Salitreeniä ja aivan karsea juoksulenkki

Täällä kesälomalainen nauttii lomastaan ja yrittää nauttia siitä kun voi syödä oikein ja urheiluun on aikaa vaikka kuinka. Vaan kuinkas ollakaan se oleilu sujuu sängyssä loikoillen, pitkään nukkuen, päikkäreillä, syödessä makkaraa (!), odotellessa että mies tulee uistelemasta, jutellessa vanhoja juttuja ja vähän uudempiakin illalla hämärässä, läiskiessä hyttysiä... Eli ei juoksulenkillä, kahvakuulatessa, salilla tehden tiukkaa punttitreeniä, pyöräretkillä tai muutenkaan erityisen järjestelmällisesti ja esimerkillisesti. Vaan tiedättekö mitä? Ei haittaa! (Tai vähän haittaa, mutta oikeesti syvimmillään minua ei haittaa).

Olen minä silti jotain tehnytkin tunnuntuskien välttämiseksi. Olen uinut linnunmaidon lämpimässä Näsijärvessä, tiskannut ulkona, kantanut saunaan vähän puita (mies kantoi paljon puita), leiponut pullaa (ja toki syönyt sitä...). Ja sitten minä menin hillittömän ukkosmyräkän jälkeen lenkille. Aikasmoinen elämys.

Ajattelin, että painostava ilma oli raikastunut ja olisi hyvä mennä raikkaaseen ilmaan rennolle lenkille. Metsässä odotti sateen jälkeen syntynyt ahnas hyttysarmeija ja alkulämmittelyt kävellet olivat liki mahdottomia. Minä suoritin lämppää käsiä heilutellen ja kiroillen. Ilma oli trooppinen, ja minulla päällä pitkät juoksutrikoot, trikootoppi ja pitkähihainen tuulta pitävä juoksutakki. Päässä ei ollut juoksulippistä, joka oli hyttysten mielestä ihan tosi jees. Lähtiessäni juoksuun sykemittarissa hakkasi aika ennätyslukemia. Keskisykkeet juoksupätkiltä väliltä 166-170. Se on kuulkaa kirkkaasti vauhtikestävyyspuolella, hipoo maksimeita. Ja olo oli sen mukainen. Sisu minussa pakotti kunnialla juoksemaan lenkin loppuun asti, mutta jätin 10km tavoitteen itseäni armahtaen 2km vajaaksi. Suu vaahdossa ja naama valuen hikeä takaisin ja saunaan + uimaan. Joskus on hyvä pistää itsensä koville, mutta kehittymisen kannalta kannattaa panostaa erilaisiin ja vaihteleviin harjoitteisiin (esim. intervalleihin), ei sään tuomaan lisähaasteeseen.

Selvittyämme viikonlopun jälkeen takaisin kaupunkiin tuli maanantai-iltana kirjanpitoharjoitusten jälkeen hetki aikaa painua salille (klo:21-22 illalla... lomalaisen aikataululla juuri passeli hetki). Tämä reissu sujui asteen paremmin, ja tänään on ihana kipu suurissa lihasryhmissä. Tein koko kropan ohjelman, koska edellisestä salitreenistä on yli viikko. Kävin läpi jalkaprässin, ylätaljavedon (eteen), vaakasoutua, penkkipunnerrusta käsipainoilla, ojentajapainallusta narulla ja sitten pallolla vatsalihaksia. 

Kahvakuulailu on kokonaisvaltainen laji, ja sitä on tullut paiskottua viimeaikoina enemmänkin. Tämä yhdistettynä Gymstickin mahdollisuuksiin, ja kuntosali muuttuu hetkeksi tarpeettomaksi :) Vaan kyllä minä kuntosalista nautin, ihanaa maitohapon kirvellystä lihaksissa <3

Nyt minua kiinnostaa mitkä ovat teidän kesälajit? Onko jotain uutta mitä olette löytäneet? Jotain mikä palaa aina kesäisin harrastusvalikoimaan? Sana on vapaa, kommentit viuhumaan!