Tänään oli tapahtumarikas päivä, joka alkoi kahvakuulakurssilla. Force Major syistä todettiin Hannan kanssa, että minä vedän kurssin yksinäni ja otetaan yhteiskurssille uusi aika kesäkuulta(?). Hanna pisti läjän DVD:tä postiin minulle ja sitten minä lastailinkin jo kuulia sisälle lämmittelemään yöksi. Säilytän kuulia ulkovarastossamme, ja tämän vuoksi metallin pitää antaa lämmetä reilummin ennenkuin se on käsille sopivan lämpöistä.
Lauantaina lastasin lämmitelleet kuulat autoon ja matkasin Eteläpuistoon. Kaupungin liikuntatoimen leidin kommentti kolmen viikon takaa palasi mieleen kun katselin lentopallokentän miehen korkuisia lumikinoksia, joiden väliin oli aurattu nilkkaan asti upottava lätäkkö. "Toivottavasti ei ole enää paljon lunta sillon". En ihan ajatellut, että hän tarkoitti kenttää käytetyn lumenkaatopaikkana talvella. Noh, onneksi järven rannalla oli tilaa isommalla kentällä. Koirankouluttajien kanssa tehtiin nopeasti sopimus, että mahdutaan kentän kulmaan kuulailemaan.
Porukka kasaan, kuulat autosta ja kurssi voi alkaa. Homma vilahti ohi hujauksessa kun oli niin mukavaa. Ja oli niin mukavaa, etten älynnyt ottaa kuvan kuvaa! Harjoiteltiin perusliikkeitä, kuten etuheilautusta, rinnallevetoa, kropan ympäri pyöritystä ja jopa tempausta. Heiteltiin kuulaa autonrenkaaseen, kaverille ja paiskittiin sitä maahan. Pyöriteltiin kuulaa pään ympäri ja tehtiin liikkuvaa askelkyykkyä kuula sylissä keikkuen. Välipalana ryhmäharjoitteita ja ajatuspähkinöitä. On yllättävän vaikea treenata ja ajatella yhtäaikaisesti, mutta kivaa se on!
Jos haluat mukaan seuraavalla kerralla, seuraahan ilmoittelua. Oli niin kivaa, että tämä pitää ehdottomasti toistaa. Toivottavasti kaikilla muillakin oli hauskaa! Kaupungin miehet kävivät pariin otteeseen tankkaamassa tankkeriautoon vettä ilmeisesti katujen putsaukseen. Lähtiessään huikkasivat ikkunasta, että "Hyvältä näyttää". Niin näyttikin, vaikka kuvia ei olekaan todistukseksi :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti