Mistä keräillään motivaatiota liikkua?

Ajattelin kertoa suuren ja varjellun salaisuuden tähän kärkeen. Minuakaan ei aina huvita mennä liikkumaan. Usein tekee mieli röhnöttää sohvalla ja vain lepäillä.

Moni, minä mukaanlukien, saa iloa ja riemua liikunnasta palkinnoksi. Liikkuminen tuntuu hyvältä ja jälkeenpäin etenkin on hyvä olo. Endorfiinit on kivoja kavereita. Silti ennen liikuntaa ei muista kuinka hyvä olo siitä tulee. Tai muistaa, tiedostaa, oivaltaa, mutta se ei käänny toiminnaksi hymy naamalla. Kunnes sitten vain roikottaa itsensä tien päälle tai salille tai vaikkapa metsäpoluille pomppimaan. Keho muistaa vasta sitten kun tilanne on taas päällä, siihen asti mennään pelkällä sisukkuudella ja päätöksien voimalla.

Joskus onnistun huijaamaan itseni vahingossa lenkille tai ehdottamaan kaverille että mentäisiin kahvittelun sijaan leppoisalle kävelylle. Tätä sattuu äärimmäisen harvoin. Useimmiten käyttöön on otettava tiukemmat keinot. Varaan ajan kalenteriin ja kun kalenterihälytys soi koitan olla ajattelematta haluanko mennä. Menen kuin kone ja teen treenin. Ilmoittaudun kurssille opettelemaan jotain uutta, ja kun kurssikerta koittaa hilaan persaukseni paikalle, koska olen maksanut enkä halua maksaa tyhjästä. Katson kalenteriin puolimaratonin päivän ja aktiivisesti funtsailen miten hirveältä tuntuisi vetäistä tuo reissu treenaamatta.

Monesti motivaationi syntyy siis selkeitä tavoitteita asettamalla ja kaavamaisesti niitä kohden pyrkimällä. Mutta on minulla sitten takataskuässiä, joiden avulla jotkut treenit hoidetaan. Pilke silmäkulmassa tässä muutama motivointivinkki sinullekin.

Tee aamulla leivonnaisia jotka olet luvannut ja käytä samalla miehen ostamat kananmunat ja maito jääkaapista. Maito ja munat joita pitää ehdottomasti olla aamiaisella tai galaksit räjähtävät. Totea että lähikauppaan on vain kaksi kilsaa, äkkiäkös sen kävellen hoitaa uudet munat ja maidon jääkaappiin. Pukeudu ja totea puolivälissä, että pihalla tuulee ja sataa piikin lailla pistäviä, jäisiä pisaroita vinossa naamaan. Totea että ei-sen-niin-väliä ja tee pari askelkyykkyä paluumatkalla +6kg kantamuksien ryydittämänä selkärepussa. Todistaaksesi itsellesikin että teit sen, kuvaa hommasta video ja herätä kanssalenkkeilijöissä ansaittua huvittuneisuutta.

Huomaa että OiOiBrazil on järjestänyt kivan kesäkampanjan, josta voi saada kivat uudet leggarit ilmaiseksi. Jonnekin kotikaupunkiisi on piilotettu lappu, jossa on koodi verkkokauppaan ja vihjeessä on kuva ja teksti "130 askelta". Matkaan Pyynikin maisemiin, missä reilusti portaita ja samantyyppistä maastoa kuin kuvassa. Juokse ilta kymmeneltä ristiin rastiin kaikkia Pyynikin portaita mitkä tiedät löytämättä lappua. Luovuta ja juokse pisimmät portaat intervallitreeninä ylös alas vielä kolmesti. Poistu kotiin ja totea seuraavana päivänä, että joku on löytänyt lapun niistä ainoista rappusista joihin et enää lähtenyt katsomaan :D Hyvä treeni, parempi mieli.

Tuosta pari kertaa ja sitten vielä muutamat portaat.

Juttele kummipojan äiteen kanssa ja huomaa että lapsukaisia hoitaa koko viikonlopun mummu ja pappa vanhempien matkustaessa. Käy hakemassa iltapalalla ollut kummipoika illan viimeiseen vetoon potkupyörän kanssa. Itselle juoksuverkkarit, pojalle Poliisitakki ja kypärä ja matkaan! Kehota poitsua vetämään niin lujaa kun pääsee ja koita pysyä perässä. Intervallitreeniä ilman taukoja. Pakko on juosta ettei poika karkaa horisonttiin. Hirveen hyvä tsempittäjä, yksinäni olisi kääntynyt kävelylenkiksi jos siksikään.

Kaus se kerkes, mutta lopulta perässä pysyin :)