Testissä Riihimäen Riutta disc golf park

Tuossa taannoin käytiin enolla kylässä Lopella, Launoisten kylällä ja samalla käytiin Lopen Wanhat Autot tapahtumassa vahtaamassa traktoreita ja muita moottorivimpaimia. Kiekot pakattiin autoon mukaan, kun tiedustelijana toiminut mieheni skouttasi läheltä myös frisbeegolf radan. Pienellä houkuttelulla saatiin eno, hänen vaimonsa ja vävypoika mukaan radalle.

Oih, kyllä on fokkerit muuttuneet aikojen saatossa! :)

Hommaa on helppo opettaa noviiseille, ja jokainen pääsee heti mukaan peliin. Pari harjoitusheittoa ja sitten vaan kentälle. Tähän asti jokainen jolle kiekkoa olen ollut esittelemässä on tykästynyt lajiin heti. Sääntöjä ei ole hillittömästi ja parilla perustekniikalla saattaa päästä jo ihan tulokseen. Vaikka tällä reissulla ei lapsukaisia mukana ollutkaan, ovat aiemmat reissut opettaneet että jo nelivuotiaskin saadaan heittämään lättyä kohtalaisesti ja pysymään mukana pelissä jotenkuten. Laji on helppo ja halpa aloittaa, kun kiekkoja tarvitaan minimissään yksi ja sen saa noin 10 eurolla marketista. Kenttien käyttö on ilmaista.

Moottoreita näytillä pelkällään

Eräänlaisia moottoreita kai nämäkin sitten, kun siellä näytillä olivat?

Mutta asiaan, eli Riutan kentän arvioon. Kenttä on joko uusi, tai muuten vaan kesken. Välistä puuttuu väyliä, jotka on merkattu reittikarttaan, mutta sittemmin kerrottu että ne puuttuvat välistä. Kun kaikki oltiin paikanpäällä ekaa kertaa päädyttiin vahingossa heittämään ensin 12. väylä ja sitten paikallisen avustamana kivuttiin takaisin toiselle puolelle laskettelukeskuksen harjua ja heiteltiin puuttuvat pari väylää.

Riutan väylästö on rakennettu siis laskettelukeskuksen maastoon ja muutamat väylät ovat aika raakaa maastoa. Päivä oli kuuman helteinen ja homma kävi täysin urheilusta. Yksi väylä on rakennettu nousuladulle, jonka vasemmalla puolella on kivikkoista pusikkoa ja oikealla löytyy suora pudotus rotkoon. Silti par 3 väylä, pituutta 74m. Kiekon tulisi pysyä noin kolme metriä leveällä väylällä ja kori on aseteltu ihan oikeaan reunaan kumpareen päälle. Millinkin pitkäksi/ohi lipsahtava putti tarkoittaa kiekon noutamista pystysuorasta rotkosta. Ei kovin mieltä ylentävä kokemus, varsinkaan ensikertalaisillemme.

Toisella väylällä haettiin kiekkoja ihan urakalla täysin kesannolla olevasta laskettelurinteestä. Apilaa ja heinää polveen asti... Vaikka näki minne kiekko suunnilleen laskeutui, sai sen ohikin kävellä pariin otteeseen ennen näköhavaintoa. Lähestymiskulman piti olla oikea, että kiekon erotti heinikosta.

Kapeat väylät tarkoittavat pomminvarmaa luontoelämystä :)

Muutama todella mielenkiintoinen väylä näiden jotenkin inhottavien tuttavuuksien lisäksi ja loput peruskauraa metsän siimeksessä. Mielenkiintoisella tarkoitan tiukkoja 90 asteen mutkia ja leveän väylän päättymistä alueeseen, jossa keskellä väylää oleva pylväs ja pusikkoalue peittää korin näkyvistä ja tavallaan joutuu puttaamaan sokkona kierteellä.

Jos seurassa on aloittelijoita, tai keskinkertainen harrastelija (esim. minä) suosittelen kiertämään vain radat 1-6 ja 12. 7 ja 11 voi huoletta jättää välistä :) Innolla käyn testaamassa uudestaan jos/kun välistä puuttuvat väylät 8,9 ja 10 saadaan rakennettua. Ehkä myös sitä ennen, mutta jätän suosiolla murhaavimmat nousuväylät välistä.

---
Lisätietoja radasta: http://frisbeegolfradat.fi/rata/riutta_discgolfpark