Dyykkipostaus - Eli ajatuksia laitesukellukseen kajahtaneelta pt:ltä

Olimme mieheni kanssa Thaimaassa parin viikon reissulla, jonka kokemuksia olen tuossa jo aiemmin blogissani valottanut. Lupasin tehdä erillisen sukellusaiheisen postauksen, ja tässä se nyt tulee.

Tästä se lähtee, laskeutumassa syvyyksiin

Lähdimme kurssille referal paperit suorittaneina sukeltajanalkuina, eli teoriaopinnot ja allassukellukset takana. Valmiiksi olimme varanneet Open Water Diver -kortista puuttuvat neljä avovesisukellusta Raya Diverssin Krabin toimipisteestä (joka sijaitsee siis Ao Nangissa). Sukellukset oli jaettu kahdelle päivälle, ja alkoivat saapumistamme seuraavana aamuna klo:7.30 auton noutaessa meitä hotellilta.

Ihan itse onnistuttu ottamaan kiva kuva Anomone fisuista, jotka totuttavat
itsensä merivuokon myrkkyyn vähitellen ja voivat näin olla suojassa saalistajilta

Tämä kala jäi tunnistamatta, vaikka näitä bongasin jokaisella sukelluksella ensimmäisestä lähtien. Apuja otetaan vastaan. Kirsi Raya Divers Krabilta: Kalaperhe on Snapper ja kalalaji Checkered Snapper

Todella iso mureena, sairaan pienen kiven alla. Mahtoi saada paljon saalista :D

Pitkähäntäveneeseen nouseminen, sukellusvene, kurssisukellukset ja kaikki outo hieman pelotti, mutta rento henkilökunta ja etenkin kouluttajaksemme osunut Tuomas tekivät olomme mukavaksi nopeasti. Mieheni räpsi ensimmäisillä sukelluskerroilla kuvia myös veneretkillä sukelluskohteisiin, mutta myöhemmin keskittyi täysin vedenalaiseen kuvaamiseen. Niin se silmä tottuu häikäisevän upeisiin maisemiin ja siirtyy "metsästämään" uusia elämyksiä :)

Luontoa ja sen ihmeitä. "Maisemakuva" pinnan alta

Tuttuja sukeltajia Koh Lantan Raya Diverssilta, törmättiin sattumalta pinnan alla :)

Kala ja meritähti

Kuvan keskeltä löytää mustekalan. Pahoittelut kuvan laadusta, kuvaajana minä :)

Etsi kala, siellä on sellainen ;)

Ensimmäisellä sukelluksella koin järkyttävän ihastumisen ja pettymyksen yhtäaikaa. Maisemat näyttivät hailummilta kuin missään Jacques Cousteaun filmeissä, mutta kaloja oli parvissa ja yksinään, satumaisissa väreissä ja muodoissa. Kalat eivät hävinneet piiloon saapuessamme paikalle, vaan jatkoivat korallin rouskuttamista tai pienempiensä jahtaamista. Upeaa! Mukaamme osui lisäksi videokuvaaja, jolta päivän päätteeksi ostimme videon reissusta. Ensimmäiset avovesisukellukset ikinä ja se on tallennettu videolle! Videolla maailma näyttää Cousteaun filkkojen tavoin värikylläiseltä. Tekninen laite korvaa punaisten puuttumisen paremmin kuin mihin silmä yksin kykenee.

Ihana perhepotretti fisuista korallin päällä. Kurssikirjassa lukee että isoimmat ongelma
syntyy siitä, että me ihmiset koitamme inhimillistää elikoita... Niinpä niin :)

Joku meriöttiäinen, liikkui eteenpäin noiden sakaroidensa avulla.
Mitä värikkäämpi, sen myrkyllisempi. Sami Koh Lantalta: Crown of thorns- starfish, joka
syö korallia ja saattaa isoissa joukoissa tuhota suurenkin riutan, eli
pahis siis - ja suomeksi en nyt saa nimea pähäni.

Seuraavana päivänä mieli paloi sukeltamaan ja sieppasi kyllä kovin, kun päivän ensimmäinen kohde, King Cruiser hylky, oli meidän tasoisille sukeltajille ihan liian syvällä. Harmitus oli itseasiassa niin kovaa, että minä päätin sillä hetkellä, että me menemme välittömästi Advanced Open Water Diver (AOWD) kurssille kun OWD paperit on taskussa. Open Water Diverin ja Advanced version välillä merkittävintä lienee sallittu suurin sukellussyvyys. OWD-kortilla sukeltaja saa käydä maksimissaan 18 metrissä, kun taas AOWD sukeltaja voi sukeltaa 30 metriin. 30 metriä on ns. hupisukelluksen maksimisyvyys muutenkin ja tuon jälkeen sukelluksen tarkoituksena on toimittaa jotain muuta kuin hupia, esim. sotilaallinen operaatio.

Skorpionikala

Trumpettikaloja ihan parveksi asti. Höpölöpö! Päänmuodosta se on pääteltävissä itsekin, että ei niitä. Mutta mitä? Sami Koh Lantalta ja Kirsi Krabilta: Barracuda

Merivuokkoja, joista yksi on selkeästi albiino

Squid, eli suomeksi siis..ööö... no kyl te tiedätte? Kirsi Krabilta ja Sami Koh Lantalta tunnistavat että "Kuvassa on Cuttlefish eli seepia".

OWD-kurssilla suoritetaan erilaisia sukelluksen perustaitoja ja harjoitellaan mahdollisen hätätilanteen varalle. Taitoina on mm. maskin täyttäminen vedellä ja tyhjennys, suunnistus kompassilla, puhaltavasta regulaattorista hengittäminen ja nosteenhallinta. Hätätilannettahan ei koskaan pääse syntymään jos sukeltaa turvallisilla laitteilla ja pitää huolta parin ja itsensä turvallisuudesta tarkastamalla kaiken vaikka kahdesti ennen sukellusta. Lisäksi sukelluksen aikana huolehtii, ettei mene itselle liian haasteellisiin paikkoihin ja tarkkailee ilmankulutusta. Jos ei erikseen hankkiudu merenelävien iholle tai uhittele niille, jatkavat nekin matkaansa sukeltajasta välittämättä. Samat periaatteet toimisivat muuten myös kotoisessa liikenteessä, mutta palataan siihen asiaan joskus toiste....

Merimakkara, arvatkaa kumpi pää on se millä syödään?

Merikäärme. Sukelluksen jälkeen selvisi, että top5 myrkyllisin elukka
mihin tuolla voi törmätä. Nooh, onneksi on pelokas otus.

Parisuunnistusharjoitus kompassilla. Minä ohjaan, mieheni laskee potkuja.

Tähän väliin pätkä videota pallokalasta. Pallokaloille on ominaista pullistua palloksi piikkien kanssa tai ilman kun ne pelästyvät jotakin. Kala nielee vettä pullistumisefektin aikaansaamiseksi, ja voitte kuvitella että operaatio on kivulias. Ei siis syyttä suotta peläytellä pallokaloja, ja jos matkustatte joskus kalafarmille, kieltäkää opasta, jos hän haluaa moisen ihmeen teille esitellä.

AOWD-kurssilla on tarkoituksena opetella lisää taitoja muutaman pakollisen ja vapaavalintaisen aihealueen ympäriltä. Pakollisia kohtia ovat suunnistus ja syväsukellus, vapaasti valittaviin me otimme monitaso/ sukellustietokone, vedenalainen ympäristö sekä nosteen huippuhallinta -sukelluksen. Jatkuvasti valokuvaten luonnontunnistustehtävät olivat aika antoisia!

Kalaparvi yllätti sukeltajat

Kalaparvi ja putkikorallia (tai jotain... ?)

Luonnontarkkailutehtävään liittyvällä sukelluksella kohtasimme reissun ainoat kilpikonnat. Kolme kappaletta isoja merikilpikonnia. Voin väittää, että pelkkään ihastuksesta huokailuun kului lyhyessä ajassa 20 bar ilmaa. Viimeisestä kilpparista saatiin jopa pieni videonpätkä. Ottakaa huomioon, että kuvaajana on täysi sukellus- ja kuvausamatööri. Jälki on sen mukaista.

Kilppari!!! Rouskuttaa korallia

Kurssien jälkeen aikaa jäi vielä hupisukeltamiseen sekä snorklauskokeiluun ja saarireissuun Tonsain kylään Phi Phi:llä. Snorklaus ei mielestäni ole laitesukellukseen haksahtaneen laji, mutta kai se elämyksiä antaa muille. Itseasiassa kokeiltiin itseksemme snorklaamista ekoilla sukelluskerroilla kun aikaa jäi vähän yli sukelluksen jälkeen. Eräs ryhmä teki kaksi sukellusta yhdellä kohteella, niin me muut hengailimme hetken veneellä odotellen heitä. Se snorklaaminen oli ehkä jopa hauskempaa kuin tuo jälkimmäinen ohjattu kokeilu :) Siinä kohtaa oli myös reilusti vähemmän laitesukellusta takana.

Turistina koralliriutalla

Sami, kouluttajamme AOWD:llä. Osa näistä otoksista (ne parhaat) on hänen käsialaansa

Krabin veneen kuski, äärimmäisen rento heppu :)

Ei kovin suoraviivainen blogipostaus, mutta paljon kuvia! Josko kuvat kertoisivat edes osan siitä mitä en sanoin pysty kuvailemaan.