GoExpo liput voittaa...

Pari tuntia myöhästynyt arvonta, pahoittelut! Olin arvonnan ajankohtana Helsinki-Tampere motarilla, ja en kertakaikkiaan kyennyt arpomaan tuossa rokkasumussa ajellessa.

Nyt ollaan kuitenkin turvallisesti kotona ja arvonta suoritettiin pistämällä kaikkien rekisteröityneiden ja kommentoineiden nimet lapuille ja nostmalla silmät kiinni sotkotetuista lapuista yksi.

Voittajaksi selvisi nimimerkki Iiris! Onnea!

Koska blogger toimii jotenkin ufosti en pääse lähettämään sinulle sähköpostia, joten otahan yhteyttä ja pistä minulle viestiä osoitteeseen taina.moveme@gmail.com ja kerron miten saat voittamasi 2 lippua omaksesi.

MoveMe goes sisustusblogi

Hyvinvointiin liittyy paljon muutakin kuin liikunta ja kehonhuolto. Tärkeänä ystävät ja myös kauniit asiat. Näistä on tämänkertainen poikkeuksellinen blogipostaus tehty.

Olemme miehen kanssa sisustaneet tämän reilu vuosi sitten ostetun oman huushollimme Sisustusliike ID:n suunnittelijan avulla ja suurelta osin myös heidän kauttaan hankituilla designtuotteilla. ID:llä on tapana järjestää asiakasiltoja kera hyvän ruuan, viinin ja ihanaisen henkilökunnan. Tällä kertaa mies ei tahtonut lähteä (flunssa, em-mää-viitti) ja otin avecikseni Paulan. Luulen että Paula löysi perheelleen kutkuttavan sohvan, jonka koeistumiseksi pitänee siirtyä näyteikkunalta liikkeen lattialle asti.

Salaatista nautiskellessamme hypistelimme Eva Solon tuoteperheen tavaroita. Itselläni on kahvikarahvi, jonka olen toivonut aikoinaan joulupukilta. Sen kanssa saa tehtyä suodattamatonta lähes pannukahvin veroista kahvia, jossa purut eivät kuitenkaan ui kuppiin asti. Suodatinkahvissahan kahvipavun rasva jää suodatinpaperiin. Tämä on ehdottomasti terveellisempää, mutta kyllä mausta jää mielestäni puuttumaan pieni tumma ja muheva osa.

Tarjottavia, henkilökuntaa, ihasteltavaa, hypisteltävää

Liikkeessä riittää ihmeteltävää ja hypisteltävää. Näyteikkunoiden asetelmat vaihtuvat tuon tuosta ja nyt yhdessä oli nuoren työharjoittelijan taidonnäyte. Näyteikkunalle oli nimikin, mutta muistan tähän hätään vain teeman, joka oli poikamies ja illanvietto. Mukava tuoli, takkapuita telineessä, muhkeita mattonäytteitä maanläheisillä teemoilla ja miehekkään musta pöytä johon olisi varmasti voinut laskea sen viskilasin.

Osa näyteikkunaa, oikean voitte käydä tutkailemassa Hämeenpuistossa

Kartellin Bloom valaisimen herkullinen versio

Bongasimme lisäksi uunituoreelle Ruotsin prinsessalle sopivan valaisimen. Kartellin valmistama ihana värikäs piikikäs pallo kantaa nimeä Bloom. Näitä löytyi monessa eri muodossa, joten myös aikuisempaan makuun oli tarjolla vaihtoehtoja. Molemmat Paulan kanssa ihastelimme Tanskalaisen Muuton maljakkoa. Voi olla, että potentiaalinen seuraava synttärilahjatoive on löytynyt meille molemmille...

Maljakko kuvassa on Muuto:n omilta sivuilta lainassa

Omassa kodissa on vielä kesken tuulikaapin kuntoon laittaminen (ja vessa, kylppäri sekä makkarin viimeinen silaus....). Niinkin pieni ja vähäpätöinen tila, joka kuitenkin on jokaisen vieraan silmissä ensimmäisenä ja meidän itsemme katseltavana päivittäin useammankin kerran. Äidin remontista jäi pieni kaistale metsäistä näyttävää tapettia ja tarkoitus on repäistä ja maalata tuulikaapin patteri mustaksi, tapetoida seinä ja toinen seinä maalata harmaaksi. ID:n poistoista on löytynyt ihana pieni naulakko, jonka seuraksi pistettäneen jotain pieniä yksittäisiä naulakoita, ehkä kiven näköisiä? Näitä pieniä naulakoita hypistelin ja fiilistelin liikkeessä perjantaina. Ehkäpä juuri nyt olisi aika siirtyä toteuttamaan tuota tuulikaapin remonttia kun kaikki osaset alkavat loksahtaa kohdalleen?

Vanhat ihanat portaa johdattavat yläkerran ihmeisiin :)

Ja vaikka niitä lapsia ei olekaan, niin eikö tällaisen voisi ostaa söpöstyttämään olohuonetta?

Ihanaa sunnuntain jatkoa, muistakaahan osallistua kisaan ja vinkata siitä kavereillekin. Voittaja saa kaksi lippua, jolloin kavereita kutsumalla nostat omia mahdollisuuksia päästä messuille hyvässä seurassa :)

GoExpo messut 2-4.3 - Voita liput!

Puolentoista viikon päästä Helsingin Messukeskuksessa räjähtää ja järjestetään GoExpo messut. Messuilla on kunto-, retki-, fillari-, golf-, kalastus-, metsästys, horse fair-, ball sports-, ja kuva&kamera- messut yhdessä. Aika pitkä lista, eikö? Lisäksi messujen aikana järjestetään tankotanssin SM-kisat!!! Niille joita tankoakrobatia ei inspiroi on tarjolla penkkipunnerruksen SM-kisat.

Messuilla voi kokeilla uutuusvälineitä ja erilaisia lajeja yli 30 ohjelmapisteessä. Kaikkea kahvakuulailusta melontaan ja perhokalastuksesta jousiammuntaan. Tarjolla on vinkkejä juoksuharjoitteluun ja pääsee tuolla sovittamaan paljasjalkajuoksuun sopivia popojakin. Ostoksia voi tehdä perinteisin messualennuksin, joten ei kannata jättää rahapussia (tai rahoittajaa) sohvalle kotiin vaan tulla isommalla joukolla paikanpäälle. 

Retkipuolen pääteemana on tällä kertaa melominen, joka sopii tälle melovalle PT:lle paremmin kuin hyvin. Josko vihdoin saisin hommattua sen vettä oikeasti kestävän otsalampun? Kuva&Kamera-messujen siirryttyä GoExpon yhteyteen taidan saada vinkkejä myös tuohon sukelluksissa kuvaamiseen. Taisi tulla jo selväksi, että olen todellakin menossa? :)

Hevosiin hurahtaneille kerrottakoot että messut marssittaa näytille 70 hopotia ja ponia. Ilmielävinä näytöksissä ja kisaamassa. Lähiseutujen asukkaat pääsevät nauttimaan pyörähuollosta ja saavat lipun messuille kaupanpäälle. Pyörähuollon järjestäjä kertoo palvelusta seuraavasti:

"Pyöräilyn erikoisliike Velo & Oxygen tarjoaa uudenlaista palvelua messuilla. Tuo pyöräsi pesuun ja renkaiden vaihtoon samaan aikaan kun itse tutustut messuihin. Huoltopalvelun asiakkaat saavat ilmaisen lipun messuille!

Tuo pyöräsi ovelle 7.12 (Messukeskuksen itäisellä seinustalla eli Velodromin puolella) ja sovi tehtävästä huollosta Velo & Oxygenin huoltohenkilökunnan kanssa. Maksettuasi huollon saat vapaalipun, jolla pääset veloituksetta messuille. Huoltotöistä ja renkaista on tietysti myös erittäin hyvät messutarjoukset!
Helppoa eikö vaan? Näet ja koet upeat messut ja sen jälkeen pääset pestyllä ja rasvatulla pyörällä kotiin.”

Ihana Oona Kivelä

Ja sitten siihen tärkeimpää, eli tankotanssin SM-kisoihin. Luvassa on avoin sarja sekä naisten SM-sarja. Viralliseen sarjaan osallistuu hallitseva mestari Oona Kivelä ja luvattu on myös Talentista tutun Henrikka Roon taidonnäytteitä. Kisa käydään Kunto-messujen lavalla lauantaina 3.3.


Ja teille jotka jaksoitte lukea loppuun asti on luvassa parasta mitä MoveMe voi tarjota. Voit voittaa 2kpl lippuja GoExpoon. Toki oikeastihan kyse on messujärjestäjän upeasta kädenojennuksesta :) Osallistuminen on yksinkertaista:

1. Kirjaudu lukijaksi (jos et ole sitä jo ennestään)
2. Kirjautuneena jätä kommentti tähän tekstiin ja kerro mikä on ykkösasia mitä haluat messuilta käydä katsomassa ja miksi
3. Linkitä kisa kaikille kavereillesi (jos kaveri voittaa, vaadi päästä aveciksi)
4. Siirry odottamaan tulosten julkistusta keskiviikkona 29.2 klo:21.00

Onnea arvontaan!

ps. Messujen etusivulla on kisa, josta voi voittaa 1000e liikkumiseen vain valitsemalla suosikkilajinsa. Suosittelen kokeilemaan ;)

Kinesioteippaukseen tutustumassa

Minua ja PT-kavereita on teippailtu A-P:n toimesta kurssin muun opiskelun ohessa. Lisäksi oma mies käveli viime kesänä kotiin iloiset vaaleanpunaiset teipit pohkeessaan fyssarikäynnin päätteeksi. Olen nähnyt ja kokenut, kuinka riippuvasta olkapäästä saatiin täysin toimiva minuuteissa, palalla teippiä. Samainen olkapää oli tutkittu hermoratatestejä myöden, eikä apua oltu löydetty. Ja sitten, pala teippiä, hämmentävää...

Tällaista tavaraa omistan nyt pari rullaa

Näillä spekseillä olin kiljuen menossa kurssille, jossa muutamassa tunnissa esiteltiin kinesioteippauksen alkeita. Eihän minusta mestaria tullut, mutta hiffasin jotain. Ostin myös pari teippirullaa, joiden testaamisen aloitan parista asiakkaasta sekä miehestäni. Koekaniinit eivät ehkä vielä tätä tiedä, mutta oletan pystyväni helpottamaan oloa reippaasti ja mahdollistamaan turvallisen kuntouttavan harjoittelun nopeammin kuin ennen. Palalla teippiä...

Aamu alkoi motivoinnilla ja historian kertauksella. Esiteltiin itsemme ja joukosta löytyi niin terveydenhoitoalan ammattilaisia kuin vaimon kurssille lähettämiä (miksi minä en hiffannut ottaa miestä mukaan! Kuka minut nyt teippaa?!?!). Välittömästi siirryttiin teippaamaan vierustoverin rannetta ja leikkelemään teippejä i, x ja y muotoihin. Teippiä taisi kulua päivän aikana harjoitellessa yhtä paljon kuin olimme kurssista maksaneet.

Alaselän teippaukset, kolme y-teippiä. Itsellä hyppäsi selän liikkuvuus ihan eri sfääriin

Varsinaiset teippaukset tuntuivat helpoilta suorittaa mallia matkien. Ei varmaan ollut tarkoituskaan 2 tunnin tutustumisessa kaikkia saloja paljastaa, mutta itseä jäi kaihertamaan logiikka valitun teippauksen takana. Päteekö kaikkeen sama resepti, jos vaiva on kuitenkin eri? Mietin myös kuinka paljon anatomiaa tuntemattomalle henkilölle aukesi valitut teippauksen paikat. Itselle homma oli suht selkeää, koska varsinkin functional trainingin kursseilla on tullut anatomia kovin lähelle sen pienimpiä detaljeja myöden.  Esim. olkapään lihaksen (deltoid) kiinnittymispaikkaa käsivarressa haettiin oman parin kanssa hetki, ja vierestä kuunnellen myös muilla parivaljakoilla tämän pisteen löytäminen tuotti pientä tuskaa.

Kerta kiellon päälle jos ei vaikka edellisillä selvitty. Lämpö aktivoi teipin liiman, joten sively kuuluu asiaan.

Teipattiin alaselkä, olkapää ja vielä niska- hartian aluetta. Lisäksi katsottiin vierestä muutama yläselän lisäteippaus ja polven teippaus. Näinpä sivusta yhden löysän nilkan teippauksen ja pyysin ohjeet kurssimateriaalistakin löytyvään plantaari fasciitin helpottamiseen. Täytynee teipata mies uudestaan tuon jalkapöytävaivan vuoksi ja tällä kertaa pakottaa ajelemaan ensin karvat jalasta, jotta teipit pysyvät paria tuntia kauemmin :) Fyssari ei tätä ollut uskaltanut ilmeisesti ehdottaa ja teipit tippuivat hyvinkin nopeasti...

Nyt nainen on täynnä teippiä ja kuulkaa vaikkei mitään vikaa ollutkaan niin olkapää liikkuu kuin lentäen verrattuna teippaamattomaan. Kyykkääminen ja alastaivutus ovat vaivattomia ja venyvyyttä tuli valehtelematta 5cm lisää. Kaikki muutamalla teipinpalasella. Olen hämmentynyt, haluan oppia lisää. Jos tuntuu että itse innostuit, niin tässä minun käyttämäni firman yhteystiedot: http://www.hefysio.fi/

Debytointi kahvakuulaohjaajana sisätiloissa kuntokeskuksessa

Jännittää ja vähän ahdistaa... Tuntuu että minuutit menevät liian hitaasti ja liian nopeasti. Vuokko on ihanan iloinen, kupliva jopa. Vuokko on tällä kertaa minun pikaperehdyttäjäni. Vääntelee kanssani namiskoja ja ihmettelee mikrofonia. Minä en pidä mikeistä, pääni on väärän kokoinen tai muotoinen, ehkä molempia. Ehkäpä viimein harjoittelen, mutta en vielä tällä kerralla.

On edessä ensimmäinen kahvakuulaohjaukseni sisätiloissa, kuntokeskuksen leivissä. Uusi tilanne saa aikaan aina pienen jännityksen, mutta onneksi tunnille saapuu ekakertalaisia kahvakuulaa kokeilemaan. Koitan sopia, että voidaan kärsiä ensikertalaisuuden paineista yhdessä.

Kuva lainattu GoGon nettisivuilta

Tuntuu, että tunti menee hyvin. Puolituntia on äärimmäisen lyhyt aika, mutta itsellä ainakin hiki virtaa ja juttu lentää. Yksi nainen käy sanomassa puolituntisen jälkeen, että aika oli liian lyhyt. Paniikissa kysyn, eikö hän ehtinyt saada treeniä ollenkaan? Nainen naurahtaa ja sanoo, että oli niin kivaa että olisi hyvin voinut toisen mokoman vielä tehdä vaikka tässäkin oli treeniä jo kovasti. Huh! Olen siis ainakin yhden ihmisen saanut voitettua puolelleni ja se tuntuu hyvälle.

Minulla on nyt vakitunti GoGo:lla perjantaisin klo:16.30 Cityn toimipisteessä. Olette tervetulleet testaamaan seuraani tuolloin ja mahdollisilla sijaistunneilla jatkossa.

Uimakoulussa

Tänään alkoi Tampereen kaupungin järkkäämä aikuisten tekniikka uimakoulu. Toteutuspaikkana oli Kalevan uintikeskus ja minä olin altaassa tikkana jo 15 minuuttia etukäteen. Altaan vesi tuntui hyytävältä, kun pari viikkoa on lilluteltu 29 asteisessa merivedessä. 26,5 astetta on siihen nähden vähän.

Tämä kuva lainattu Portsuakirjastoilta

Lähdettiin liikkeelle tarkastamalla potkutekniikkaa ja ylipäänsä uintiasentoa liukumalla mahallaan ja selällään kelluttavaa lautaa apuna käyttäen. Potkuja otettiin mukaan ja koitettiin tuttuun tapaan potkia koko jalalla, ei taivuttaa polvea. Tämä on asia, jonka jokainen snorklaaja tai laitesukeltaja oppii ennenpitkää. Koko jalkaa hyödyntävä potku on tehokkaampi ja pitää kehon virtaviivaisempana suhteessa veteen.

Tämä kuva lainattu Portsuakirjastoilta

Sitten aloitettiin hengitysharjoitukset tyhjentämällä keuhkot ilmasta ja istumalla pohjaan. Kuin lasten leikkiä sukeltajalle, nosteenhallinta kun tehdään pääosin keukoilla. Mutta sitten eteen tulikin tenkkapoo. Vaikka osaan vettä täynnä oleva maski päässä hengittää hienosti vain suun kautta, niin sama ei onnistunutkaan pelkät uimalasit päässä. Aina kun happea piti vetää sisäänpäin kainalon alta sainkin lopputulokseksi suullisen vettä ja nenän täyteen vettä. Ja vaikka kuinka hinkkasin tätä asiaa, niin nenä ei ymmärtänyt pysyä kiinni ja suuhun etsiytyi paljon enemmän vettä kuin ilmaa.

Harmillista, mutta täytynee ottaa miehen nenäklipsi mukaan ensi kerralle. Pitää harjoitella hengittämistä tarkemmin itsenäisesti ja vähän myöhemmin. Tiedän, että homma on täysin mahdollista, mutta tänään aivoilla ei kertakaikkiaan riittänyt asiaan paukkuja. Seuraava puolituntinen on jo torstaina. Odotan innolla :)

Vinkkejä hotellien kuntosaleille

Lit:n upea kuntosali

Saavuimme Bangkokiin ja tuntuu että hotelli on aikas upea. Hotellin kuntosali on paremmin varusteltu kuin mikään aiemmin näkemäni. Harmi että aikaa täällä on niin vähän, että ehdin vain yhden kerran pikatestata paikan varustelun käytännössä. Uskalsin pumpata painoilla vain yläkroppaa, koska edessä oli 10 tuntinen shoppailupäivä.

Treenaajan taivas sisälsi myös "complimentary water and towels", jotka olivat jääkaapissa molemmat. Ahh!

Yleensä hotellien kuntohuoneissa on todella rajallinen määrä laitteita, painoja ja tilaa. Siksipä tämä postaus, jossa pyrin kertomaan vinkkejä kuntosalien käyttöön hotelleissa. Lomalla saa toki lomailla, mutta minä ihan aidosti rakastan kuntoilua, ja uskon etten ole yksin.

Tässä maisemassa juostiin Khao Lakissa lenkkiä. Vaikka Lit:n juoksumatto oli hyvä, niin tätä se ei korvannut.

Yleensä hotellien kuntosaleilta löytyy se piiputtava kuntopyörä, jossa säädöt ovat toimineet viimeksi joskus toissavuonna. Thaimaan hotellien erikoisuus tuntuu olevan muhkuraisella hihnalla varustetut, kirskahtelevat juoksumatot. Surkeampia lämmittelylaitteita saa hakea, mutta ei hätää, olet lomalla, ulkona on kiva keli, painu sinne. Nopea lämmittely itselläni suoritettiin Ao-Nangissa hotellin jyrkässä mäessä ja Khao Lakissa pienellä rantajuoksentelulla. Lämpimän auringon alla hiki juoksee jo kahdessa minuutissa, mutta jaksa silti tehdä 10-15minuutin lämmittely rauhallisella temmolla. Nykyisen hotellin kuntoilulaitteet ovat täysin kuosissa, ja Bangkok sykki jo lauantainakin kahdeksalta, niin tyydyin juoksumattoon.

Kunnolliset aerobiset laitteet

Treenatessa kannattaa yrittää nähdä vähän vaivaa. Ihan jokaisen hotellin kuntosalin laitteiden kuosista ei huolehdita kuten maksullisilla kuntokeskuksilla. Näinpä voi olla, että pakkalaitteen erilaiset kahvat ovat olemassa, mutta ne löytyvät kuntosalin kaapista piilosta. Useammin kuin kerran olen havainnut myös pakkalaitteen painonsäätötapin olevan hukkateilla. Kaikki tavarat ovat ennen pitkää löytyneet. Jos taas havaitset jonkin vaijerin olevan hajalla, älä käytä laitetta vaan ilmoita asiasta välittömästi hotellin vastaanottoon.

Tältä homma näytti Orchid Beach resortin salilla. Yksi laite painopakoilla ja vatsapenkki.
Löytyi myös yhden noin 1kg painoiset käsipainot.

Koko vartalon ohjelma voisi mennä esim. tähän malliin, jos paikalta löytyy perinteinen multilaite, jossa voi tehdä pari liikettä ja loput hoitaa oman kropan painolla.

1. Ylätaljaveto

• Istu penkille "väärinpäin" eli naama vasten selkänojaa
• Taivuta selkää isolle kaarelle taaksepäin ja tee ylätaljaveto mahdollisimman leveällä otteella
• Tein tämän Khao Lakissa istuen oikein päin, koska taljan ripustuspiste oli oudosti 30cm penkin rajan ulkopuolella... Täysin tuolin reunalla, selkään kaarta hakien

Hämmentävän kekseliäs Life Fitnessin laite, jossa voi tehdä sekä ylä- että alataljasoutua.

2. Rintaprässi/ Peck deck

• Käänny samaisessa penkissä oikein päin ja tue selkä selkänojaan
• Työnnä sellaisista kahvoista tai paina kyynerpäillä peck deck penkissä, jossa saat kyynerpääsi hartioiden tasolle tai hieman niiden alapuolelle. 
• Jos homma tuntuu uskomattoman hankalalta hae esim. pyyhkeestä korotusta penkkiin

3. Hauiskääntö käsipainoilla tai alataljassa

• Tee perinteinen hauiskääntö käsipainoilla, jos sellaisia on tarjolla TAI
• Kiinnitä jokin suora tanko alataljaan ja tee hauiskääntö tällä. Jos paikalta löytyy vain ylätaljavedossa käytetty leveä tanko, voit hyödyntää sitä ihan hyvin pitämällä kädet lantion levyisessä haarassa. 

4. Ojentajat, dippi penkin reunalta tai dippi laitteessa

• Pidä hartiat alhaalla, ja pyri täyteen liikerataan (kädet suorassa, mutta olkapäät alhaalla. 90 asteen kulma kyynärpäissä riittää liikelaajuudeks)
• Jos teet liikkeen tuolin reunalta, huolehdi että peppu liippaa ihan läheltä tuolin reunaa ja että nostat käsillä, et jaloilla.

5. Liikkuva askelkyykky

• Tee liikkuvaa askelkyykkyä koko salin pituudelta
• Jatka välittömästi matkaa takaperin etenemällä siihen päähän salia mistä aloitit
• Liike kehittää lihasten lisäksi tasapainoa

6. Selän ojennus lattialla

• Hae lattialta hyvä asento (ja toivo että salilla majailee myös jokin patja), ja lähde kohottamaan ylävartaloa irti alustasta kädet niskan takana tai suoraksi ojennettuina
• Muista ajatella liike hyvin, ja nosta selkeästi ajatellen selkä ja pakaralihaksilla, anna takareiden syttyä suoritukseen viimeisenä
• Jos käy oikein tuuri voit löytää selkälaitteen tai jopa selkäpenkin, käytä näitä vaihtelevasti lattiasuorituksen lomassa

7. Vatsalihakset lattialla tai vatsapenkillä

• Perinteinen rutistus on hyvä liike
• Vatsapenkillä voi myös hakea kiertoja

Muista treenin jälkeen nopeat venytykset treenatuille lihasryhmille. Maksimissaan 10-15 sekuntia per lihas. Voit myös ottaa loppujäähdyttelyn rannalla tai hotelin ympäri juosten. Sitten vaan suihkuun ja takaisin rannalle makaamaan tai meikäläisen tapaan shoppailemaan niin pitkälle kun visa riittää.

Katsokaa tuota käsipainojen määrää, ja KAKSI säädettävää treenipenkkiä. Taivas hotelli gymien joukossa

Huomenna seuraa 11,5 tunnin lento takaisin kotiin. Olen jo valmiiksi jumissa ja lukossa koko ajatuksesta. Henkisesti valmistaudun jumppaamaan lentokoneen käytävällä. Varpaillenousuja ja sen sellaista...

The last two diving days, no Manta but a new friend - Viimeiset sukellukset, ei Mantoja, mutta uusi ystävä

*Lopussa Suomi-versio*

The holiday is turning to an end, and we've had our two last dive days. Yesterday we conquered the Similan Islands 5 and 6 and the day before took another trip to Koh Bon to see the Manta ray once more. No luck this time, even though our new friend and divemaster Mel had seen a dream of the Manta ray coming to her. In the dream they made a pack that the Manta would tell her farewell because she is leaving Thailand to get married.

Taina signing out... for at least a year if I don't win in the lottery

Our magical luck continues with electronic equipment... After returning to hotel on Tuesday Jani's camera broke down. Some weird lens error and then the camera shuts down... So on Wednesdays dives we needed to share my camera. This has reduced the amount of pictures, and made me think that we definitely need to try keep making those deals with tech vendors where they will give us 100 euros whenever an equipment fails during warranty time. A definite way for us to get rich.

Anemone fish

On the last day there were a lot of divers on Stingray. Even the largest ever seen dive deck felt a bit crowded. We had a five person diver group, all at least advanced level divers. This would have been fine, if all divers would have been experienced ones also in real life. One diver stamped on the coral several times, and didn't seem to have a clue about buoyancy... My heart bleeded, 50 years of coral growth gone in an instant.

"As a bigger one I can proudly be out in the open"

"Hiding behind the rock so no-one sees" yep, right :)

This goes out to everyone who loves to live here on this earth. Please respect and nurture every living thing, no matter how small the brain or no brain at all. If you can't manage yourself in some situation which might end up hurting others, please stop doing that until you learn to do it right. Also ask for help, and maybe you'll learn something.

Fan coral, rocks, all that is nice to look at but not for touching!

Jani took an awesome picture!

Diving is a true part of my heart. Has been from the moment I jumped to Andaman sea last year. I loved Sea Bees crew and their very welcoming attitude against us guests. And none of them knew that I was writing a blog about them, so rest assured that our experience with Sea Bees has been a genuine one. Special thanks to Mel, our new friend in the Sea Bees crew. Hoping we meet in Finland as promised!

*Suomi-osuus alkaa*


Alkaa vedellä viimeisiään tämä loma, ja viimeiset kaksi sukelluspäivää tuntuivat hujahtavan ohitse. Kävimme tiistaina uudella reissulla Koh Bonilla ja keskiviikkona oli edessä Similanin saarten 5 ja 6 väliset riutat ja yksi hylkykin. Mantoja ei näkynyt, vaikka ihana divemasterimme Mel oli nähnyt enneunen jossa mantat lupasivat tulla häntä tervehtimään. Saattamaan matkalle pois Thaimaasta ja naimisiin brittiläisen herrasmiehen kanssa. 

Leaf fish - lehtikala

Tiistain ja keskiviikon välillä satumainen onnemme teknisten laitteiden kanssa osoitti taas voimansa. Janin kamera ilmoitti hotellin pihassa suureen gekkoon törmättyämme, että "lens error" ja sammui. Eikä auttanut mikään kikka kolmonen, vaan pakko se on kiikuttaa Suomessa takuuvaihtoon. Vaikka pidämme kaikkia laitteita kuin kukkaa kämmenellä (varsinkin kun masiinoilla on vasta 1kk ikää), niin ne tuntuvat leviävän pelkästään ajatuksesta elämästä meidän kanssamme. Pitää jälleen yrittää tehdä diilejä kaupassa myyjän kanssa, joka vakuuttaa ettei yhtään takuuvaihtoa ole tullut. 100e meille jos ei tarvitse takuun kanssa kikkailla, ja oltaisiin rikkaita. 

Toey, our divemaster on wednesday

Similanin sukelluksella oli koko Sea Beesin botski täynnä väkeä. Jopa se uskomattoman iso sukelluskansi tuntui hieman täydeltä. Meitä oli poikkeuksellisesti viiden sukeltajan ryhmä. Kaikki vähintään AOWD tasoisia sukeltajia, olin ymmärtävinäni. Ryhmästä yksi herrasmies kuitenkin oli täysin kahvilla oman nosteenhallintansa kanssa ja polki edessämme yhden vähintään 50 vuotta kasvaneen korallin rikki räpylällään. Tuntui, että sydän itki verta. 

Lovely Mel, our divemaster on Tuesday and maybe a friend for life :)

Vaikka harvemmin tätä harrastan, niin nyt tulee tarinaan opetus. Jos tykkäät tästä pallosta ja kutsut sitä kodiksesi, älä tuhoa sitä tieten tahtoen. Mikään meressä oleva ei ole tilannut sinua visiitille, joten anna niiden olla aivojen koosta tai niiden puutteesta riippumatta. Jos valokuvaa ei voi ottaa tuhoamatta ympäristöä, jätä se ottamatta. Jos et hallitse itseäsi ja aiheutat muille vaaraa, lopeta tai opettele paremmaksi. Pyydä apua, kun sitä tarvitset.

Morey eel, maybe sleeping?

Sukelluksesta on tullut pysyvä osa sydäntäni. Katson tämän rakkaussuhteen syntyneen kun hyppäsin ensimmäistä kertaa Andamaanien mereen viime vuonna. Sea Beesien kanssa oli ilo sukeltaa, koska koko henkilökunta oli niin professionaalista ja lämminhenkistä. Tuntui että jokainen halusi aidosti varmistaa meille hyvät sukellukset. Ei vaan hyvät, parhaat. Ja jos jotakuta huolettaa, että he olivat sitä vain siksi että kirjoitan heistä blogia, ei huolta. Kukaan veneen henkilökunnasta ei tiennyt blogijutuista etukäteen. He vaan ovat lämpimiä ja omistautuneita työlleen. 

Viimeisiä auringonlaskuja...

Vaikka Mel ei tätä osaa osaa lukeakaan, niin haluan mainita tuon ihanaisen päivänsäteen. Luulen että saimme uuden ystävän. Naisen joka puhuessaankin tuntuu tanssivan.

Photography course with Andrea - Valokuvausta oppimassa Andrean kanssa

*Suomeksi lopussa*

Our instructor, Andrea

Today we had two dives and training on photography under water by Andrea (driving the boat in this picture). We were closer to the dock, so we took the smaller vessel named Runaway. Really small and much older boat than the fine Stingray. No on-board chef, but food was still ok. We always have time to have breakfast in the hotel, so today only ate the lunch on-board.

The "lounge" area of Runaway ship

So it happened as it can happen when your start to really practice doing something well. All shots taken today are somewhat messy and stupid looking. Too bright, too dark, out of focus, and sun in my face. I seem to loose all knowledge of diving and photography when someone tells me to focus on certain things. But never give up! Even when the camera battery dies after first 10 minutes of the dive... I think something is wrong with my spare battery, but will check that in Finland.

The real captain of the boat :)

Well here are some shots that turned out ok. I did some re-touching with Adobe Lightroom software where needed (some were too green, some too red). Really little though, because the point is to take good pictures not to master photoshoping skills.

I think I should start wearing a tag saying "I'm just practicing" while scuba diving to make people understand why I don't just swim gracefully but end up in funny positions and try over and over again to get to a good shooting spot and stay there.

*Suomeksi*

Tänään oli vuorossa kuvauskurssi Andrean kanssa (joka kuvanottohetkellä todellakin ajoi venettä jostain syystä). Olimme pienemmällä veneellä, nimeltään Runaway, koska matkasimme hylylle ja koralliseinämälle jotka ovat Similanin saaria lähempänä satamaa. 

Kuvauskurssin ollessa kyseessä, minulle kävi perinteisesti. Unohdin kaiken sen jonka jo osaan, ja kuvat ovat kirkkaan punaisia, täysin vihreitä, epätarkkoja tai jopa täysin mustia otoksia. Osittain syytän kokoa liian isoa tasapainoliiviä, joka oli jostain syystä vaihtunut toissapäiväisistä kamoista huonompaan. Täytyy muistaa jatkossa kertoa, jos varusteet ovat täydelliset, eikä ilmoittaa vain jos niissä on jotain parantamista :) Tuntui tosiaan että kuvaamisen abc:n lisäksi unohdin miten sukelletaan ja hallitaan nostetta. 

Noh, toinen sukellus sujui jo paremmin, mutta kameran akku alkoi kenkkuilla. 10min sukelluksen aloittamisen jälkeen kamera ilmoitti että akku on loppu. Kun laitoin kameran päälle hetken kuluttua uudelleen oli jäljellä jälleen 2/3 akusta. Tätä kenkkuilua jatkui koko 66minuutin sukelluksen ajan, ja hävetti etten ollut vaihtanut heti sukelluksen jälkeen tuoretta akkua kameraan. Salaman kanssa ilmeisesti kuluu reilusti enemmän akkua, tai sitten tuo akku on rikki.

Yllä kuitenkin muutamia otoksia. Niitä on käsitelty minimaalisesti Adoben Lightroom softalla. Alan harkita vakavasti seuraaville sukelluksille jonkun plakaatin ottamista. Kyltissä lukisi "Minä harjoittelen", jonka tulisi selittää ihmeelliset asennot ja jatkuva pyöriminen erinäisissä hullunkurisissa asennoissa pitkin meren pohjaa.