Kohtuus kaikessa - niin tylsää ja toimivaa

Juuri julkaistun koontitutkimuksen mukaan sydämen terveydelle haitallisiksi on todettu esim. mehustaminen joka poistaa hedelmälihan, kananmunat, runsaasti rasvoja ja lihaa sisältävät dieetit sekä kookos ja palmuöljyt. Eli suuret pelastajamme mehudieetit ja sekä karppaaminen voivat viedä terveyttä väärään suuntaan? Kyllä, jos ei pysytä kohtuudessa.

Ruokatrendejä nousee iltapäivälehtien sivuilla tämän tästä framille kirkuvilla otsikoilla höystettynä. Bloggarimaailmassa ja telkkarissa pyörii milloin millaistakin villitystä erilaisten ruokien ympärillä. Olenhan itsekin kokeillut vaikkapa voikahvia ja edelleen pidän sitä hyvänmakuisena ja joinain aamuina ihan toimivanakin aamupalana. En perustaisi koko ruokavaliota tuolle, mutta noin silloin tällöin toimii ratkaisuna. Yleensä kyseessä on näissä yksittäinen tutkimus tai bloggarimaailmassa yksittäisen ihmisen kokeilu. Yksittäisten ihmisten mielipiteet ovat juurikin niitä, mielipiteitä. Niiden todistusvoima pätee tasan siihen ihmiseen ja hänen senhetkiseen omaan käsitykseensä omasta terveydestään. Yksittäiset tutkimukset ovat myöskin kuin korsia laineilla. Menevät sinne tänne, sikin sokin. Jos korret taas lauttaantuvat (saadaan lisää tutkimuksia) voidaan lautan liikkeistä alkaa päätellä veden virtauksista jotakin.

Ontuvasta analogiasta takaisin tähän koontitutkimukseen. Sydäntutkijat olivat siis käyneet läpi useampia aikaisempia tutkimuksia ja koostaneet niistä yhdistelevän raportin. He miettivät ruokavalioiden ja yksittäisten ruokailutrendien vaikutusta nimenomaan sydänterveyden kannalta. Toisaalta jos jokin on huonoksi sydämellesi, se ei kovin hyvää voi tehdä loppukropallesi.

Haitallisiksi todettiin siis ylenmääräinen rasvalla ja lihalla mässääminen, kananmunien kolesterolia nostava vaikutus, palmu- ja kookosöljyt sekä mehustus jossa hedelmäliha poistetaan. Näille terveemmät vaihtoehdot ovat muut nestemäiset kasvisöljyt (tai ainakaan tästä ei ole merkittävää haittaa), kananmunat kohtuudella, mehustus jossa hedelmäliha juodaan myös sekä vähärasvaiset lihat. Gluteenittomalla ruokavaliolla ei ole oikein vaikutusta ellei ole keliaakikko, joille gluteenittomuus on elinehto. Mutta eipä siitä gluteenin välttelystä merkittävää haittaakaan ole, ellei se ala rajoittaa elämää.

Tutkimus luokittelee myös hyödyllisiä trendejä ja tottumuksia. Ja positiivisuuden nimissä keskittäisin voimat näihin. Extra-neitsytoliiviöljy kohtuullisissa käyttömäärissä on hyvä asia, pähkinät ja vihreälehtiset kasvikset päivittäin toimivat ja mustikat sekä mansikat tuovat keholle antioksidantteja kun niitä vetää riittävästi. Eli paista extra-neitsytoliiviöljyllä, ripauta aamupuuroon ja tarjoile jälkiruoaksi marjoja, vedä välipalalla kourallisen pohjallinen (30g) pähkinöitä laatuja vaihdellen ja muista jokaisella aterialla täyttää puolikas lautasesta vihreällä ja muuten värikkäällä tarjonnalla.

Kaikissa jutuissa on kokonaisuus ja vähintään kaksi puolta. Eli jos henkilö A ei normaalisti käytä yhtäkään kasvista tai lautasella ei ole milliäkään vihreää, niin mehustaminen voi olla alku johonkin hyvään. Kasvikset ovat helposti käytettävässä muodossa ja henkilö A voi saada fiiliksiä siitä että kotona on hieno laite jota saa käyttää. Henkilö B voi taasen tykätä yli kaiken suklaasta ja ahmia sitä kohtuuttomasti saaden sokeria ja rasvaa yltiöpäisen paljon. Jos hän siirtyy kookosöljyä sisältävään raakasuklaaseen ja syö sitä enää yhden palasen päivässä on taatusti kookosöljyn haitat pienemmät kuin aiemman tilanteen sokerisen vaalean suklaan mussuttamisesta. Että se kohtuus ja harkitut valinnat. Jos keliakiaa ei ole, mutta vahvasti uskoo että gluteeni ei omalle vatsalle sovi, lienee ihan okei jättää se pois ruokavaliosta. Kunhan ei täytä aukkoa erinäisillä hyvin teollisilla gluteenittomilla valmisteilla joissa on todella jänniä ainesosaluetteloita.

Lue juttu tutkimuksesta englanniksi täältä: http://www.popsci.com/fad-diet-nutrition-bad-for-you?src=SOC&dom=fb#page-7
Itse tutkimukseen pääset käsiksi tästä: http://www.acc.org/latest-in-cardiology/articles/2017/02/27/16/24/acc-prevention-council-perspective-aims-to-debunk-nutrition-myths?w_nav=LC ja tästä: http://www.onlinejacc.org/content/69/9/1172?_ga=2.234552286.117300414.1494921553-2010705502.1494921553

Fitness trendit 2015 on julkaistu

Olen ottanut tavaksi seurata ACSM:n (American College of Sports Medicine) keräämää listaa vuosittaisista fitness trendeistä. Voit lukea aiemmat juttuni aiheesta täältä. ACSM on jälleen ennustanut tulevan vuoden trendit ja täältä pesee.

1. Kehon painolla harjoittelu
2. HIIT
3. Koulutetut ammattilaiset
4. Voimaharjoittelu
5. Personal training/ omavalmentaja
6. Liikunta ja painonpudotus
7. Jooga
8. Vanhusten liikuntaohjelmat
9. Toiminnallinen harjoittelu/ Functional fitness
10. Ryhmä PT-harjoittelu
11. Työntekijöiden kannustaminen liikkumaan
12. Ulkoilu
13. Hyvinvointivalmennus tai kokonaisvaltainen valmentaminen (wellness coaching)
14. Circuit/ Kiertoharjoittelu
15. Keskivartaloharjoittelu
16. Lajispesifinen harjoittelu
17. Lasten ylipainon estämiseen ja hoitoon tähtäävä harjoittelu
18. Tulosten mittaminen/ Tuloksekkuuden varmistaminen
19. Työhyvinvointi ja siihen tähtäävät ohjelmat
20. Bootcamp

Ei yhtäkään uutta trendiä tänä vuonna verrattuna edelliseen vuoteen. Vain pientä liikehdintää trendien välillä. Kärkikolmikko on täysin sama, mutta HIIT on menettänyt piikkipaikan oman kehon painolla harjoittelulle.

Tutkimushan on aika Amerikka-painottunut. Tästä syystä luulen että trendit ovat joltain osin rantautumassa Suomeen vasta nyt ja toisaalla ollaan edelläkävijöitä oltu jo pitkään. Esim. "luomuliikunta" ja ulkoilu ovat täällä olleet pitkään jo trendin harjalla. Vanhuksiin keskittyvä liikunta on vasta nostamassa päätään, mutta taitaa sekin lähteä kulovalkean tavoin liikkeelle kun kuntosaliketjut ottavat kilvan myös päiväsaikaa käyttöön. Oma tätini on käynyt Tampereen kaupungin sponsoroimana kuntosalilla harjoittelemassa ohjatusti jo pari vuotta sitten pienen pätkän. Hän piti siitä kovin ja koki homman todella hyödylliseksi. Ennaltaehkäisy tulee entistä tärkeämmäksi joka päivä, kun puhutaan työikäisten, vanhusten ja myös lasten hoitamisesta.

Aiempina vuosina mainetta niittäneet Zumba, sisäpyöräily ja pilates pysyivät taulukon top 20 listan ulkopuolella tänäkin vuonna. Voidaanko siis todeta Zumban ja kumppaneiden olevan pysyvästi trendilajien ulkopuolella? Ehkä niihin on pikkuhiljaa alettu kyllästyä? Ehkäpä ulkoilu vie voimaa sisäpyöräilyn tenholta?

Viime vuonna kummastelin kun tulosten mittaaminen oli noussut vain vaivaisen sijan. Nyt se on tippunut alaspäin kaksi sijaa. Olen edelleen häkeltynyt tästä, kun päällepuettavien aktiivisuusmittarien markkinat ovat entisestään räjähtäneet ja jokaisella kuntosalilla on tarjota edes jonkinlaista mittauspalvelua kehonkoostumukseen tai hapenottokykyyn. Quantified self movement taitaa sittenkin olla vaan meidän harvojen ilo ja intohimo, eikä se tule ehkä koskaan nousemaan listalla top 10 joukkoon.

ps. Halutessasi lukea Englanniksi alkuperäisen jutun, saat sen täältä

Kannustakaa lapsianne rakkaudella

Törmäsin tällaiseen tutkimuksen kaltaiseen artikkeliin. Artikkelissa on mietitty sitä, millä tavalla urheilevan lapsen vanhempi voisi parhaiten tukea ja kannustaa lastaan. Ja kerrankin tätä on kysytty niiltä urheilijoilta itseltään! Ei haastateltu psykologia, valmentajaa tai vanhempia, vaan niitä joita kannustus koskee. Niitä jotka kokevat sen vaikutukset arjessaan päivittäin.

Itse olen huomannut kuinka läheisimpien kannustus tai haukku merkkaa enemmän kuin tuhatkertainen määrä vastaavaa palautetta joltain puolitutulta. Vanhempien palaute on siis taatusti tärkeää ja merkityksellistä urheilevalle lapselle. Ja lapsella tarkoitan nyt itseasiassa kaiken ikäisiä. Jonkun lapsia me kaikki ollaan, aina. Olen kirjoitellut aikaisemmin siitä miltä tuntuu kun äiti tulee katsomaan liki kolmekymppisen tyttärensä tanssikoulun kevätnäytöstä. Hyvältä, lämmittävältä ja ihanalta. Saatika kun äiti tulee katsomaan tyttärensä esitystä tanssikisoihin ja ottaa mukaan kummitädin.

Tutkimuksen anti on yksinkertainen. Vanhempien ei tarvitse tietää lajista ja suorituksesta kaikkea, tai oikeastaan mitään. Tärkeintä on olla tukena kaikin tavoin. Ei tuomita, vaan kannustaa yrittämään. Kysyä lopputuloksesta riippumattomia asioita, kuten "Oliko sinulla hauskaa?". Kertoa että vanhempi on ylpeä, no matter what. Ja mikä tärkeintä, kertoa että välittää ja rakastaa.

Nuorella urheilijalla (ja sillä vähän vanhemmallakin) on riittävästi niitä ihmisiä joiden tehtävä on kertoa virheistä, esitellä onnistumisia ja luoda tarvittavaa painetta jossa voi kehittyä timantiksi. Vanhempien tehtävä ei ole luoda lisää paineita ja monesta tuntuu, että vanhemman hyvää tarkoittava ele puuttua ja ottaa selvää asioista luo paineita. Neuvot ja ohjeet voivat myös olla ristiriidassa valmentajan antamien ohjeiden kanssa. On helppo ymmärtää miten hyvin etenee juna jossa on kaksi eri suuntiin vetävää veturia.

Tärkeitä fraaseja suomeksi käännettynä ennen peliä/kilpailua:

1. Pidä kivaa.
2. Tee parhaasi.
3. Rakastan sinua.

Ja jatkotoimenpiteet pelin/kilpailun jälkeen:

1. Oliko kivaa?
2. Olen ylpeä sinusta.
3. Rakastan sinua.

Tärkein fraasi urheilijoilta kysyttäessä oli kuitenkin seuraava:
"On ilo katsoa kun pelaat/kilpailet"

Näillä eväillä tähän ystävänpäivään.

Katsokaahan Facebookista tarjous yhteistyökumppani Pumpulin kanssa. Ostamalla minkä tahansa Kaverille Kans! kampanjan tuotteen viikonlopun aikana osallistutte Lymfa-jalkakylpypaketin arvontaan. Samaten jos jonkin Pumpulin Kaksin Kivaa paketin ostat viikonlopun aikana, minä tarjoan arvontaan oman pakettini.

Vuoden 2014 liikuntatrendit

American College of Sports Medicine (ACSM) julkaisee vuosittain liikunnan trendeistä kertovan tutkimuksen. Kuluvan vuoden ennustuksesta kirjoittamani jutun voit käydä lukemassa täältä. Tulokset saadaan kyselemällä liikunta- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisilta ja opiskelijoilta mikä heidän mielestään on nousussa ja tärkeää liikuntamaailmassa. Tavallaan listan asiat eivät ole keskenään vertailtavia asioita, tai yhteismitallisia mutta mielenkiintoinen lista on joka tapauksessa. Vuoden 2014 lista näyttää seuraavalta:

1. HIIT (High intensity interval training)*
2. Oman kehon vastuksella harjoittelu
3. Koulutetut ammattilaiset
4. Voimaharjoittelu
5. Painonpudotus liikunnalla
6. Personal training/ Omavalmentaja
7. Vanhusten liikuntaohjelmat
8. Functional training/ Toiminnallinen harjoittelu
9. Ryhmä PT-harjoittelu
10. Jooga
11. Lasten ylipaino
12. Työntekijöiden kannustaminen liikkumaan
13. Core harjoittelu (keskivartalon harjoittaminen)
14. Ulkoilu
15. Circuit/ Kiertoharjoittelu
16. Tulosten mittaaminen/ Tuloksekkuuden varmistaminen
17. Hyvinvointivalmennus tai kokonaisvaltainen valmentaminen (Wellneass Coaching)
18. Lajispesifinen harjoittelu*
19. Työhyvinvointi ja siihen tähtäävät ohjelmat
20. Bootcamp

*Tähdellä on merkitty kohdat jotka ovat päässeet listalle ensimmäistä kertaa.

HIIT on karannut listan kärkeen uutena tulokkaana yllättäen takavasemmalta. Itse olen jo hyvän aikaa pitänyt tähän ajatukseen perustuvia tunteja ja ihmiset ovat tuntuneet myös ymmärtävän, että tehokas ja nopea treeni voi olla hyvä juttu. Matalalla sykkeellä tapahtuvaa pitkäaikaista "rasvanpolttojumppaa" tunnutaan jopa halveksuvan nykyään vaikka hyvää sekin ihmiset tekee!

Ihan kuvassa lontoon kielellä :)

Lihasta ja voimaa kasvattava harjoittelu ja siihen liittyvät käsitteet ovat useammalla sijalla listan kärjessä. Lienee siis mennyt jakeluun yleisimminkin että lihaksikas vartalo on terve (tai ainakin terveempi) kuin anorektisen laiha kroppa. Tykkään uudesta trendistä jossa "Strong is the new skinny" vaikka äärimmäisistä ilmiöistä voikin olla montaa mieltä. 

Yllättävää on miten tuloksekkuuden varmistaminen tai tuloksekkuus harjoittelussa ei ole noussut listalla kuin yhden vaivaisen sijan. Aikana jolloin kaupat tursuavat erilaisia päälle puettavia aktiivisuusmittareita ja ennennäkemättömän tarkkaa dataa tarjoavia sovelluksia ihan tavallisessa älypuhelimessa voisi kuvitella että tämä olisi seuraava trendi HIIT:n sijaan? Vaan voihan se olla, että tämä itsensä mittailu on vain pienen kajahtaneen porukan hommia (minä mukaanlukien) ja että crossfitin ja muiden korkeaintensiteettistä treeniä suosivien tahojen kautta HIIT on tuttu jo koko kansalle jenkkilässä.

Veikkauksia otetaan vastaan siitä mihin HIIT sijoittuu vuoden 2015 arvauksissa? Tippuuko takaisin unholaan tähdenlennon lailla vai jatkaako voittokulkuaan? Miten olette kokeneet viime vuoden ennusteiden toteutuneen? Laittakaahan perään kommenttia näitsä aiheista!

Liikunnan trendit tulevalle vuodelle 2013

American College of Sports Medicine (ACSM) julkaisee vuosittain liikunnan trendeistä kertovan tutkimuksen. Tulokset saadaan kyselemällä liikunta- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisilta ja opiskelijoilta mikä heidän mielestään on nousussa ja tärkeää liikuntamaailmassa. Vaikkakin vastaajia erikseen pyydetään erottamaan muoti-ilmiöt pidempiaikaisista trendeistä eksyy listalle vuosittain väistämättä jotain sellaista joka ei jaksa kahdenkymmenen kärjessä useita vuosia putkeen. Osaatko sinä veikata mikä tästä listasta olisi sellaista?

Seuraavassa lista, joka on vapaasti suomennettu virallisesta versiosta täällä:

1. Koulutetut ammattilaiset
2. Voimaharjoittelu
3. Oman kehon vastuksella harjoittelu
4. Lasten ylipaino
5. Painonpudotus liikunnalla
6. Vanhusten liikuntaohjelmat
7. Personal training/ Omavalmentaja
8. Functional training/ Toiminnallinen harjoittelu
9. Keskivartalon harjoittaminen (core training)
10. Ryhmä PT-harjoittelu
11. Työhyvinvointi ja siihen tähtäävät ohjelmat
12. Zumba ja muut tanssilliset ryhmäliikuntatunnit
13. Ulkoilu
14. Jooga
15. Työntekijöiden kannustaminen liikkumaan esim. rahallisilla palkkioilla henkilökohtaisesti
16. Boot Camp/ Armeijatyyppiset tunnit joissa mennään kovaa ja yksinkertaisilla harjoitteilla
17. Tuloksen mittaaminen tai tuloksekkuuden varmistaminen*
18. Circuit harjoittelu/ Kiertoharjoittelu*
19. Uusien kohderyhmien tavoittelu --> sohvaperunasta salille -kampanjat
20. Hyvinvointivalmennus tai kokonaisvaltainen valmennus (Wellness Coaching)

*-merkillä merkatut ovat kohtia joita ei vuonna 2012 listalta löytynyt.

Mielestäni lista näyttää hyvältä. Kaikkien etu on voimakas panostaminen koulutettuihin ammattilaisiin eikä innokkaisiin harrastelijoihin. On totta, että jälkimmäisen palkkaaminen voi olla halvempaa, mutta pitkäjänteisessä työssä asiakkaat ja ohjaaja itsekin hyötyy oikeasta koulutuksesta. 

Jännää oli lukea, että minut hyökyaallon tavoin hurmannut functional training oli monen vastauksissa ollut liitännäinen vanhusten harjoitteluun. Linkkinä on tosiaan se, että tehdään tarkoituksenmukaisia liikkeitä arkea varten. En silti itse katso että toiminnallinen harjoittelu on vain vanhuksille, vaan sen riemuista pitäisi päästä nauttimaan kaikkien.

Zumba ja muut tanssilliset ryhmäliikuntatunnit ovat suhauttaneet listalle kohisten vasta vuonna 2012 (silloin sijalle 9). Vaikkakin sijoitus on hivenen laskenut, haluan uskoa että Danceholic-tunnilleni riittää kysyntää jatkossakin. Jotenkin tuntuu lisäksi, että on outoa että tanssillinen liikunta on listalla kahdenkymmenen parhaan joukossa vasta nyt. Mitä mieltä te olette?