Uusi vuosi ja laskettelukauden avaus Sappeella

Joulupukin ominaisuudessa päätin tänä vuonna keskittyä "aineettomiin" lahjoihin ja tarjota lähimmäisimmilleni elämyksiä ja yhdessäoloa. Tämä tarkoitti veljieni yli kymmenvuotiaiden lasten osalta reissua Sappeelle laskettelemaan.

Itse lasken nykyään laudalla, mutta uusi sukupolvi on selkeästi palannut aikaan jolloin sukset olivat ne parhaat ratkaisut. Trendit menevät aalloissa, mutta onneksi kehitystäkin välineissä tapahtuu välissä. Ainoalla miespuolisella matkalaisella oli twin-tip sukset, joilla voi siis laskea myös takaperin. Tätä optiota käytettiin useasti ja serkkujen ärsytykseksi kieppumalla heidän edessään ympäriämpäri.

Kypärät päässä, tottakai!

Tytöillä (tai nuorilla naisilla) oli mukanaan perinteisemmät sukset, joilla muutaman laskun jälkeen tultiin huimaakin vauhtia rinnettä alas. Laudan kanssa taisin olla porukan riippakivi, kun takasidettä pitää irrottaa ja kiinnittää hissimatkojen ajaksi. Tämä sääntö ei tuntunut koskevan kaikkia rinnekavereita...

Ainut homma mitä ihan porukalla jäätiin funtsaamaan, oli tarjolla ollut ruoka. Ranskalaisia ja nakkeja, ranskalaisia ja kananugetteja, ranskalaisia ja lihapullia tai edellisten comboja. Puhdas nolla kasviksien osalta. Lisäksi vähintään viisi erilaista munkkirinkilää ja pullaa ja kahdeksan erimakuista limpparia. Vesi oli onneksi ilmaista. Kyllähän tuollaisella elää puolikkaan päivän, mutta jos tulisin Sappeelle pidemmälle visiitille voisi olla syytä harkita omia eväitä. Miksi rinneravintoloiden tarjonta on niin heikkoa? Ihan hyvin voisi tarjolla olla esim. vaihtuva lounaskeitto.

Nyt kun ollaan kotiuduttu turvallisesti, on aika lähteä ystävien luokse vuotta vaihtamaan. Koittakaahan olla kiltisti ja luvatkaa vain asioita jotka motivoivat ja vievät teitä eteenpäin, ei taaksepäin.