Toimiiko etävalmennus?

Olen itse jotenkin vakuuttanut itseni siitä, että valmennusta voisi tehdä parhaiten kasvokkain. Etenkin kun kyseessä on liikunnan valmentaminen, niin oikeat suoritustekniikat vaativat usein koskettamista, joka ei videon välityksellä oikein toimi. Eikä me vaan olla robotteja, jotka suoraan mallioppivat videolta täysin oikeat tekniikat.

Sitten törmäsin tällaiseen tekstiin, jossa kerrotaan kevyestä tutkimuksesta painonpudostutavoitteisilla henkilöillä, jotka joko saivat valmennusta puhelimitse tai eivät saaneet. Valmennusta saaneet pudottivat enemmän painoaan per henkilö, jopa 5kg per henkilö tai yhden pykälän painoindeksissään.  Valmentamattomat tiputtivat vähemmän painoaan, jolloin tulokset eivät koko ryhmän osalta olleet kovin merkittäviä. Valmennetuista noin 30% onnistui tavoitteissaan, kun vertailuryhmästä painoa tiputti 22%. Eli valmennuksella on väliä, myös etänä?

Fiilis Fitneksen LesMills triathlonin pöperöt olivat terveellisiä ja maukkaita

Onnistumiseen liittyy useita asioita, esim. ympäristön tuki, hyväksyvä sisäinen puhe ja toimivat "välineet" tavoitteen kannalta. Näitä kaikkia voi opettaa valmennettavalle myös puhelimessa. Painonpudotukseen ei tarvita välttämättä treeniä, vaan 80-90% tavoitteesta voidaan täyttää ruokavaliota muuttamalla. Näin ollen väline on ruokavaliovalmennus, joka on täysin hoidettavissa etänä. Minäkin olen suorittanut tätä jo useamman vuoden myös online-tyyppisesti. Hyvin tuloksin.

Hyväksyvä sisäinen puhe tarkoittaa sitä, että muistamme kiittää itseämme hyvistä teoista ja olla rankaisematta huonoista. Oman itsensä sabotoiminen on yhtä helppoa kuin ajatukset jotka etenevät esim. seuraavasti; "Taas tekee mieli karkkia" --> "En koskaan pääse eroon karkinhimosta, aina kun yritän se vaan yltyy" --> "Ei kannata edes vastustella, ei minusta ole tähän" jne. Tässä on useassa kohtaa oman itsensä vähättelyä, masentumista jo ennen sortumista, ennen minkään ikävän tapahtuman realisoitumista. Kun taas kannustava sisäinen puhe voisi edetä seuraavasti; "Taas tekee mieli karkkia" --> "Jännä kuinka olen nykyisin siitä tietoinen! Ennen olisin jo ottanut suklaapatukan" --> "Oih! Nyt tekee mieli suklaata" --> "Olisikohan minun nälkä tai jano? Taitaa edellisestä ateriasta olla jo melkein kuusi tuntia" --> "Menenpä syömään jotain, jälkiruoaksi voin ottaa rivin suklaata jos vielä tekee mieli".

Itsensä ja elämänsä rakastaminen on hyvästä.

Ympäristön tuesta vinkkailen myös ruokavaliosta kertovassa e-kirjassani (Syö mielelläsi oikein). Jostain syystä, meidän lähipiirimme haluaa että kuulumme joukkoon ja teemme sen ruoan avulla. Jos ilmoittaa että on laihiksella, se herättää osassa lähipiiriämme alitajuisen tarpeen tyrkyttää meille pullaa, kakkua ja keksejä apinan raivolla. He eivät tarkoita pahaa, mutta eivät myöskään helpota matkaa pienempään painoon. Kannattaa miettiä kenelle kertoo ja miten toivoo heidän toimivan jatkossa. Pulla ei ole pahasta, mutta jos niitä vetää kolminkertaisen määrän vs. ennen painonpudotusprojektia se voi hiukan haitata lopputulosta.

Ehkäpä pitäisi siis uudistaa omakin asenne etävalmennuksiin. Mitä sinä olet mieltä? Kerro kommentteihin.