Kävin männä viikonloppuna Vierumäellä kouluttautumassa TRX:n ihmeelliseen maailmaan. Ja kerralla pirusti, niin että samaan viikonloppuun mahdutettiin sekä yksilöohjaus että ryhmäliikunnan ohjaamisen pätevyys narujen kanssa.
Lauantaina lähdin pimeimpään syysyöhön ajelemaan aamukuuden pintaan. Voin kertoa että voimakas laulaminen ja erilaisten sykehtivien viisujen veivaaminen autoradiosta olivat Ambronite-aamiaiseni lisäksi tärkeässä osassa perille pääsyssä. Ambronitea vedin, jotta jaksaisin lounastaukoon asti reenata (500kcal) ja se sopii autossa ryypiskeltäväksi ajaessa. Viisut herättivät minut päivään ja pitivät hereillä yksin hiljaisia teitä ajellessani.
Vierumäki on sitten viime visiitin kasvanut ihan huikaisevan paljon taas. Liikenneympyröissä seikkailtuani löysin kuitenkin autolle parkin urheiluhallin edestä ja ehdin nippa nappa ajoissa pelipaikoille. Onneksi urkkavermeet oli puettu jo kotona, niin ei tarvinnut kuin kuoriutua takista ja kengistä.
|
Tässä oppimateriaalista ja opettajasta kuvia. On siellä myös Rip trainer esittelyssä |
Päivä aloitettiin nopealla tutustumiskierroksella. Joukoissa oli sekä ihan tuoreita ryhmäliikunnanohjaajia että konkareita. Kolme tyyppiä ilmoitti jatkavansa myös seuraavana päivänä opiskelua, kuten minäkin.
|
Kun me teimme tätä keskivartalon kiusaajaa... |
|
...vieressä pomppi tällaisia tulevaisuuden pituushyppytoivoja. |
Ensimmäiseksi kerrattiin termit. Koska kouluttaja ei puhunut Suomea saatiin keskenämme miettiä kotimaiset vastineet TRX:n eri osille. Ankkuri, narut/liinat, karabiinihaka, stoppariluuppi, soljet, kahvat ja jalkalenkit. Ankkuri kääntyi seuraavana päivänä muotoon "kiinnitys" tai "kiinnityskohta", kun mietittiin uudemman kerran miksikä keltaista kiinnitysnarua pitäisi kutsua. Miksi tuo piste oli niin tärkeä että sille oli pakko antaa nimi? Koska niskan asento pysyi hyvänä kun muisti tuijotella ankkurinarua. Arvaatteko kenelle aiheesta huomauteltiin toistuvasti? Aivan, minähän se keskityin silmät kiinni tai vahtasin varpaitani tiukasti :)
|
Yhden jalan kyykyn eri vaiheita |
|
Yhden jalan kyykystä voi tulla ylös näinkin |
|
Hei mää punnerran yhden jalan taktiikalla. |
Treenit aloitettiin käymällä läpi kuusi perusasentoa ja muutamia virheitä joita tulisi välttää. Periaatteet joilla harjoituksen tehoa voi säädellä ihmeteltiin eri liikkeiden avulla ja lisäksi säädettiin narujen pituutta sopimaan kuhunkin harjoitukseen. Kuten kahvakuulassa, TRX narujen kanssa tasapainoalueen suuruutta kutistamalla harjoitus vaikeutuu. Riippuen liikkeestä voidaan lisäksi hakea tehoja menemällä heiluriperiaatteella pidemmälle pois kehikon alta tai suoraan kehikon alle. Narujen ei tulisi koskaan hangata ihoa ja ne pitäisi pitää aina kireällä harjoituksia tehtäessä. Tärkeänä osana kaikkea tekemistä on keskivartalon hyvä kannatus.
|
Pyysin kurssitovereita lavastamaan vähän tilannetta tauolla. Hihittämiseksi se meni :) |
Ryhmäliikunnan ohjuksen liikepatteristoon kuuluu perusliikkeitä noin 50 kipaletta. Periaatteessa laitteen avulla tehdään erilaisia soutuliikkeitä, punnerruksia ja lankun eri variaatioita. Kyykätessä narut lähinnä avustavat, jolloin kokematonkin voi harjoitella pistoolikyykkyä ja muita edistyneempiä vaihtoehtoja turvallisesti. Jokaisessa liikkeessä keskivartalo pysyy aktivoituna helposti. Tasapaino on hieman huterampi kuin samoja liikkeitä tuettuna laitteessa tehden.
|
Tämä lavastus onnistui paremmin, tai siis vakavammalla naamalla :) |
Ennen lounasta päästiin treenaamaan ohjattu tunti. Kyllä tuntui ja tutisi. Lounaan jälkeen tutustuttiin erilaisiin laitemalleihin, koska toki TRX-naruja pitää olla montaa erilaista, eri tarkoituksiin ja eri hintaluokasta. Ihmeteltiin miten narut saa kiinni puuhun tai erillisiin kiinnikkeisiin. Sitten harjoiteltiin lisää liikkeitä porukalla. Lopuksi suunniteltiin yhdessä yksi tunti ja ohjattiin sitä vuoronperään osissa porukalle. Ohjata sai kotikielellään tai enkuksi ja ohjaamistapaan kiinnitettiin myös huomiota. Motivointi on tärkeää on tuntilaiset alkavat puuskuttaa tai menettää otettaan.
|
Group selfie, eli grelfie? |
Kun keskivartaloa oli aktivoitu ahkerasti kahdeksan tunnin ajan ja lisäksi tehty erillisiä kylkiliikkeitä niin seuraavana päivänä jo käsien vienti pään päälle alkoi sattua. Mutta kerron siitä lisää myöhemmin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti