keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Lehtiarvostelu - KuntoPlus

Olen tilannut nyt muutaman kuukauden verran KuntoPlus lehteä, ja sen perusteella suoritan pientä analyysiä lehden tarjonnasta.


Lehdessä aikalailla uniikkia Suomessa julkaistavien sporttilehtien maailmassa on kattava (usein monisivuinen) tieteellisten havaintojen ja artikkeleiden nopea katsaus. Olen löytänyt useampiakin tutkimuspapereita, jotka on pariin kappaleeseen oivallisesti referoitu ja viitattu alkuperäiseen artikkeliin. Netistä kaivamalla on saanut uskomattoman määrän lisätietoa oman työnsä tueksi ja tiedonjanoa sammuttamaan. Tulette kuulemaan muutamasta kokeilunarvoisesta treenivinkistä jatkossa täällä blogissa ja nämä kultakimpaleet on noukittu KuntoPlus lehdestä.

Lehti nojaa vahvasti verkkosisältöihin. Lukijaa kannustetaan hankkimaan lisätietoja lehden verkkosivuilta (http://kuntoplus.fi/) ja aika kivoja laskureita ja kyselyitä sivusto tarjoaakin. Ihan en ole päässyt kiinni siitä miten paljon lehden tilaajan status vaikuttaa netin sisältöihin. Tuntuu, että kaikki oleellinen on tarjolla kaikelle kansalle vapaasti.


Artikkelisisällöt ja niiden laadukkuus vaihtelee paljon. Joskus on todella hyvää sisältöä, selkeillä ohjeilla ja riittävin perusteluin. Joskus taas tukeudutaan isoon kuvaan ja heppoisiin yleistotuuksiin. Hyvien tutkimustuloskatsausten lisäksi tuntuu toisaalta, että lehti leijuu Suomessa puhuttavista ajankohtaisista aiheista irrallaan, omassa kuplassaan.

Ruokaohjeet ovat valloittavia ja pakattu kivaan formaattiin. Ruokaohjeet voi irrottaa siististi mukaan, eikä koko lehteä tarvitse niiden vuoksi säilöä. Lehti käsittelee kaikkea henkisestä hyvinvoinnista, ruokavalion kautta liikuntaan ja välineisiin asti. Skaala on kivan laaja ja lukemista piisaa riittävästi yhteen lehteen.


Lehti on pääosin tuotettu käsittääkseni Norjassa (Bonnier Publications), ja sisällöt on sittemmin käännetty suomeksi. Tämä valitettavasti näkyy, ja etäännyttää lukijaa ainakin henkilöhaastatteluista. Ilmeisesti on mahdollista kysy-vastaa palstalla saada myös omaan kysymykseensä vastaus, mutta tuntuu että käännösprosessissa taatusti hukkuu jotain olennaista. Lehti on silti käännetty laadukkaasti, ja kieli on sujuvaa. Siitä pisteet toimittajille ja/tai kääntäjille.


Jos haluaa itse kokeilla lehteä, kannattaa ottaa tarjous netistä ja hommata itselleen parin lehden irtomyyntihintaan esim. ulkoilukerrasto kaupanpäälle. Tämän lehden tilatessaan saa aina jotain kylkiäiseksi, enkä suosittele siksi irtonumeroiden ostamista. Toki näissä on koira haudattuna (=kestotilaus), mutta jos netissä jaksaa käydä perumassa kestotilauksen niin testaaminen on kohtuu hintaista ja hyödyllistäkin.

tiistai 29. marraskuuta 2011

Asiakkaan kokemuksia PT:stä

Minun yksi ensimmäisistä oikeista asiakkaistani suostui haastatteluun ja valottamaan miltä Personal Trainer tuntuu, maistuu ja kuulostaa. Ollaan treenailtu reilun vuoden verran nyt, ja kokemus on ollut opettavainen ainakin minulle PT:nä. Outin ajatuksia voitte lukea enemmän seuraavaksi. Tämän haastattelun julkaisemiseen on lupa haastateltavalta, ja ehkä tällainen julkinen painostus saa hänet avaamaan oman bloginsa piakkoin johon voin sitten linkata ;)


Palkkasit Personal Trainerin, miksi ihmeessä?
Olin saanut painonpudotuksen omin avuin käyntiin tarkistelemalla syömisiä, mutta jonkin ajan kuluttua tuli taas stoppi etenemisen suhteen. Tässä vaiheessa myös totesin, että olisipa kiva kun saisi vireyttä ja kuntoa myöskin paremmaksi. Ajatus siitä, että muutos pitää olla kokonaisvaltaista alkoi hahmottua ja tuli idea, että ehkä ammattilaisen avulla tähän kaikkeen tulisi tolkkua.


Mitä tavoitteita sinulla oli mielessä kun aloititte, ovatko tavoitteet matkan varrella muuttuneet?
Aluksi oli tavoitteena painon pudottaminen ja vireyden parantaminen. Nälkä kuitenkin kasvaa syödessä, ja voiman ja kestävyyden kasvattamisesta on tullut myöskin tärkeätä. Kuin varkain viime keväänä juoksukärpänen puri ja lenkkeilykunnon kasvattamisesta tuli erittäinen keskeinen tavoite tässä projektissa.


Mitä PT:n kanssa on tehty, mistä tapaamiset ovat koostuneet?
Olemme tehneet mielestäni kaikkea mahdollista kivaa! Olemme käyneet yhdessä salilla, kahvakuulailemassa ja hiomassa juoksutekniikkaa. Etäohjauksena olemme pitäneet pitkiä puheluita aiheena ravinto. Myöskin ennen ja jälkeen koitosten olen soitellut PT:lle ja olen purkanut pois paniikkia tai niitä varsinaisia onnistumisiakin.


Oletko saavuttanut sen mitä halusit?
Olen saanut mielestäni paljon enemmän kuin uskalsin toivoa. Painon putoaminen ja kunnon kohoaminen ovat tietysti näkyvimpiä asioita. Maastopuolimaratonille ja nyt viimeisimpänä Helsinki Midnight Runille osallistuminen ovat olleet sellaisia asioita, että en vielä vuosi sitten olisi voinut uskoa näitä todeksi ja itsensä voittamisen kokemus on jotain sellaista mitä ei voi rahalla ostaa.


Miten lähipiiri ja ystävät ovat suhtautuneet?
Äärimmäisen kannustavasti ja positiivisesti. Jotenkin vaikuttaisi siltä ja toivoisinkin, että kun olen puhunut tästä omasta kokemuksestani niin ihmisillä laskisi kynnys ottaa ammattilainen avuksi omaan kuntoiluprojektiin. Hyvinkin mahdollista, että olen joskus puhunut aiheesta liikaakin, mutta sitten taas toisaalta olen päässyt osalliseksi hyvinkin syvällisistä keskusteluista juuri harjoitteluun ja ravintoon liittyen. On tuntunut mielettömän hyvältä saada ympäriltä palautetta, että omalla esimerkillä on inspiroinut muitakin harjoittelemaan.


Voitko suositella PT:n palkkaamista muille?
Ehdottomasti! En keksi mitään hyvää syytä olla tekemättä niin. Yksi tärkeä asia, joka liittyy hyvinvoinnin kasvattamiseen on kuitenkin se, että ainoastaan ihminen itse voi muuttaa itseään. PT voi auttaa ja ohjata, mutta itse pitää haluta sitä muutosta, jotta tuloksia alkaa syntymään. Kun motivaatio on kohdillaan niin taivas on rajana :-)

Outi on ollut ihana treenattava, koska hän todellakin tahtoo muutosta ja on ollut valmis tekemään sen eteen hommia. Muistan alkutaipaleelta varmaan ikuisesti puhelun, jossa Outi kertoi voimien kehittymisestä seuraavalla esimerkillä. Outi oli ollut lastensa kanssa kylpylässä ja perinteiseen tapaan hyppyyttänyt ja nostellut lapsia altaassa lasten riemuksi. Isoimmat riemunkiljahdukset oli koettu, kun yllättäen äidin voimat riittivät ihan oikeaan ilmalentoon ennen veden pärskähdystä. Yllätyksestä selvittyään Outi oli saanut viskoa lapsiaan oikein urakalla loppuajan! Tämä mielestäni todistaa, että paremmasta jaksamisesta ja hyvästä olosta on hyötyä ihan koko perheelle.

lauantai 26. marraskuuta 2011

Unien maailmassa

Tämä juttu ei sitten liity ravintoon tai liikuntaan. Tämä liittyy ihmisen hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja uniin. Uskon, että jossain jokaisen sisällä on päätietokone, joka kertoo mitä pitäisi tehdä elämässä. Jos muun kiireen tähden se jää joskus itseltä huomaamatta, systeemi kertoo sen sitten unissa.

Olen parina yönä nähnyt ikäviä unia. Tänään olen herännyt aamuyöstä itkien. Unessa hyvä ystäväni oli kuollut pitkälliseen sairauteen, ja olin hänen poikaansa ja miestään tapaamassa. Kävikin niin, että kohtasin ystäväni haamun ja hän tuntui olevan tyynen tietoinen kuolemastaan ja huolehti lähinnä poikansa hyvinvoinnista.

Voimakkaaseen tunteeseen herätessä tuntuu mahdottomalta karistaa tunnetilaa vaikka kuinka tietääkin sen olevan vain unta. En herättänyt miestäni, enkä soittanut aamukuudelta ystävälleni varmistaakseni kaiken olevan kunnossa. Päivällä kuitenkin kerroin unestani miehelle ja pohdin sen merkitystä paljonkin. Iltaan mennessä oli pakko soittaa ystävälleni ja kertoa uni. Hän oli ihan kunnossa ja oma iloinen itsensä.

Mitä uni sitten tarkoitti? Luulen, että sen tarkoitus oli kertoa minulle ystävien tärkeydestä, siitä etten ole ehtinyt tavata ystäviäni riittävästi. Ehkä opetus oli, ettei pidä siirtää huomiseksi mitään minkä voi tehdä jo tänään? Oli hyvä soittaa ystävälle ja kuulla hänen ääntänsä. Myös iloisen poikalapsen omaa kieltä puhelimesta oli hassua kuunnella. Otolla olisi ollut selkeästi jotain kerrottavaa, mutta pitänee ottaa ensikerralla uudestaan puheeksi pikkumiehen kanssa mitä se jokin oli :)

perjantai 25. marraskuuta 2011

Monenlaista penkkipunnerrusta

Tiedättekö kuinka monella eri tavalla voi tehdä rintalihaksen treeniä "penkkipunnertamalla"? En minäkään... Aika montaa erilaista tapaa siihen kuitenkin minäkin osaan. Tässä iloksenne muutamia. Erityiskiitokset salilla avualiaasti minua kuvanneelle herrasmiehelle.

Perinteinen penkkipunnerrus tehdään tangolla, pyöristetään rinta kaarelle ja ähistään sekä puhistaan. "Penaa" tekevät valtaosaltaan miehet, ja mitä isommat rojut tangossa, sitä enemmän pitää olla varmistajia ja yleisöä. Naisille suosittelen silti tätä ihan yhtälailla, ja varmistajia myöskin kun painot alkavat vaatia paria hakureissua penkin ja painotelineen välillä. Kaverin tehtävä on myös tsempata, ja porukassa on muutenkin mukavampaa.

Painot tukevasti ilmassa, kasvoilla hymy, jalat tukevasti maassa, lantio hyvin hallinnassa
Varmista tehdessäsi, että tanko on penkillä maatessasi silmiesi linjalla, kädet ovat riittävän auki ja jalat tukevasti maassa. Älä pullista rintaa ulospäin hallitsematta asentoa keskivartalolla. Keskivartalon pito on koko liikkeen a ja o, ilman sitä voi homma lähteä lapasesta ihan totaalisesti. Rinnan pullistus ei myöskään ole pakollista, tarkoitus on että saat maksimaalisen liikeradan ja rintalihakset joutuvat puskemaan tangon ylös lievästä venytyksestä.

Lantio paikoillaan, jalat tukevasti maassa, painot sykevyön kohdalle ja pieni venytys ennen ylös punnertamista

Saman voi tehdä käsipainoilla. Tässä vaikeuskerroin usein kasvaa, koska koordinoitava tuplaantuu. Kädet eivät olekaan enää kiinni yhdessä tangossa, ja vahvempi käsi ei voi auttaa toista. Molempien käsien on hallittava oma paino ja oma liiikeratansa. Edelleen silti yläasennossa kuvitteellinen tankolinja kulkee rintakehän päällä ja alhaalla painot viedään rintakehän alaosaa kohden, suunnilleen siihen missä pidät sykevyötä.

Haaste lisääntyy, jos teet liikkeen yhdellä kädellä kerrallaan. Keskivartalon tulee hallita silloin toispuoleinen kuorma, ja kokeiltuasi tiedät tämän taatusti toimivan ja tuntuvan. Jos tästä tahtoo haastaa vielä pidemmälle, voi poistaa lantion ja selän alta tuen ja toimia itse penkkinä ilman päällä. Niska ja yläselkä tuetaan penkille, selkä asetetaan suoraan ja lantio tuetaan lihaksin paikalleen.

Jostain kumman syystä tahdoin tehdä elämästä vaikeaa ja asetuin penkille näin. Käsien liikkumatila pieneni... Tehkää siis niin, että asetutte penkin jatkoksi, etten sen kanssa ristiin... 
Pään voi tukea myös jumppapallon päälle tai hivuttaa painokäden vastakkaista jalkaa hiljalleen suoraksi sivulle ja vetää taas takaisin painoa ylöspäin punnerrettaessa. Tässä viimeistään tosi tarkkana lantion kontrollin kanssa.

maanantai 21. marraskuuta 2011

Mistä on hyvä ruoka tehty?

Mistä on pienet tytöt tehty, mistä on pienet tytöt tehty?Sokerista kukkasista inkivääristä kanelista;Niistä on pienet tytöt tehty !

Mistä on pienet pojat tehty, mistä on pienet pojat tehty?Etanoista sammakoista koiranhännän tupsukoistaNiistä on pienet pojat tehty !

Muistatteko tämän lorun? Jos pienet tytöt on tehty sokerista, kukkasista, inkivääristä ja kanelista niin pitäisikö tyttöjen elää noilla ihanuuksilla? Jos pojat on tehty etanoista, sammakoista ja koiranhännän tupsukoista, pitäisikö ravinto koostua niistä? Maailmasta löytyy taatusti joku, joka on vakuuttunut että näin on asioiden laita.

Paleo-dieetin ruokapyramidi
Seurasin männäviikolla kakkosen iltaohjelmaa ruuasta. Harmitti, että asioita oli aseteltu vastakkain. Harmitti, että osallistujat olivat ottaneet toistensa vastustamisen sydämen asiakseen. Harmitti, että niinkin luontaisesta asiasta on pakko tehdä niin kovin hankalaa.

Leipätiedotuksen versio virallisista ravitsemussuosituksista. Onkohan jollakulla oma lehmä ojassa tässäkin?
Miksi ruoka herättää intohimoja nykymaailmassa? Onko maailmasta loppunut tähdellinen kiisteltävä? Onko yhden mallin sovittava kaikille? Onko minulla tässä postauksessa yhtäkään vastausta, vai vain kysymyksiä...? :)

Kuva joka löytyy Googlen kuvahaulla "Ruokafilosofia"-hakusanalla
Oma ruokafilosofiani perustuu tiettyihin pääajatuksiin. Uskon vakaasti, että se mikä toimii minulla ei taatusti toimi sellaisenaan sinulla. Siksi kehoitan jokaista ohjattavaani, ystävääni, tuntematonta junamatkustajaa ja jokaista julkkistä sekä sellaiseksi haluavaa miettimään miltä kropassa tuntuu kulloinkin. Mihin ravintoon kroppa reagoi hyvin ja mihin huonosti, mihin hyvin huonosti?

Jotain totuuksia löytynee silti minunkin johtoajatuksistani. Ainakin jotain mitä voi testata omalla kohdallaan ja hyväksi tai huonoksi havaita. Tässä siis minun "teesini" ruuan suhteen. Saa ja pitää olla perustellun omakohtaisesti eri mieltä!


  1. Puhtaat, luonnolliset ruoka-aineet (EI eineksiä, lisäaineita ja labrassa valmistettua ruokaa jota olisi luonnollisenakin tarjolla)
  2. Suosi ruokaa josta näkee mitä se sisältää myös syödessäsi ulkona
  3. Syö ruokaa silloin kun on nälkä, riittävästi kerrallaan (EI liikaa) ja riittävän usein
  4. Juo paljon vettä, ainakin 1,5l päivässä
  5. Syö hyvällä omallatunnolla ja seiso tekemiesi ratkaisuiden takana. Jos keho vaatii suklaata ja päätät sitä ottaa on kyseessä harkittu valinta nautiskella, ei hallitsematon sortuminen
Huomaatteko? Ei sanaakaan hiilareista, virallisista ravitsemussuosituksista, luomusta, paleosta, ruuan poisheittämisestä/haaskauksesta, toisen ideologian mustamaalaamista, lihan ekologisesta kuormasta, jne.... Terveellinen syöminen voi olla kiihkotonta ja omaehtoista! Sinun tarvitsee elää vatsasi kanssa, vain sinun. Kohtele vatsaa sen ansaitsemalla kunnioituksella. Älä usko muiden totuuksiin, kukaan ei tunne vatsaasi niinkuin sinä.

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Nykyiset superfood lempparini

Tämä teksti olisi pitänyt kirjoittaa jo kesällä, kun ystävä sitä toivoi. Mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan, eikös?

Olen tutustunut superfoodien maailmaan viimeisen vuoden aikana oikein urakalla. Tähän astisista kokeiluista aktiiviseen käyttöön ovat jääneet Chia-siemenet, mulperit ja raakasuklaa. Ostin myös Cocovin Trailmix-sekoitusta, jossa on mm. Goji-marjoja, kaakaonibsejä että erilaisia pähkinöitä.


Chia-siemeniä käytän aamupuuron kanssa. Teen puuron normaalisti ja sitten ripottelen päälle 1-1,5rkl siemeniä raejuuston kanssa. Tarkoituksena on tarjota keholleni kuituja, vitamiineja sekä elintärkeitä ja terveellisiä rasvahappoja. Näitä kaikkia saan siemenistä, eikä puuroon ole pakko lorauttaa öljyä. En ole kovin innoissani voisilmistä puurossa, joten koen siemenet reilusti paremmaksi vaihtoehdoksi. Siemeniä olen yrittänyt myös käyttää geeliytyvänä osana smoothieissani, mutta täytyy myöntää ettei tuo sammakon kutua muistuttava lima puhuttele itseäni suutuntumana. Puurossa siemenet lähinnä raksuvat hampaissa, makua niistä ei tule.


Mulpereita pidän autossa hätäeväänä, kuten Trailmix-sekoitustakin. Mulperit maistuvat mielestäni hieman rusinoille, ja sopivat siis naposteltaviksi hyvin. Olen laittanut näitä smoothiehin, ja ne tuovat kivaa makeutta. Tarkoituksenmukaista on jättää nämä marjat hieman rosoisiksi smoothiessakin, jotta suutuntumassa on jotain "syötävää". Smoothie on täyttävä lounas kunhan varmistaa että aivojenkin mielestä on syöty ja ruuassa on jotain pureskeltavaa.

Mulpereita kannattaa syödä vitamiinien, kuidun ja antioksidanttien vuoksi. Antioksidantit antavat vastustuskykyä ja pitävät meidät poissa tulehdusten tieltä. Mulpereissa on rautaa, kalsiumia, C- ja K-vitamiinia. Hyväksi annostukseksi suositellaan maksimissaan kourallista marjoja päivässä. Kuten aina, suosittelen aloittamaan rauhallisesti superfoodien kanssa. Varsinkin elimistöön syöksyvä kuitu voi äkkiseltään sekoittaa vatsan.


Raakasuklaaseen olen ihastunut täysin. Tumma suklaa oli ennen ihaninta herkkua, mutta raakasuklaa tuli ja vei jalat alta. Meneillään on useita kokeiluja maustaa suklaata piparmintulla, appelsiinilla sekä Goji- ja Mulperimarjoilla. Oman luontomme superfoodia, mustikkaa, ajattelin kokeilla seuraavaksi. En ole vielä päätynyt päättämään tahdonko suklaani kaakaovoilla vai mieluummin kookosöljyllä tehtynä. Eroa tuntuu olevan lähinnä koostumuksessa ja suttaavuudessa :) Kookosöljyn nesteeksimuuttumispiste löytyy alhaisemmasta lämpötilasta kuin kaakaovoin, joten kookosöljyllä tehdyt suklaat sulavat sormiin herkemmin. Toisaalta, eipä suklaansyönnin tarvitse siistiä olla?

Kuva lainattu www.raakasuklaa.com palvelusta, josta löytyy yllin kyllin suklaatietoutta
Raakasuklaasta keho saa huiman määrän antioksidantteja, magnesiumia, kromia, sinkkiä, rautaa, kuparia, rikkiä ja C-vitamiinia. Lisäksi kaakaossa on mielialaan vaikuttavia aineita, jotka siis kohottavat mielialaa. Luonnon oma masennuslääke voi todellakin nostaa arjen yläpuolelle kun syksyn pimeys alkaa painaa harteilla. Toiset saavat suklaasta jopa välittömiä euforian tunteita ja tuntuu kuin olisi hieman hiprakassa. Krapulaa ei kuitenkaan tunneta, ja autoakin taitaa saada suklaapöhnässä kuljettaa :)

lauantai 19. marraskuuta 2011

Uinti - uusi harrastukseni

Olen alkanut ravata keskimäärin kerran viikossa uimahallissa mieheni kanssa. Uimme omilla taatusti puutteellisilla tekniikoillamme allasta edes takaisin. Välillä katseet kohtaavat kesken uinnin ja hymyilemme.  Pysähdymme matalaan päähän ja koitan päästä kutittamaan kaveria kainalon alta. Välillä mies koittaa kellua samalla pitäen minua vyötäisiltä kiinni jaloillaan.

Kalevan uimahalli
Seuraavaksi otetaan kisa. Tai yleensä ensin mies kertoo minulle voittaneensa minut kisassa, jonka alkamisesta ei minulle kerrottu :) Kun oikea kisa alkaa, vannotan että se pitää uida rintauinnilla. Jos olen vedon edellä, siirtyy mies kroolaamaan ja hymyilee äärimmäisen leveästi voittaessaan minut. Terveitä nämä kolmekymppiset lapset kun leikkivät, vai mitä?

Uimakamppeet
Haluaisin opetella uimaan hyvin. Syyksi riittää ihan pelkkä halu, mutta myös tulevan kesän triathlonit kiinnostavat ja minua polttelee mahdollisuus pärjätä kunnialla myös uitiosuudessa. Tampereen kaupunki järjestää myös aikuisille uintikouluja. Epäilen arpaonnen suosivan minua... tuskin tulen mahtumaan huippusuosituille kursseille. Voisihan sitä silti koittaa? Jos muu ei auta, koitan houkutella ystäväni Suvin altaaseen kanssani. Josko uintiohjaajalta heltiäisi pari oppituntia tälle innokkaalle oppilaalle?

torstai 17. marraskuuta 2011

Kirje Joulupukille

Ajattelin tänä vuonna yllättää kaikki ja kirjoittaa Joulupukille. Samalla vaivalla voin jakaa toiveeni teillekin. Olen häveliäästi jättänyt listalta maailmanrauhan ja nälänhädän poistamisen ja keskittynyt rohkeasti vain itseeni ja omaan hyvinvointiini.

Rakas Joulupukki,


En ole kirjoittanut sinulle pitkään piiiiitkäään aikaan, mutta toivon että muistat minut vielä. Olen ollut kiltisti ja koittanut pitää huolta itseni lisäksi myös lähimmäisistäni. Minä olen se pieni pitkähiuksinen tyttö, jonka suurtakin suuremmat silmät ovat edelleen tallella. Olen lyhentänyt hiukset olkapäille asti ja kasvattanut massaa niin etten ole enää ihan niin pieni. 


Vaikken ole kirjoittanut sinulle, olen saanut lahjoja joka joulu. Kiitos niistä, ne ovat olleet todella hyvin valittuja, varsinkin kun olet tehnyt valintasi vinkittömässä tilassa. Ehkä tontut ovat kurkkineet ikkunoista suoraan aivoihini, kun lahjavalinnat ovat osuneet niin hyvin kohdalleen?


Haluaisin uuden peiton, koska edellinen taitaa olla jo reippaasti yli 7 vuotta vanha. Olen pessyt tätä hyvää peittoa useasti koneessa, mutta uskon että on tullut aika vaihtaa uudempaan malliin. Lepo on tärkeä osa hyvinvointia ja kunnon kehittymistä. Uskon uuden peiton auttavan minut parempaan kuntoon sen parantaessa uneni laatua. 


Treenivaatteeni ovat alkaneet haista hielle heti tultuaan pyykkinarulta. Epäilen että syynä on niiden käyminen vanhaksi. Saisivatko tontut pajassa tehtyä uusia verkkareita ja paitoja, sekä parit hyvät urheilurintsikat? Voin ottaa mielelläni vastaan myös lahjakortteja urheiluvaateliikkeisiin.


Olen aloittanut mieheni kanssa uintiharrastuksen. Sarjakortti uimahalliin lämmittäisi mieltä kovasti. Toisaalta joskus voisi olla hauskaa hurvitella kylpylässä. Lupaan etsiä TKL:n matkakorttini, jos tahdot ladata uintikertoja sinne. Kuntosalilla olen käynyt hälyttävän vähän itseäni varten, mutta asiakkaideni kanssa paljonkin. Toivoisin silti paria lisäkuukautta jäsenyyteeni lahjaksi. Kyllä minä salilla niin mielelläni käyn!


Jos voin luovuttaa sinulle pari kahvakuulaa tonttujen tuunattaviksi, olisin ikionnellinen. Haluaisin vähintään yhden täysin pinkin kuulan ja sitten pari MoveMe:n logolla brändättyä kuulaa. Jos palveluksessasi on taiteellisia tonttuja (ja tietenkin on!) annan mielelläni vapaat kädet koristeluille.


Lopuksi haluaisin tarjota lahjan sinulle ja tontuille. Voitaisiin järjestää joulun kiireiden jälkeen FitMe-ilta ja jutella ravinnosta ja käydä yhdessä kuntoilemassa. Leppoisa yhdessä oleminen ja tärkeiden asioiden porukalla pohtiminen voisi olla juuri sellaista työsuhdeliikuntaa ja koko porukan yhdessä olemista, jota tiukan puristuksen jälkeen tarvitaan. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä vastakirjeessä ja sovitaan koska Korvatunturilla tärähtää!

Kuva lainattu www.joulupukki.fi

Mitäs te toivotte lahjoiksi? Vai onko Joulussa sittenkin tärkeintä ruoka? :)

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

2 tyypin diabeteksen ehkäisy - liikunta pääosassa

Lueskelin viikonlopun Aamulehden Asiat-liitettä ja siinä ollutta juttua diabeteksestä. Ilokseni huomasin, että ainainen ja perinteinen yhdistäminen ylipainoon oli kyllä mainittu, mutta asiantuntija painotti liikunnan merkitystä enemmän. On todistettu, että ruokavaliota tärkeämpää on aktiivinen elämänasenne ja passiivisuuden välttäminen.

Lehtileike viikonlopun Aamulehdestä
Arkiliikuntaa, aktiivista liikuntaa, hyvää oloa ja elämäniloa. Niillä taistellaan diabeteksen puhkeamista vastaan paremmin, kuin kaloreita räknäämällä. Eikä kuulkaa yhtään haittaa, että ilman diabeteksen pelkoa liikutaan runsaasti ja reippaasti.

Suomessa oli tehty tutkimus. 500 henkilön tutkimusryhmää kehotettiin tekemään seuraavasti:

  1. 5% painonpudotus
  2. vähennä rasvaa, 
  3. vältä etenkin tyydyttymätöntä rasvaa
  4. lisää kuitua
  5. liiku ainakin 4h viikossa

Noudattamalla edes 3/5 kehoituksista, väheni diabetesriski 58 prosentilla. Jos noudattaa kaikkia kohtia voi taata itsellensä diabetesvapaan tulevaisuuden. Vaikka geenit sanoisivat mitä! Aika upeaa ja todella lohdullista. Oma terveys on todellakin jokaisen omassa hallinnassa vähintäänkin 90% osalta.

tiistai 15. marraskuuta 2011

Kirpakoita aamulenkkejä

Hupsaa! On ollut hiljaiseloa hetken ihan puolivahingossa. Olen yrittänyt hukkua töihin ja ravannut pääkaupunkiseudulla ihan yhtenään. Vaan kaikki päättyy aikanaan, ja nämäkin kiireet taitavat ensi viikon jälkeen hellittää. Hiljaisuudesta viisastuneena päätin ajastaa riemuksenne muutamia kirjoituksia tälle kuluvalle viikolle. Katsotaan kuinka onnistun :)

Mutta asiaan! Pakkanen on tullut seuraksemme koko maahan. Ainakin yöpakkaset. Nämä vaikuttavat suoraan aamulenkkeihin, ja olenkin kaivanut luottokumppanini korvaläpät ja hiihtohanskat mukaan kuulaille aamukävelyilleni.

Isänpäivän aamulenkiltä napattu otos
En oikein ole koskaan ollut pipoihminen, vaan korvat ovat ne jotka eivät siedä viimaa ja kylmää. Jos päässäni on pipo, jäävät korvat usein kylmyyden armoille ja seurauksena voi olla infernaalinen päänsärky tai ikävä tunne korvakäytävissä.

Hiihtohanskat taas ovat vuosien testailuissa osoittaneet käytännöllisyytensä. Lähtiessä ne tuntuvat kylmiltä, mutta kestävät käden lämmittyä ja ehkä vähän hikistyessä kylmää hyvin. Paremmin kuin villahanskat. Toiset hyvät hanskat olisivat nahkahansikkaat, mutta toistaiseksi olen pitänyt noita "asiallisen näköisiä" käsineitäni poissa treenikamppeiden laatikosta.

Millaisilla luottokamppeilla sinä ulkoilet talven tullen?

torstai 10. marraskuuta 2011

Testissä Sports Active 2 peli (WII)

Ostin itselleni jo kesän lopulla Wiille olevan sporttipelin nimeltä Sports Active 2. Kyseessä on liikuntapeli, jossa personal trainer valmentaa kuntoilijaa. Mukana tulee sykemittari ja liikesensorit käteen ja jalkaan. Lisäksi pitää olla olemassa vähintään yksi Wiin kapula.

Tässä pelissä siis virtuaalinen Personal Trainer valmensi tätä Personal Traineria. Koska halusin suhtautua hommaan perinteisellä ylimielisyydellä, puin päälle rönttäverkkarit, hihattoman paidan ja villasukat. Ajattelin, ettei vartin testissä voi millään tulla hiki tai vaikeuksia ilman liikuntavaatteita. Ja kuinkas sitten kävikään...



Ensimmäinen vartti meni vermeitä kootessa. Mukana tullut vastuskuminauha ja sen kädensijat eivät sisältäneet käyttöohjetta, ja siksi jätin ne kokoamatta. Tein liikkeet pelkällä vastuskumilla repien. Myöhemmin katselin kuvasta, että näköjään tarkoitus oli yhdistää nauha ja kädensijat ihan perinteisesti sitoen. Tästä tulee pelin lähes ainoa miinus.

Seuraavat 10 minuuttia syötin perustietojani ja mietin kuumeisesti mihin meidän Wiin tasapainolauta on kadonnut. Ehkä löydän sen seuraavaan testiin mennessä. Tämän jälkeen päästiin vihdoin itse asiaan ja pistin koneen generoimaan minulle vaikeimmalla tasolla vartin ohjelman. Ohjelma sisälsi pari lämmittelyliikettä, lihaskuntoliikkeitä, aerobista kestävyyttä treenaavia pätkiä ja lopuksi pari venytystä.


Liikkeitä tehdessä liikeanturit kädessä ja jalassa sekä wiin oma kapula kartoittavat liikkeitä ja voit nähdä oman avataresi ruudulla ohjeistavan PTn edessä. Koin juoksupätkissä ja kyykkäysliikkeissä että reiden anturi ei ottanut kaikkia liikkeitä vastaan ja lopputuloksena taisi olla vähän vielä tiukempi treeni. Tämähän ei ole siis haukku, vaan omalla kierolla tavallaan kehu.

Jo kolmannen liikkeen kohdalla villasukat oli pakko heittää pois jaloista. Viidennen liikkeen kohdalla oli pakko myöntää että niskasta pyrki esiin hikipisaroita. Ja sitten totaalinen hävetys, kun kädet maassa ja punnerrusasennossa jalkoja vatsan alle ja suoraksi vuoronperään hyppyyttäen oli pakko pitää taukoja muutama ennen 70 toiston täyttymistä. Mieskin tuli samaan aikaan naureskelmaan minun äheltämiselleni.


Syketietojen mukaan (joita laite mittaa) syke kävi aika korkeallakin ja suurimman osan aikaa harjoitus oli peruskestävyyden puolella kirkkaasti. Eli tehokasta, helppoa ja nopeaa (kunhan alkusäädöt jaksaa kerran tehdä). Pakko oli mennä suihkuun testin jälkeen.

Suosittelen tätä kotiäideille ja -isille, joiden liikuntaharrastus vaatii kotona pysymistä ja aikaa on yleensä vain alle puoli tuntia. Lisäksi suosittelen tätä koko perheelle tai kavereiden illanistujaisiin, joissa pääsee riehumisen jälkeen vaikka saunaan. Tai sitten itselleni, kiireiselle ihmiselle pikatreeneihin oman kodin rauhassa.

Kaikki kuvat sivustolta: http://www.ea.com/fi/ea-sports-active-2/

tiistai 8. marraskuuta 2011

Isälle lahjoja?

Meillä kaikilla on isä. Ja isänpäivä on ihan ovella. Alkaako hikoiluttaa? Tuskanhiki pyrkii ohimoille, kun isi sanoo että "kortti riittää!" ja haluaisit kertoa jotenkin muuten kuinka tärkeä hän on sinulle?

Minulla on ratkaisu tähän pulmaan, tai ainakin monta äärimmäisen fiksua ehdotusta. Osta iskälle hyvinvointia, lisää elinvuosia ja arjessa jaksamista. Varmista, että iskä on jaksavainen pappa lapsenlapsilleen ja tulee korjauskaveriksi kodin remontteihin. Tarjoa lähimmäisellesi hyvä olo ja mahtavan hyvä mieli.

Kuva lainattu Hellimöstä, joka sijaitsee Orimattilassa
Osta lahjaksi liikuntaa, aikaa itselle ja omalle hyvinvoinnille. Osta kylpylälahjakortti, hieronta (linkkaamastani paikasta myös kuumakivihieronta!), höntsykortti tai kahvakuula. Lupaudu ostamaan lenkkikengät, sählymaila tai sulkkiskertoja hallissa. Osta osaamista PT:ltä.

Jos olet aina ostanut kirjan, osta elämänkerran sijasta hyvinvointiopus. Esim. toiminnallisen harjoittelun uutuus "Tehokas treeni puolessa tunnissa", tai kahvakuulamiehen "Kahvakuulalla kuntoon" kirja kahvakuulan kyytipojaksi.

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Lämmittely ennen kuntosalitreeniä

Olen havainnut hurahtaneeni kahvakuulailuun ihan tosissani. "Tauti" tuntuu olevan myös herkästi tarttuvaa laatua. Viimeisin havainto "oireista" on kuntosalilla tapahtuva lämmittely. Teen nykyisin lämmittelyn kahvakuulalla joko osittain tai kokonaan. Ja niin tuntuvat tekevän salikaverinikin.

Kahvakuulia on joku muukin salilla käsitellyt
Ajattelin levittää tätä terveellistä "sairautta" blogin kautta myös teille, jotka ette satu kanssani kuntosalilla visiteeraamaan. Tässä muutama kahvakuulalla tehtävä oivallinen lämmittelyliike.

Kehon ympäri pyöritys

  • Pidä kädet hieman koukussa ja tartu kuulan kahvasta aina reunasta kiinni. Näin helpotat kädenvaihtoa.
  • Pyöritä kuulaa lantion ympäri ja vaihda kättä aina edessä ja takana
  • Haasta keskivartaloa pitämällä jalat vierekkäin ja nousemalla vuoroin varpaille, vuoroin kantapäille
  • Muista vaihtaa suuntaa välillä


Etuheilautus

  • Liike lähtee lantiosta tuuppaamalla, ei missään tapauksessa käsillä nostamalla
  • Muista myös saattaa kuula alas lantiolla, muuten tunnet nykäisyn kuulan tullessa alaspäin
  • Kädet voivat olla koukussa, pääasia on että pidät ne rentoina
  • Kuula muodostaa J-kirjaimen muotoisen radan, ja jos päästät kuulasta irti (mitä en suosittele kuntosalilla sisätiloissa), se tippuu suoraan alas jalkojesi eteen, ei kiidä eteenpäin metrejä


Yhdenkäden etuheilautus

  • Siirry liikkeeseen lennosta kahden käden etuheilautuksesta
  • Kuulakäsi menee edelleen jalkojen keskelle, ja lantio tekee pääosan työstä
  • Vapaa käsi menee kropan sivuitse ja keskivartaloon tulee kiertoa
  • Muista pitää keskivartalo edelleen hallussa, älä anna kuulan viedä sinua kasaan tai lysyyn
  • Kädenvaihto aina edessä, ilmassa (ei jalkojen välissä)


Etuheilautus ylös asti

  • Tee etuheilautusta normaalisti lantiolähtöisesti, mutta vie kuula ylös asti suorille käsille pääsi päälle
  • Muista hallittu palautus alas, lantio avustaa tässä
  • Lisähaastetta saat hyppäämällä tai kääntymällä 180 astetta kuulan ollessa pääsi yläpuolella


Takakyykky kuulalla

  • Aseta kuula niskaan ja ota lantionlevyinen haara
  • Kyykkää selkä suorassa hallitusti alas ja ylös muutama kerta
  • Voit tehdä kuula sylissä myös askelkyykkyjä

Ja sitten erilaisen raudan kimppuun :)
Näillä liikkeillä tulee hiki ja lämmin jo viidessä minuutissa ja lisäksi jakamaton huomio muilta salikävijöiltä. Tähän asti katseet ovat olleet kiinnostuneita, eivät naureskelevia tai pilkkaavia. Ehkä jonain päivänä rohkaistun kyselemään ventovierailta tahtoisivatko hekin koittaa :)

torstai 3. marraskuuta 2011

Vinkkejä kuntosaliharjoitteluun

Tänään tein kuntosalilla taas koko kropan ohjelman, johon nykyään kuuluu muutamia toiminnallisia harjoitteita. Haluan esitellä teille yhden reilusti varioitavissa olevan liikkeen ylätaljassa.

Tavallisesti ylätaljassa käytetään leveää tankoa tai A-kahvaa kapealle otteelle. Nyt tehdään tästä liikkeestä keskivartalolle haastavampi ja muutetaan se yhden käden liikkeeksi. Laita taljaan yhden käden kahva. Valitse vapaasti itsellesi käteen sopivin. Painopakasta reilusti tavallista vähemmän painoja ja sitten vaan tekemään. Koita välttää isompaa kiertymistä painon mukana, vaan hallitse keskivartaloa.

Aloitusasennossa talja ylhäällä ja paino alhaalla, keskivartalon tuli vahvana
Haasteellisempi versio on ottaa vapaaseen käteen käsipaino, jolla tehdään työntö ylös yhtäaikaisesti vetoliikkeen aikana. Liike harjoittaa lihasten lisäksi koordinaatiota kovasti. Lisää haastetta saa tähänkin, jos korvaa kiinteän istuimen jumppapallolla.

Liikkeen lopussa talja rintaan vedettynä, paino ylös tuupattuna ja edelleen vahva keskivartalon tuki

Ja eikun kokeilemaan! Treeni-iloa! :)

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Päkiäjuoksua aamutuimaan

Functional Training kurssi on tuonut päähäni ja sitäkautta kroppaani vinon pinon ihan erilaista treeniä. Tänään käytännön tasolla testiin pääsi päkiäjuoksu aamulenkin yhteydessä. Aamulenkit kävelen rauhassa, mutta väliin mahtui pari pyrähdystä.

Päkiäjuoksun idea on hyödyntää jalkapohjan sidekudosrakenteita jousen tavoin. Jänteet toimivat muuallakin kropassa meitä auttaen, kun vaan osaamme hyödyntää tuon voimavaran. Kun plantaari fasciaa venyttää, se kerää voimaa itseensä ja ampuu sen matkaan ponnistusvaiheessa. Näin ollen päkiäjuoksu on myös aika nopeaa.

Plantaari fascia juttuja selitettynä. Kuva Wikipediasta
Päkiäjuoksu on se tapa juosta, jossa kantapää ei käy maassa. Aivan kuin jos sprinttaisit 100m juoksukisoissa. Silloin kaikki meistä automaattisesti juoksevat päkiöillään. Kuitenkin esim. Kenialaisen juoksijat juoksevat paljain jaloin aina ja tehokkaasti jänteen voimia hyödyntäen. He ovat parempia, koska heillä on paras tekniikka ja vahva jalan rakenne, ei siksi että he olisivat ylipäänsä ylivoimaisia. (Tämä vinkiksi niille urheilijoille, jotka treenaavat juoksua :) )

Meitä Suomalaisia vaivannee tarve käyttää kenkiä kylmässä ilmanalassa suurimman osan vuotta. Kengässä jalka laiskistuu ja sidekudoksen voima heikkenee. Me kaikki silti voimme harjoitella voiman takaisin kenkien kanssa tai esim. feelmax tossuilla. Ja taito on meissä jo olemassa. Jokainen on aloittanut kävelyharjoitukset joskus varvistamalla reippaasti. Lapsi käyttää jalkapohjaansa hyväksi ihan eritavoin kuin me aikuiset.

Päkiäjuoksussa ja kaikessa sidekudosrakennetta harjoittavassa treenissä on huomioitava hitaampi palautuminen. En saa tehdä samaa treeniä heti huomenna, vaan on odotettava 72h treenien välillä. Lisäksi pitää aloittaa ihan pienestä. Minä otin kolme 50m juoksupätkää joiden välissä kävelin ja palauttelin kimmoisaa oloa itseeni. Kipua ja väsymystä vasten ei kannata harjoitella! Ihana treenimuoto, sanon minä.

tiistai 1. marraskuuta 2011

Asiakkaiden onnistumista ja tunnelmaa kynttilöistä

Päivä alkoi ihan väärinperin tänään. Tiedättekö niitä hetkiä kun ihan joka asia on vastahankaan ja perinteiset kikat eivät auta senttiäkään, päinvastoin? No tänään oli sellainen aamu, ja päiväkin. Aamulla kirposi ihan puolivahingossa pari kirosanaakin ja koittaessani lievittää tahmeutta kahvilla havaitsin senkin olevan kitkerää.

Iltaa kohden homma kuitenkin huomattavasti helpottui. Järjestin kynttiläkutsut ystävilleni ja lähisukulaisille. Leivoin vihersalaatin kylkiäiseksi juustomuffinsseja aurinkokuivatulla tomaatilla höystettynä. Lisäksi kahdenlaista piirakkaa: pullapohjaan leivottua mustikkapiirakkaa ja kaurahiutalepohjalla olevaa omenapiirakkaa. Molempien kanssa vanhanajan vanijakastiketta ja avót! Ja jos joku ihmettelee, niin kyllä, molempia piirakoita piti maistaa. Anteeksi vierailleni, pienemmällä kalorimäärällä olisi selvitty jos olisin tyytynyt vain yhteen sorttiin :D

Aiemmin ostettuja kynttiläkippoja ja rakkaat Uppo-Nallet rivissä :)
Kesken kynttiläkutsujen sain viestin asiakkaaltani. Luulen, että viestin sisältö ei olisi muille auennut, mutta jouduin ääneen hihkumiseni seurauksena selittämään vieraillekin miksi hyppelin hetken tasajalkaa. Asiakas on päässyt tekemisen makuun ja alkuun ja olen siitä aidosti onnellinen. Kenellekään meistä liikunnan aloittaminen ei ole itsestäänselvyys ja helppoa kuin heinänteko. Kun homma saa tuulta alleen niin se on aidosti ilon hetki. Varsinkin jos alku ei ole lähtenyt ilman mutkia ja pomppuja liikkeelle.

Muistakaahan ihmiset kehua itseänne ja lähimmäisiänne. Voitaisiin vanha sanonta kääntää positiiviseksi sanomalla "Se joka kehuja säästää, lastaan/lähimmäistään/ystäväänsä vihaa" :)