.
  • Ihan joka kerta ei maksa vaivaa painaltaa suorassa linjassa rastille jos pienellä kierrolla välttyy esim. kosteikolta tai isolta nousulta.
  • Kompassin suuntaamista kartan mukaan ja seuraavan reittipisteen suuntiman laittaminen kompassiin edellisellä rastilla.
  • Rastille ei saa jäädä seisoskelemaan (anna muille löytämisen riemu).

Me oltaisiin suoraan sanottuna pärjätty tuolla helpohkolla 5km reitillä ilman kompassiakin. Tämä johtui siitä että alue rajoittui taloihin ja peltoaukeaan jokaiselta puolelta, joten oli helppo ottaa suuntimaa ja tiedostaa missä on kun seurasi taloja ja niiden reunoja. Mutta kompassin käytön harjoittelu oli se tarkoitus, niin sitä sitten harjoiteltiin ja käytettiin taloja avusteena. Toki myös muut rasteilla olijat helpottivat urakkaa. Riittävästi samalla alueella kiertäviä henkilöitä tarkoittaa että ollaan ainakin lähellä jotain rastia. Rasteja oli siis toki enemmän kuin meidän 5km radan 21 kpl ja muut saattoivat suunnistaa helpompia tai vaikeampia reittejä. Siksi siis pari kertaa käytiin kuikuilemassa väärällä rastilla ennen oikeaa, todeten aina että "ei tän pitänytkään olla se vielä".


Hauska reissu ja opin asioita. Nyt vaan vielä pimeässäkin näkyvän kompassin ostoon ja pari kierrosta lisää rasteja jotta opin varmemmaksi kulkijaksi.