Tänään koitti vihdoin se hetki kun meikäläinen totesi, että rivitalomme yhteisvastuullisella hoidolla keikkuva pieni ruoholäntti on tarpeeksi villiintynyt voikukista ja mittaakin on kohta polveen saakka. Ongelma on se, etten saa vetäistyä taloyhtiön ruohonleikkuria käyntiin itsekseni ja miehellä on ehkä välilevynpullistuma alaselässä. Noh, rohkea rokan syö!
Haen ruohonleikkurin ja aloitan omasta kahden neliön pihastamme. Aikani nyhdettyäni mies hermostuu turhaan riuhtomiseen ja tulee nykäisemään laitteen käyntiin. Ei isompia irvistyksiä miehen kasvoilla, joten mahdollinen pullistuma ei tainnut vielä hermostua. Kun oma piha on ajeltu siirryn sen yhteisen läntin pariin ja siirtymän ajaksi sammutan koneen. Köh... ei viisasta, kun en saa sitä itse takaisin käyntiin. Yrityksen puutteesta ei voi syyttää. Mies apuun ja leikkuri takaisin käyntiin.
En älyä laittaa vetoa päälle ja hetkittäin täysin laakana konetta työntäessä tuntuu siltä, ettei paahtavassa auringossa homma voi olla näin tuskaista. Mies pääsee yllättämään ja hipaisee selkää. Olen vetänyt korvanappeihin musan niin kovalle että se kuuluu leikkurin paukkeen yli, joten en todellakaan havaitse takaapäin lähestyvää avustavaa ritaria. Käsi irtoaa konetta käynnissä pitävältä vivulta kun hyppään kahden metrin loukan sivulle ja kiljaisen kauhusta.
Noh, siis mies halusi tulla laittamaan vedon päälle masiinaan, ettei tarvitse ihan niin polvillaan riipien nurmikkoa leikata :) Hän päätyy käynnistämään masiinan kolmatta kertaa ja osoittaa vivun paikan. Homma jatkuu, kunnes mies katoaa huulilta lukemani perusteella hakemaan autolla lisää kaasua grilliämme varten. Välittömästi kun auto katoaa kulman taakse sammuu ruohonleikkuri itsestään. Parit ärräpäät ja hillitöntä nyhtämistä. Leikkuri hytkyy ja heiluu vaan ei käynnisty. Soitto miehelle, neuvoksi käydä naapurista pyytämässä käynnistysapuja. Lompsin paikalle.
Naapurin mies tulee hymyillen käynnistämään moottoria. Ei malta viimevuodesta oppineena uskoa, etten kertakaikkiaan saa masiinaa käyntiin vaan tutkii että varmasti on bensaa ja ei ole kökköjä laitteen pohjassa jumissa. Nykäisee kertavedolla homman käyntiin ja sanoo, että hakee silppuriosan varastosta. Leikkelen aikani kunnes naapuri saapuu silppuriosan kanssa ja sammutan masiinan asennuksen ajaksi. Jostain kumman syystä tämän operaation päätyttyä koitan rykäistä laitetta käyntiin ja jo viidennellä rykäisyllä se lähtee puksuttamaan!!!
Ajan 20m pätkän ja kone sammuu. Vedän sitä kymmenisen kertaa ja se käynnistyy. Toistan tätä viitisen kertaa ja kiroilen kunnes oma mies saapuu takaisin. Kone sammuu taas. Tekee mieli itkeä. Mies tulee selvittämään tilannetta ja kaivaa kovia ruohopaakkuja koneen sisuksista. Yritän uudelleen ja sama meno vaan jatkuu Tutkitaan tarkemmin ja todetaan että koneen öljy höyryää... Päätetään estää lisävahingot ja antaa masiinan jäähtyä sekä kutsutaan jälleen apuun naapurin mies.
Entistä leveämmällä hymyllä varustettuna hän saapuu paikalle ja miehet setvivät keskenään tilannetta. Minä haen ohjekirjaa varastosta ja todetaan yhdessä ettei tajuta siitä mitään. Otetaan kuitenkin silppuriosa pois. Koneen jäähdyttyä se starttaa helposti ja pääsen ajelemaan sillä loppunurtsin suuremmitta ongelmitta. Todetaan että ehkä silppuriosa on jotenkin vääntynyt ja hinkkaa johonkin muuhun osaan ja aiheuttaa koneen kuumentumisen joka sitten stoppaa koneen ennen isompaa räjähdystä.
Nurtsi on ajettu, minä olen täysin ryytynyt, mutta voittaja. Bensa on loppu, mutta työnnän koneen naapurin pihaan niinkuin pyydetty. Osaa naapurin mies sen varmasti tankata, minä en uskalla. Parin tunnin treenin lopputuloksena noin 4000 askelta, 700kcal kulutusta, kesän ekat rusketusrajat ja mahdollisesti palanut jakauksenkohta päälaella. Ja ainiin! Leikattu nurmikko!!! Voittajan on helppo hymyillä :)
Mies halusi korjata, että hän sen koneen sinne naapurille asti työnsi. Mikä on totta, mutta sankarittaren kruunu on kirkkaampi kun on enemmän kärsimystä. Jätetään siis näin, mutta totuus seurasi näin perästä :)
VastaaPoista