Laji on siis sekoitus luistelua ja luiteluhiihtoa. Tekniikka tulee luisteluhiihdosta, vaikka mennäänkin terän päällä jäällä. Jalassa olivat luistelumonot ja kevyehköt pitkät terät. Tukena ja vauhdintekijöinä käytetään pitkiä luisteluhiihtosauvoja. Omani olivat vuokratavaroita, joten terävyydessä oli toivomisen varaa. Onneksi Katja lainasi omiaan ja luisteli konkarin varmoin otteen lipsuvillakin sauvoilla.
Väitän, että heikko kokemus tavallisesta luistelusta sai aikaan kokovartalo kipsin. Kun oltiin edetty 200 metriä muistin kysyä miten laitteilla jarrutetaan. Hekoheko, voitte ajatella, mutta kysymys kumpusi aidosta kauhusta tömähtää täyttä vauhtia penkkaan. Tai ei sitä vauhtia kyllä alkuun ihan hurjia määriä kertynyt, mutta jää on kovaa ja häntäluu sekä pääkoppa ovat minulle kovin rakkaita. Luistimilla jarrutetaan auraamalla, ihan vaan tiedoksi teillekin :)
Tämä ensimmäinen testikerta ei kirvoittanut hullaantumista lajiin. Tuntui mahdottomalta potkia vauhtia niin että olisi uskaltanut laskea painon kunnolla liukuvan luistimen päälle. Pelkokerrointa lisäsi keväinen paukkuva jää, muutama erityisen railoinen pätkä ja jalkapohjien jännittämisestä kohoava puristava kipu jalkapohjissa. Mutta, ei niin paljoa pahaa etteikö tuosta voisi tulla kivaa lajia.
Rakeinen kuva meistä, mutta hymy valloittaa :) |
Tampereen luistinratojen tilanteesta saat tietoa täältä: https://www.facebook.com/hikingtravelhit Samasta paikkaa saat vuokrattua myös vermeet ja/tai alkeiskurssin.
Kiva kuulla kokemuksia tästä lajista. Kaksi talvea tästä on haaveiltu. Josko kolmantena toteutuisi ;)
VastaaPoistaJee, mut on kyllä vienyt laji niin mukanaan. Kevät luo railoja :(
VastaaPoistaMikään ei ole yhtä kivaa kun viettää aikaa ulkona, sisällä tulee kupattua ihan liikaa.
Maijulle tässä pari linkkiä mun kokemuksista:
http://kuntoaelamaan.blogspot.fi/2013/01/retkiluistelua-kokeilemassa.html
http://kuntoaelamaan.blogspot.fi/2013/02/retkiluistelemassa-nassylla-nordic.html