perjantai 6. toukokuuta 2011

Reeni kulkee sittenkin !!!!

Pahoittelut näistä lähes maanisdepressiivisistä päivityksistä blogiin. On vain pakko hehkuttaa, kun aamun treeni kulki hyvin nukutun yön jälkeen. Sain jopa kahvakuulalla flipit pyörimään itsestä pois päin ja useasti peräkkäin! Eikä muuten yhtään liian aikaisin, kun sunnuntaina pitäisi pyörittää kuin vanha tekijä kahvakuulaohjaajan lisenssiosassa...

Hyvää huomenta!
Eilen sydämistyin treenamiseen niin, että itku ei ollut kaukana polvia illalla jäiden kanssa jäähdytellessä. Päätin, että nukun hyvin, syön aamiaisen ja lähden ulos haukkaamaan happea heti aamusta. En olisi voinut lähteä Viroon sydän käppyrällä siitä, että ExtremeRun ei kuljekaan ja mistään ei tule mitään. Jälleen kerran pää vaati kropalta vakuuttelua, että homma on hanskassa eikä ne hanskat ole hukassa.

Lähdin pyöritellen kuulaa eilen bongaamaani läheistä "motivaatiomäkeä" kohden. Ensimmäinen vinkki kuulailijoille, jotka säilyttävät kuulaa ulkovarastossa: Hankkikaa hanskat, ja ottakaa ne mukaan... Rautamötikkä ottaa asteen kylmemmän ilmeen kun sen antaa hillua suhteellisen kylmät yöt varaston lattialla :) Noh sain itseni ja kuulan lämpimäksi matkalla (arviolta 2km, Suunnon GPS-pod sanoo menomatkasta 200m ja paluumatkasta 1,7km. Taisi sekin lämmetä vasta matkalla).

Kuula mäen juurella kököttää
Sitten 15-20min erinäisiä kuulailuliikkeitä ja tadaa!!! Onnistunut flippi itsestä poispäin! Kyllä Tuomo nyt saa olla minusta ylpeä. Ei kyyneleen kyyneltä ja flippi pyörii kuin vettä vaan (liikutuksen kyyneliä ei lasketa!). Uskallan sittenkin mennä lisenssiosaan pää pystyssä sunnuntaina. 

Motivaatiomäen juurella kun olin päätin riemuissani nykäistä eilisen kökkölenkin maitohapot pois jaloista  mäki-intervalleilla. 5xarviolta 100m mäkipätkä ylös täysiä ja palautellen takaisin. Ensimmäiset kaksi reissua sujuivat hienosti ja sitten punnittiin flippi-riemuni rajojen kestävyyttä. Ja kestihän sitä riemua. Ihana fiilis!

Motivaatiomäki, ei näytä kovin jyrkältä, mutta sopii käydä koittamassa. Tehokas se oli ainakin :)
Loppuun sitten pikaiset venytykset, joista alla kuvakollaasia teille rakkaat uudet ja vanhat lukijat. Takaisin kotiin kuulaa pyöritellen ja suihkun kautta töihin. Kyllä nyt kelpaa!

Lonkankoukistajan venytys
Pohkeen venytys. Varpaat on siis pystyssä, vaikka se kuula onkin nyt kuvassa edessä.
Reiden lähentäjän venytys. 
Takareittä voi venyttää maastossa esim. näin likastamatta vaatetustaan.

1 kommentti:

  1. Hyvähyvä! Tuo kahvakuulailu kyllä kiinnostaa aina vaan enemmän ja enemmän näiden sun juttujen lukemisen jälkeen :-)

    VastaaPoista