Olen tässä kesän mittaan käynyt juoksentelemassa pari puolimaratonia puolitosissani. Tarkoituksena oli testata omaa kuntoa ja vakuutella itselleni että kyllä minä voin ja pystyn kokonaisenkin pistelemään elokuun lopulla kunnialla. Ja kunniastahan siinä on monesti kyse, että pääsee loppuun ilman että perässä hiihtää se turva-auto. Tai oikeastaan että pääsee loppuun, ihan sama onko viimeinen.
Olen lukenut kirjoista ja kuullut erinäisiltä valmentajilta kosolti vinkkejä treeniin ja syömiseen valmistavalla viikolla ennen kisaa. Tai ei noissa tapahtumissa kyllä meikäläisen kunnolla kisata kuin itsensä kanssa, mutta silti. Vinkeissä toistuu kaksi samaa asiaa eri muodoissa, eli treenin keventäminen tai lepo sekä hiilareiden tankkaaminen. Koska nämä kohdat toistuvat, veikkaan että ne ovat oikeilla jäljillä. Tosin olen juossut karppaustyyppisellä ruokavaliolla valmistautuen yhden puolikkaan kevyesti edeten ja juhlinut lähes aamuun asti tanssien (vain muutamalla siiderillä tosin) puolimaratonin aatonaattona. Eikä tuntunut suhteellisesti missään. Kuitenkaan kukaan ei tiedä miten paljon paremmin nuo reissut olisivat menneet jos olisin tehnyt kiltisti ohjeiden mukaan. Ja yksilöllinen vaihtelu on suurta.
 |
| Selfieitä kisoista ja fiiliksiä ;) |
Yleisesti ottaen ohjeistetaan keventämään harjoittelua noin 50% sekä tehojen että kertojen ja keston puolesta. Jos normaaliin ohjelmaan kuuluu esim. viisi lenkkiä viikossa näistä karsitaan 2-3 lenkkiin ja kestot sekä matkat tiputetaan vähintään puoleen normaalista. Saattaa riittää että pistelee 20-30 minuuttia PK-tehoilla ja pyrähtää väliin kolme kipaletta valotolppien välissä. Poissa ovat kilsojen VK-vedot ja viikon pitkä lenkki kuitataan sitten itse kisasuorituksella.
 |
| Tällaisesta jälkiohjelmasta (Korealainen rummutus) saatiin nautiskella Petri Juutin juhlavalla 100. maralla. |
Syömisessä tai lähinnä syömisen ja hiilaritankkauksen ajoittamisessa tuntuu olevan eniten eroja. Toiset sanovat, että hiilaritankkaus tulee suorittaa viikon alussa jos kisa on viikonloppuna, toiset kehottavat syömään vain yhden päivän korostetusti hiilareita ja ajoittamaan tämän päivän päivää tai kahta ennen suoritusta. Kirjallisuudessa on ohjeita ns. tyhjennysharjoituksiin ja sen päälle suoritettavaan tankkaukseen, jonka tarkoituksena on saada varastot ns. ylikompensoitumaan ja täyttymään hieman yli normaalin rajojen. Omissa valmennuksissa ja itseni kanssa testaillen olen herännyt havaitsemaan että me olemme yksilöitä ja yksilötkin ovat erilaisia eri ajanhetkinä. Yhtä totuutta ei tunnu olevan, vaan jokainen joutuu etsimään oman tapansa ja tottumuksensa itse ja muokkaamaan sitä ajan kuluessa ehkä uuteen uskoon.
Enemmän kuin pelkkää fyysistä valmistautumista, ovat nämä toimenpiteet myös henkistä fiilistelyä kisakoitosta varten. Lappu rinnassa juokseminen tuo oman lisänsä perinteiseen pitkikseen vauhtien noustessa ja pienen jännityksen puskiessa puseroon. Siksipä lappujuoksu on ensisijaisesti henkinen koitos, johon pää pitää saada oikeaan asentoon. Puhuisinkin rituaaleista, joita urheilija tekee valmistaaksensa kropan ja pään kisakuosiin. Rituaaleissa on se hyvä juttu, ettei niinkään ole merkitystä mitä tekee vaan se että tekee jotain tuttua ja turvallista jonka uskoo tuovan itselleen parhaan mahdollisen suorituksen.
 |
| Samaisen megalomaanisen tapahtuman huoltopiste, info ja varustesäilytys yhdessä kuvassa :) |
Rituaaleissa on myös se huono puoli, että koko homma voi lätsähtää ihan takapuolellelleen jos jostain syystä ei pysty rituaalejaan tekemään. Vaikka oikeasti on ihan sama saatko aamulla sitä tiettyä kaurahiutaleista ja hunajasta tehtyä smoothieta, voi pääsi olla sitä mieltä ettet pysty juoksemaan metriäkään kunnolla ilman sitä. Ja valitettavasti kroppa käyttäytyy juuri niinkuin pää uskoo sen tekevän. Isoin harjoittelu täytyy joskus tehdä pääkopan sisällä, jotta näistäkin yllättävistä tilanteista pääsee ylitse. Tai sitten voi valita rituaaleja, jotka voi tehdä missä maailmankolkassa tahansa ja tilanteesta riippumatta :)
Oma eka maraton on luvassa jo alle viikon päästä. Päässä humisee, kun koitan saada rituaalit kohdalleen. Mutta kyllä se tästä, ehkä, kai... tai siis täytyyhän sen mennän hyvin! Tervetuloa kannustamaan minua ja muita reitin varrelle, tai vaikka mukaan karkeloihin juoksemaan. Ohjeet löytyvät täältä:
http://www.tamperemaraton.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti