Lenkkeilyä ja auringonlasku

Perjantaina otettiin sukelluksista pieni tauko eikä menty siis aamuvarhain minnekään. Herättiin silti “ihmisten aikaan” ja nautittiin tässä ihanassa B&B paikassa aamiaista. Jam, meidän emäntä, oli laittanut ensin banaanin lehteen käärittyä sticky rice + banaani yhdistelmää. Pirun hyvää, vaikka en edelleenkään osaa syödä makeita juttuja oikein aamiaiseksi. Mehua ja aitoa kahvia (joka on täällä siis aika harvinaisuus) sekä munakkaat parin pienen croisantin kera. Lisäksi tarjolla oli vesimelonia ja banaania. Oikein kattava aamiainen.

Kun aamiainen oli nautittu meikäläinen veti lenkkeilykamat niskaan ja lähti kartoittamaan lähitienoita. Oli räkittävän, ahdistavan kuuma ja aurinko oli noussut jo todella korkealle. Mukana oli elektrolyyttijauheella terästetty puolen litran vesipullo, jota koitin säästeliäästi nauttia. Vaikka välillä vetelin juosten paljasjalkakengillä, oli kelin vuoksi suuri osa lenkistä rivakkaa kävelyä.

Merenranta on tässä kohdin aika kivikkoinen

Lenkillä tuli tutustuttua tähän Bang Niang alueeseen paremmin, kun hölköttelin katuja (Soi) ristiin rastiin ja löysin yhden sillankin joka ei johtanut mihinkään. Silta oli uusi, vuodelta 2014, joten ehkäpä se jotain päivänä vielä johtaa johonkin. Tullaan parin vuoden päästä kurkkaamaan tilanne? Ehkä silti hassuin löytö oli paikallisen moottoripyöräkerhon klubitalo ja baari. Vain jäsenillä oli pääsy sisään, joten tyydyin vaan hymyilemään hetken hölkkäämään vastakkaiseen suuntaan. Hymyilytti siis siksi, että kaikki ajelevat täällä pienillä mopoilla, ja yhtäkään isompaa harrikkaa tai muuta vempelettä en ole tainnnut nähdä. Lisäksi täysnahkaisten ja niiteillä höystettyjen ajokamojen pitäminen taitaisi näissä lämmöissä olla aika karua puuhaa.

Silta joka ei johda mihinkään

Seurana hölkötteli myös yksi kulkukoiran pentu pitkän matkaa. Luuli varmaan raukka että minulla hänelle olisi jotain tarjoja. Nuoleskeli kovasti hikisiä käsiäni aina kun vauhti rauhoittui. Jäi lopulta matkasta kun huomasi että hikeä enempää ei ollut tällä turistilla (farang, ulkomaalainen) antaa.

Kun palasin takaisin kämpille totesin että pinkeistä vibrameista oli jäänyt hassut kuviot jalkoihin kun hiki oli ilmeisesti irrottanut osan kankaan väreistä iholle. Seuraavan päivän sukelluksilla huuhdottiin loputkin värjäymät pois iholta. Suihku vedettiin kerrankin pelkällä vesijohtovedellä, eikä lämmintä suihkua tarvinnut pistää päälle ollenkaan. Sen verran hiessä uitettu fiilis lenkistä jäi.

Lounaaksi paistettua riisiä kanan kera. Kelpasi

Majapaikassa on siis suihkukopissa kaksi suihkupäätä, toisesta saa lämmintä ja toisesta viileähköä vettä suoraan vesijohdosta. Olen opetellut yhdistämään nämä kaksi normaalisti, koska lämmintä vettä tulee vähemmällä paineella ja kylmempi vesi tulee sellaisesta isosta sadesuihkupäästä. Yhdessä lämpötila on kivan virkistävä, ja vedenpaine sopiva. Thaimassa matkustaessa kandee varmistella ilmastoinnin lisäksi lämpimän suihkun mahdollisuus. Jos siis sellaista luksusta arvostaa. Usea länkkäri arvostaa kun tänne asti tulee koittamaan mitä on olla ilman ;)

Jälkkäriksi mangoshake

Illaksi otettiin yhteinen köpöttely hiekkarannalle ja kuvailtiin auringonlaskua ja kahlailtiin laskuvedessä. Rentoa, mutta ah niin hikistä. Päivällisen jälkeen palattiin majapaikkaan ja emäntä ihmetteli oikein että oltiin oltu yli neljä tuntia reissulla. Heh, kaipa täällä perinteisesti vieraat hengailee vaan tönöissään ja viettää aikaa rannalla jos jossain. Me hullut Suomalaiset köpötellään pitkin ja viivytään reissuillamme pidempään.

Auringonlasku ja pitkähäntäveneet

Barcelonan ihmeet

Nyt on ylitetty 10 000 päivittäistä askelta tavoite monin verroin kun eilen käpsyteltiin Fitbitin mukaan 23 624 askelta, joka on noin 16,09km. Kävimme pikavisiitillämme vahtaamassa päänähtävyydet, kuten Barcelonan potkupalloilijoiden stadionin (Camp Nou), sen kirkon mitä on rakennettu rapia 130 vuotta ja rakennetaan varmaan vielä toinen mokoma (La Sagrada Familia) sekä taskuvarkaiden ja kalliiden terassien mekan (Rambla). Kivaa oli, vaikka sarkastisesti paikat tuohon listasin.

Koska ruoka on tärkeää mainittakoot, että lounaaksi syötiin kolme ruokalajia sisältänyt setti ja päivälliseksi klo:22.00 vain alkuruoka ja jälkkäri. Mies löysi vihdoin sipulikeittoa, mutta täällä komeus oli toteutettu laittamalla siihen kananmuna pohjalle. Hieman hämmentävää, mutta kuulemma ihan hyvää. Sangriaa ja tomaattileipiä testattiin myös.

Ps. Ensimmäisessä kuvassa on ensimmäinen tällä lomalla otettu kuva. Näkymä sisäääntuloterassilta ja naapuri Marien auto Ranskalaisittain hyvässä kunnossa ja nätisti parkattuna. Vietiin Marielle pullaa, kun hän kantaa äidilleni hilloja ja kastelee kukkia väliaikoina. Kauden ekat mansikat on myös maistettu kiitos hänen

edit 13.5: kuvien kokoa muuteltu sopimaan paremmin sivulle

Äitien päivää Barcelonasta käsin

Eilen sain vihdoin väkerrettyä korvapuusteja paikallisista aineista. Äitin lemppareita ovat nuo. Ne tehtiin eilen siksi, että tänään aamusta startattiin kohden Espanjaa. Matkalle osui Dalin museo, jossa käytiin suut ammollaan vahtaamassa mitä mies oli saanut aikaiseksi. Museo on hänen itsensä suunnittelema ja on siis kokonaisuudessaankin taideteos. Kuvia otti pääosin mies, joten niitä ei nyt tähän saada.

Aamulla valmistauduin pitkään automatkaan hölkkäämällä vielä yhden lenkin Cessenonin maisemissa. Hain aamiaiselle leipää ja keitin teetä. Loput aamiaisesta kokkaili kuitenkin lopulta äitee. Nooh... Äiti tykkää laittaa. Lahjoin äitiä uniikeilla koruilla, jotka olen tilannut Marika Leedilta joskus ajat sitten. Taisivat olla mieleiset, jäivät heti käyttöön. 

Moikkasin kissoja, jotka kulmilla pyörivät kun kerran tulivat moikkaamaan ovelle asti. Pakkasin loput tavarat laukkuun ja laukun autoon. Matkalla yritettiin syödä parissakin ravintolassa, mutta ensimmäinen oli surkea ja toiseen jonotimme 20+ minsaa tuloksetta. Tuohon jälkimmäiseen täytynee joskus koittaa varauksen kera, jotta selviää huiman suosion salaisuus keskellä ei mitään. 

Huomenna vuorossa sight seeing harjoituksia. Tänään ehdittiin iltasella vahdata vesiurut näytös. Lisäksi kuikuiltiin maisemia ostarin yläkerroksista. Vanhaan härkätaisteluareenaan on rakennettu ostari ja sen korkein kerros on varattu maisemia ihaileville turisteille ja ravintoloille. Aika hieno paikka.

edit 13.5: kuvien kokoa muuteltu sopimaan paremmin sivulle

Matkakuumetta ja ostoshulluutta

Tässä alkaa olla matkakuume niin kova, että Facebookkiin on ollut pakko väkertää profiilikuva ja coverfoto uusiksi. Viikonloppuna ostin avokantaräpylät ja niihin kengät sekä pitopohjasukset. Jep, matkaan liittyy myös pitopohjasukset, koska kun palataan, ei alennusmyynneistä enää välttämättä löydy sopivia kokoja.

Näissä vermeissä...

... näitä moikkaamaan!

Nyt omistan siis kolmet sukset ja neljät sukset löytyvät ulkovarastosta. Ostin myös äidilleni pitopohjasukset pyöreiden vuosien kunniaksi. Alunperin tarkoitus oli ostaa Icebugit, mutta niiden menestys on ollut niin suurta, ettei sopivaa kokoa löytynytkään halutusta mallista. Ensi vuonna otetaan sitten heti kauden alusta reippaampi ote noihin nastakenkiin ja hommataan täydellä hinnalla hyvät popot. Ei tarvitse äiten jännittää jäisiä teitä. Koska pitopohjasukset olivat kuuluneet molempien haaveisiin ostettiin Intersportin 99,90e tarjouksesta Salomon merkkiset menopelit. Kannattaa käydä Koskikeskuksen Intersportissa kurkkaamssa jos aihe kiehtoo. Plussa kortti on edun tarjoava väline, muutoin nuo maksavat 250e.

Uudet ihquräpylät <3

Mutta ne avokantaräpylät! Ihanat punaiset. Harkitsin keltaisiakin, kunnes muistin että trikkerikalaset niihin herkemmin hermostuvat ja käyvät uhittelemaan. Punaiset siis minulle ja avokantaräpylöihin toki myös kengät. Kyllä kelpaa polskia! Eikä tarvitse tunkea lainattuun umpiräpylään sukkaa ettei tulisi rakkoja :)

Upea lounasreissu ja loma voi alkaa

Taivaan sini

Loma on virallisesti täällä ja voin riehua kuulien, gymstickin, lenkkareiden ja simmareiden kanssa vapautuneesti tulevat viisi viikkoa. Viimeinen työviikko taitettiin pääosin pyöräillen ja fiilistellen keliä. Syntyi päivänä muutamana paras idea pitkään aikaan. Päätettiin mennä torstaina pitkälle lounaalle, eli Viikinsaareen ja takaisin omaa evästä nauttien. Voin suositella todella lämpimästi, vaikka tämä tiesikin hiukan pidempää päivää konttorilla, kun puolituntinen lounastauko kului kolminkertaisesti risteillessä.

Minä kannella :)

Mukana lounaalla olivat kummipoika Elias (reilu 6kk ikää), Eliaksen äiti Heidi ja lounasidean äiti Katja. Seuraavaksi esittelyssä lounaat. Jokainen selitteli, että mukaan oli sattunut vähän mitä sattui, mutta hyvin upposi laivan kannella istuksiessa syöjiin ruuat. Ainut, jonka eväät vähän ehkä itseä säälittivät oli Elias, kun kassista löytyi vain vettä ja maissinaksuja. Ei tuntunut poikaa haittaavan, joten eiköhän kaikki ollut ihan ok.

Määränpää

Heidillä oli mukana paprikaa, kurkkua, karjalanpiirakka ja keitetty kananmuna. Aika vähäkalorista, ja nopeasti syötävää. Katjalla oli salaattipohja, jossa oli mm. hunajamelonia. Annoskateus iski, kun purkista kaadettiin päälle pähkinärouhetta. Kuulemma kananmuna oli jäänyt keittämättä, joten näppäränä tyttönä Katja oli noutanut paistetun kananmunan aamulla työpaikan ruokalan aamiaselta. Itselläni oli salaattia, jossa oli salaattijuustoa, pähkinäsekoitusta (joka vettyi yön aikana jääkaapissa), ananasta ja muutama viipale kalkkunaleikkelettä. Tarkoitus oli maistaa säilykelohta, mutta joku jätti purkinavaajan kotiin. Jälkiruuaksi olin väkertänyt meille maitorahkasta, maidosta, chia-siemenistä ja persikasta smoothien. Ei ehkä ihan uskomattoman hieno makuelämys, kun kylmälaukussa ollut smoothie oli inasen lämmennyt. Noh, ensi kerralla paremmalla onnella.

Heidin eväät

Omat eväät

Katjan eväät

Retken ainoan herrasmiehen eväät

Maisemat olivat upeat, seura mahtavaa ja lounas kerrankin todella virkistävä. Ei puhuttu sanallakaan töistä, vaikka kuulemma pitkät business lounaat ovat juuri sitä varten :)

Reissufiiliksiä

Että sentään oli kiva reissu! Pahoittelut hiljaiselosta blogin suhteen, mutta vaillinaisilla yhteyksillä ei päivitetty blogia, ja toisaalta kaiken mahdollisen extra-ajan omistin johonkin ihan muuhun kun noin pitkälle asti pääsin. Loma ei sen sijaan ollut hiljaista hissuttelua vaan täyttä toimintaa!

Ensinnäkin, kun liikuntaan hurahtanut ihminen lähtee -30 asteen pakkasista lomalle, se tehdään liukkaissa lenkkareissa, joilla ei pysy pystyssä, mutta joiden painoa ei lasketa matkatavaroihin kun ne kuljettaa jaloissaan. Lisäksi näitä ihania jalkineita voi hyödyntää hotellin kuntosalilla ja kipittäessään ylös vuorenrinnettä.

Suurin osa ajasta vietettiin sukeltaen. Olen hurahtanut lajiin nyt lopullisesti, ja mietin jo sukelluspummin uraa aiemman hiihtopummin urasuunnitelman sijaan. Teen meren elämästä ihan erikseen postauksen, jotta saan hehkuttaa asiaa kunnolla. Mainittakoot tässä silti, että reissulle lähti Open Water Diveriksi haluavia sukellusnoviiseja ja reissulta palasi Advanced Open Water Diver kortitettuja, läpeensä innostuneita sekä pinnan alla valokuvaavia ihmisiä. Kaikki paitsi sukellus on turhaa! Snorklaamassa käytiin kerran loppureissusta. Se oli aika turhaa lystiä kun oli jo sukeltanut ja nähnyt niin paljon enemmän.

Ensimmäiset pari päivää tutustuttiin paikkoihin lähinnä Raya Diverssin veneeltä käsin. Löydettiin jo ekana iltana Ao Nangissa suosikiksemme muodostunut ravintola Divers Inn (nimi oli aika hyvä sattuma!). Rakastuin Thaimaalaiseen ruokaan, joka oli hyvää, simppeliä ja annoksissa sitä oli juuri riittävästi ei ikinä mitään mättöannoksia. Voi kun suomessakin ruoka voisi näiden jo mainittujen määreiden lisäksi olla yhtä halpaa. Pääruoan hinnat vaihtelivat välillä 80-140 bahtia, joka on nykykurssilla noin 2-4e. Tähän hintaan saa Thaimaassa hymyilevän ja ystävällisen palvelun, sekä usein kauniisti kukilla koristellun annoksen ja sydänmuotilla muokatun höyrytetyn riisin.

Curry/Chili, johon tilasin tuoretta chiliä päälle, poltteli vielä seuraavanakin aamuna vatsassa ;)

"Tarjoilija, salaatissani on kukkanen! Ihanaa!"

Tässä perinteinen Massaman/Mussaman, jossa kanaa, vihanneksia sekä perunaa tulisessa
 punaisessa liemessä. Tässä oli lisäksi pähkinöitä. Nautitaan riisin kera.

 Ja myönnän, minä herkuttelin! Enimmäkseen ihanilla shakeilla, joissa oli mansikkaa tai ananasta, jäämurskaa ja vettä, mutta myös seuraavilla uhkarohkeilla vedoilla.

Banana pancake ja turistin vedellä (!) turvotettu naama ja ekan parin päivän aikana
kehitetty jatkuva ihon kiiltely kuumuudessa

Koh Lantalla uhkarohkein veto: maitotuotteita lasissa,
eli mansikkapirtelö

Noh sitten siihen urheilu- ja harrastuspuoleen. Molemmissa hotelleissa piti olla kuntosalit, mutta Koh Lantalla emme viihtyneet, eikä hotelli muutenkaan vastannut luvattua. Lopputuloksena vaihdoimme asemapaikan takaisin Ao Nangiin ja Koh Lantan kuntosali (jos sellainen edes oli olemassa) jäi valokuvaamatta. Hotellien kuntosalit olivat hivenen ankeita paikkoja, mutta voittivat ilmastoituina tiloina treenaamisen ulkona. :)

Kuvasta uupuu vapaiden painojen teline, mutta muuten
koko sali on tässä. Silti aikas hyvät treenit.

Ensimmäinen hotellimme Vogue Resort & Spa hoisi kuntoamme tarjoamalla huoneen neljännestä (ylimmästä) kerroksesta + kadulta portaikkoon olevat neljät portaat. Oli ihan oikeasti mukava kavuta sinne ylhäiseen yksinäisyyteen vaikka aluksi ajatus vähän rassasi kuumuuteen tottumatonta. Ylhäällä hotellissa odotti oma kylpyamme ja aika upea näköala parvekkeelta. Lisäksi matkalla ylös pysähdyttiin lähes joka ilta kuvaamaan gekkoja katossa, seinässä, pylväässä, jne. Pieniä ja isoja, aika hauskoja otuksia. Toki verenpaineet ja syke kohosivat kattoon kun kamoja pakatessa yksi gekko löytyi tavaroideni alta yöpöydältä. Mies pelasti neidon hädässä ja pyydysti gekon roskakoriin, ja päästi sen vapaaksi parvekkeelle. Tilanteen kaikki osapuolet ovat kunnossa, vaikkakin kaikilla lienee traumoja pelästyksestä :)

Kylpyamme kahdelle, luxusta!

Gekko ja saalis, gekon mielestä luksusta :)

Teimme sukellusvapaana päivänä reissun kuumalle lähteelle, Emerald Poolille sekä Tiikeritemppeliin. Ehdottomasti upeimmat näköalat koko reissulla odottivat kun jaksoimme kivuta 1237 askelmaa vuoren huipulla sijaitsevaan temppeliin. Juomavesi ja hiki virtasi, mutta huipulla oli aika voittajafiilis.

Emerald Pool - luonnon oma uima-allas

Hot Springs - vedenlämpö n.35C, juuri sopiva siis

Tiikeritemppelin ekat 20 askelmaa - tästä se lähtee!

Porrasaskelmat olivat hetkittäin hieman totuttua suurempia ja jyrkemmässä kulmassa...

Munkit olivat roudanneet matkanvarrelle muhkeita kelloja, paljon.. huh! 

Noin 500 askelman välein löytyi vessoja. Tämän edessä oli nätti kukka/puska/puu

Jossain 400-600 askelman kohdalla oli parhaat valokuvaan asti välittyvät maisemat

Tiukkaa asennetta huipulla: "Ei tunnu missään!" *Toim. huom. hekoheko ...

Vain yksi kuva huipulla odottaneista ihmeistä. Ne, jotka haluavat nähdä loput, kapuavat itse katselemaan ;)

Kipusin minä muuallekin. Railey Beach south (Phranang beach?) oli osoitteemme yhtenä päivänä. Käytiin tirskahtelemassa kalastajien saaliin takaamiseksi rakennetussa temppelissä kasalle pippeleitä ja snorklattiin rannassa hieman. Puolimetriset, kirkkaanpunaiset "dildot" oli tarkoitettu uhreiksi kalastajien jumalattarelle... Länsimaalaista siveydensipulia alttari hieman hämmensi :)

Yhtään ei näy kuvasta, että oli jokseenkin hiki?

Tämän kiven alla oli "pippelialttari"

Railey beachilla on hotelleja, ja tässä yhden hotellin "jalkajäytävä".
Nämähän on yksityisaluetta, mutta me vähän eksyttiin tänne vahingossa...

Rannalla oli viritelty kiipeilyköydet kiviin, ja kiipeilyä pääsi kokeilemaan 100 bahtin hintaan. No arvatkaas pystyinkö olemaan kokeilematta? En tietenkään. Mies kameran varteen, kiipeilytossut jalkaan ja eikun menoksi! Ihan huipulle asti en päässyt, kun en kehdannut antaa miehen narun toisessa päässä vetää minua ylös vaan halusin tehdä työn itse. Voimat ja paikat joista pitää kiinni loppuivat ennenkuin huippu tuli vastaan. Harmillista, mutta ainakin voin joskus palata Thaimaaseen ja keskittyä kiipeilykursseihin ja melomiseen!

Ylös asti kapuaa (ainakin kovasti yrittää)

Poseeraten alas tietenkin :)

Loppuun pari tunnelmakuvaa reissun varrelta, kun tässä postauksessa on pituutta niin vähän ja kuviakin jotenkin kovin nirusti ;) Ihana reissu oli, ja ihanaa tulla takaisin Suomeen, jossa aamiaisella saa taas puuroa :)

Taidetta ja taidokasta kirjoitustaitoa

Suosittelen lämpimästi Thaimaata matkakohteeksi. Kyllä ihmismieli vaatii sen, että joskus saa paeta talvea ja laittaa varpaat rantahiekkaan.