Get UP! messuilemassa

Hiljaiseloa on jatkunut hetken, mutta täällä ollaan jälleen. Kävin viime viikonloppuna Get UP! messuilla Tampereella. Messujen tarkoituksena oli olla liikunta- ja hyvinvointialan messut ja tarjota kaupan päälle erilaisia workshoppeja, luentoja ja testitunteja. Testituntiosuus ja workshoppaus jäi itseltäni välistä, kun flunssa imaisi kyytiinsä paria päivää ennen messuja, mutta luennolle osallistuin innokkaasti ja kiertelin messuständejä.

Inter Sportin osasto oli mukana

Tapahtuma oli varsin mukava ja kattava. Paikalla oli paljon paikallisia toimijoita kauneudenhoidosta mindfulnessiin. Lähes kaikki alueen kuntosaliyrittäjät olivat edustettuina ja Polte-sali järjesti ihan crossfit kisojakin viikonlopun aikana. Sain tutustumiskupongin uudistuneelle salille ja ehkäpä pitää käydä kurkkaamassa toiminnan kehitystä ja päivittää kokemuksia joista kirjoittelin aiemmin täällä.

Paikanpäällä olisi päässyt kokeilemaan kuplapalloa ja tankofutista. Kuplapalloa olen päässyt testaamaan tänä kesänä, mutta kirjoitus on jäänyt vielä jonnekin hautumaan. Tankofutis jäi jälleen kokeilematta nyt kun räkä valloitti aivoja ja söi fyysistä suorituskykyä. Hauskaa se oli kyllä katsellakin ja paikanpäällä pääsi hienosti kuikuilemaan ravintolan tiloista yläilmoista otteluiden kulkua. Tällainen 165cm lyhyt tennaritäti ei nähnyt reunalta oikein mitään :)

Tästä vermeestä oli fysioterapeutti sitä mieltä, että voisi toimia työpaikoilla taukoliikunnan mahdollistajana hienosti.

Messutarjonnasta mukaan tarttui maistiaisia ja ostin vihdoin pitkään harkitsemaani kookosvesijauhetta. Sen testaamisesta kirjoittelen tulevaisuudessa erikseen, mutta tämä näin teaserina jo nyt. Messuille perinteiseen tyyliin jokaisella osastolla sai osalistua johonkin kisaan arvaamalla mm. kahvakuulan tai surffilaudan painoa. Ja sain minä uuden salaattipaikan Grelin tiskiltä ilmaisen salaattilahjakortinkin, kun jaoin unelmasalaattini ohjeen Facebookkiin. Pitää käydä testaamassa, arvion lupaan laittaa tänne tietenkin!

Oi!Oi! Brazil tarjosi surffilaudan painon arvailua ja upeita treenireleitä. Lisäksi pari puhujakuvaa

Isoimmaksi anniksi jäi kuitenkin puhujien luennot. Joni Jaakkola puhui kovaa treenaamisesta, tai siitä hänen piti puhua. Enemmän kuitenkin puhe taisi käsitellä sitä miten terveelliset tavat syntyvät ja mikä on kovaa treenaamista ja mikä liioittelua. Koska Jonin blogia seurailen ei tämä puheenvuoro tuottanut kovasti uutta minulle tai fysioterapeutti seuralaiselleni, mutta mietittiin että ehkäpä tavan tallaaja tästä sai jotain ahaa elämyksiä.

Sunnuntaina palattiin pääosin vahtaamaan Jaakko Halmetojan ja Kaisa Jaakkolan luentoja. Välissä nähtiin upea muotinäytös Mia-tuotteen taholta ja syötiin lounasta. Jaakko taisi nyrjäyttää räkäiset aivosoluni lopullisesti kun vertasi ruoan ravinneköyhyyttä jalostettuihin puudeleihin. Mikään ihmisen jalostama koiralaji ei enää oikeastaan pärjää luonnossa yksinään, niiltä on viety niiden selviytymisominaisuudet. Samoin on ihmiskunta tehnyt ajansaatossa kasviksille, viljoille ja karjalle. Ne eivät pärjää yksinään, niiltä puuttuu tarvittava "voima". Eli vaikka kuinka syötäisiin puhdasta ruokaa, ei silti välttämättä saada tarpeeksi ravinteita joilla selvitä itse luonnossa. Saatika jos vedellään ravinneköyhistä aineksista pitkälle prosessoituja höttöjä.

Erilaisia tukivälineitä oli kompressiopöksyjen lisäksi esillä

Kaisa Jaakkola puhui hormoneista ja välittäjäaineista. Mietittiin että moni oireisto mitä läpikäytyjen neljän välittäjäaineen puutoksesta aiheutuu sopii ihan jokaiseen meistä kun asiaa oikein miettii. Tämä on vaarana kun ihminen syventyy johonkin asiaan niin tuntuu että itsellä on kaikki tuon ja tuon "taudin" oireet. Toisaalta, eipä meistä kukaan varmaan vaaranna terveyttään jos pikkaisen parantaa ruokavalioonsa vaikka kaikkien noiden käsiteltyjen asioiden osalta. Ohjeet asioiden korjaamiseen olivat sen verran selkeitä ja helppojakin toteuttaa.

Jos jotain parantaisin seuraavaa kertaa ajatellen, niin nostaisin tuntien testaamismahdollisuutta ja rajaisin tähän tarkoitetun alueen ihan jonnekin eri tilaan. Nyt kaikki oli samassa isossa messuhallissa, ja välillä eri paikat kilpailivat äänitehossa ja tapahtumissa keskenään luoden yleisen kakofonian. Tykkäsin siitä että kyseessä ei ollut "pelkät messut" ja siksi jaksoin käydä paikanpäällä molempina päivinä. Lippujakin olisi ollut tarjolla vaikka missä arvonnassa, mutta minä päätin lopulta tukea hentoa messu-uran alkua ostamalla ihan raakasti rahalla lipun. Toivon että messut saavat jatkoa ja niistä tulee vuosittaiset.