Spire - Ota itsesi haltuun hengittämällä

Uusin tulokas minun wearables valikoimassani on Spire niminen laite. Sen ainut tehtävä on mitata hengitystäni. Mittaa se myös toki aktiivisuutta, koska niin nuo kaikki tekevät, mutta se on täysin irrelevanttia. Tämän härpättimen tarkoitus on mitata hengitystä ja opettaa minulle sen kautta itsestäni uusia asioita. Lisäksi laitteeseen liittyvä applikaatio pyrkii myös saamaan minut rauhoittumaan kiperässä tilanteessa erilaisten hengitysharjoitusten avulla sekä tarjoaa opettelutarkoitukseen "Boost" nimellä pidempiä harjoituksia selostuksen kanssa.

Perusnäkymässä voi seurata hengitystään koska vaan reaaliajassa.

Boostien avulla voi meditoida

Pitkästä aikaa maagisen positiivinen yllätys. Taustalla on nyt useampi kuukausi ja olen ihan innoissani. Olen oppinut mitkä (yllättävät) pätkät päivästä minua stressaavat ja etenkin mitkä osuudet päivästä ovat minulle tyyneyden perikuvia. Ensimmäisen päivän aikana laitteen kertomat totuudet lähinnä naurattivat, kun tuntui ettei kukaan voi olla rauhallinen yleensä stressaaviksi koettuina hetkinä, mutta konsistenssi on säilynyt tähän hetkeen saakka.

Uskottava siis on, että hetket tietokoneella Urheiluravitsemuksen perusteiden avoimen yliopiston kurssin parissa stressaavat, vaikka ne ovat ihan äärimmäisen mielenkiintoisia asioita. Enkä löydä sitä keskittynyttä hengitystä noissa hetkissä. Myös autolla ajaminen on stressaavaa, hengitys kiihtyy ja muuttuu epätasaiseksi. Ja Stranger Things Netflixistä miehen kanssa vahdattuna ahdistaa sekin. Olisiko liian jännää? Hengityksen lisäksi tunnistin tänään että myös hampaat kiristyvät yhteen hetkittäin, mikä itselle on selkeä stressin merkki.

Hengitysharjoitus koska vaan

Asiakkaiden kanssa palaveeratessa ja ajoittain tiukoissakin neuvottelu- ja myyntitilanteissa taas löytyy niitä rauhallisuuden jatkumoita. Minä siis en koe noita tilanteita ahdistavina, päinvastoin. Fokusta löytyy myös jostain syystä blogia kirjoittaessa, muita kuin opintoihin liittyviä kirjoja lukiessa ja toissapäivänä kun kokosin veljen muuton yhteydessä Ikean huonekaluja. Pitää keskittyä, mutta panokset eivät ole niin suuret kuin auton ratissa ja opinnoissa.

Mutta mikä laite tuo Spire siis on?

Kyseessä on pienen kiven kokoinen (ja näköinen) laite, jossa on pieni metallinen klipsi. Tarkoituksena on asemoida Spire lähelle kroppaa, esim. rintaliivien keskelle, kainalon alle kylkeen tai housujen lantiolle. Harmaan mokkulan paikka on kiinni ihossa ja tarkoitus on että myötäävä pinta pystyy aistimaan hengitystä. Laite oppii käyttäjästään, eli laskee sinulle tyypillisen hengitysrytmin ja alkaa tarkkailla poikkeuksia peruslinjasta.

Sellainen "kivi" rauhoittelee

Appiksesta käyttäjä pystyy asettamaan erilaisten jatkumoiden (streak) kestot ja hälytykset. Joko laite värisee ja hälyttää, tai sen lisäksi myös puhelimessa näkyy ja kuuluu hälytys. Itse laitoin puhelimesta notifikaatit pois, niin että teksti kyllä tulee näytölle mutta puhelin ei äännä tai värise. Laite värisee, ja riippuen tilanteesta tekee erilaisen värinän. Jos hampaita kiristää ja ahdistaa, lähettää laite kaksi tasaista pitkää värinää. Kehottaa hengittämään syvään edes kerran. Mikäli olen juuri liikkunut yli 10minuuttia aktiivisesti yhteen putkeen saan kaksi terävää tärinää, jotta tiedän että suoritus on huomioitu. Kun fokus on pysynyt pitkään, ei siitä tule tärinää kuin vasta sen loppuessa. Näin fokus pysyy eikä häiriinny tärinöistä kainalossa. Rauhallisuus taasen palkitaan vaikka se jatkuisi. Lyhyehköllä tuplavärinällä.

Asetuksia voi säätää mieleisekseen, jopa värinän määrää saa tuunata.

Mikäli laite havaitsee että olet kireä (tense) se kehottaa hengittelemään "pallot vihreiksi", eli tarjoaa appiksessa sinulle hengitysharjoituksen joka visualisoi oman hengityksen juuri sillä hetkellä. Mitä rauhallisemmin ja tasaisemmin hengittää, sitä nopeammin pallot maalautuvat vihreiksi. Muulloin voit startata Boostin, eli ottaa ohjatun nopean rentoutusharjoituksen jossa rauhallinen ääni ohjaa sinua tasaamaan hengitystäsi erilaisin keinoin.

Laite oli sen verran kiva, että olen tainnut käännyttää puolet toveripiiristäni edes harkitsemaan sellaisen ostamista. Kaikkien ensireaktio on ollut että "mitä hyötyä tuosta voi edes olla?" ja kuitenkin harkintalistalle on mennyt. Yksi kaveri tuon ostikin ja on ollut yhtä innoissaan kuin minä hankinnastaan.

Emfit QS - unen seurantaa jo vuoden verran

Lupasin että tästä hommasta tulee uusi postaus ja ajattelin että siihen menee kuukausi - pari. Noh, meni näköjään vuosi. Hupsista. Pahoittelut Emfitin porukoille tästä, laite on kyllä ollut ihan tosi tiukasti käytössä. Välissä on päivittynyt käyttöliittymä ja tullut lisää ominaisuuksia vaikka millä mitalla.

Emfit QS mittaa ihan mitä vaan. Oikeasti. Tuolla pilvessä majailee sellainen datapankki meikäläisen öistä että huh! Vain osaa tiedosta osaan toistaiseksi tulkata ja tästä murto-osalle osaan tehdä jotain. Nestetasapainon säätelyn onnistuminen ja juomisen ajoittaminen vaikuttaa suoraan sängystä poistumisten määrään, ei kuitenkaan rauhattomaan uneen. Olen pyrkinyt ajoittamaan juomisen niin, että juon isomman satsin vähintään 2h ennen nukkumaanmenoa. Näin saan suurimman osan pissattua ennen unta, eikä uni keskeydy aamuyön tuntien pissahätään.

Dashboard näkymästä osa. On monta käppyrää mitkä eivät tähän kuvankaappaukseen edes mahtuneet.

Viikonlopun yö tietää huikeaa määrää unta.

Levottomuus (kääntyily pitkin yötä) liittyy jotenkin siihen, että itse koen aamulla herätessäni unen olleen huonoa. Periaatteessa unen syklien pitäisi sahata tasaisesti, mutta itse koen olevani parhaimman unen äärellä kun olen ollut liikkumatta ja myös syvimmässä unen vaiheessa läpi koko yön. Nuijanukutus tuntuu siis omien aivojen mukaan varteenotettavalta vaihtoehdolta. Tämä ei silti Emfitin käppyröissä takaa että uni olisi ollut virkistävintä mahdollista.

Minullahan ongelma on se, etten oikein palaudu yöllä Firstbeat mittausten mukaan. Samaa osoittaa Emfit QS. Yli puolet öistä jää negatiivisen arvon puolelle palautumisen suhteen. Sen verran olen trendikäyrää seurannut että tiedän, ettei tuo johdu kääntyilystä tai muusta rauhattomuudesta. Tai ainakaan näiden kahden välillä ei ole korrelaatiota, tuskin siis kausaliteettiäkään löytyisi. Myöskään viikonloput eivät tuo pitkien unien ja stressivapaan ansiosta käppyrää automaattisesti vihreälle. Viikolla saatan päästä yhtälailla "plussalle" kuin viikonloppuna punaisen palkin syövereihin.

Käyttöliittymä tarjoaa infobokseja, joista selviää mitä käppyrät tarkoittavat.

Ajattelin, että kun saan kilpirauhaslääkityksen kohdilleen tuo palautumattomuus käppyröistäni poistuisi. Nyt noin puolisen vuotta suhteellisen tasaista eloa viettäneenä täytyy sanoa että tämä haave ei ole toteutunut. On siis alkanut Emfit QS:n avulla hommien selvitys.

Joskus palautuu...

...toisinaan sitten taas ei.

Systeemi mahdollistaa omien muistiinpanojen lisäämisen käppyröiden viereen. En ole vielä ilmeisesti osunut kirjaamissani muistiinpanoissa oikeaan mitattavaan asiaan, koska mikään ei tunnu korreloivan palautumisarvojeni kanssa. Mutta tutkimus jatkuu, joskus vielä löydän mikä minua öisin stresssaa ja laitan tämän asian kuntoon. Vahvin arvaus on tällä hetkellä naurettavasti purukisko, jota käytän estääkseni narskuttelua. Kun kisko on poissa, tuntuu unikin olevan palauttavaa... Siis noin 70% kerroista, joka ei tieteellisesti riitä todistamaan vielä mitään. Pitkään matalalla olevat tai negatiiviset palautumisarvot ovat yleensä ennen lähestyvästä ylikunnosta. Meikäläisen kohdalla tästä ei välttämättä ole kyse, kun taustalla on aineenvaihduntaan liittyvä sairaus.

Tässä sitä yleisempää trendiä palautumisen osalta.

Koska mittaristo mahdollistaa lähes minkä vaan mittaamisen siirrän pallon teille. Mitä haluaisitte kuulla, mitä haluaisitte nähdä? Kirjoittelen vielä myöhemmin erilaisista trendi ja päiväkohtaisista analyyseistä tarkemmin. Nyt voit vaikuttaa miten tuon kirjoituksen painotan.

ps. Jos se ensimmäinen osa kiinnostaa lukukokemuksena, klikkaa tästä.

Misfit Shine - paras aktiivisuusmittari meikäläisen ranteessa tähän asti

Meikäläisen ranteessa on killunut suunnilleen kolme kuukautta Misfit Shine merkkinen aktiivisuusmittari ja ekaa kertaa ikinä olen vähän rakastunut tuollaiseen pieneen laitteeseen. Shine on kaunis, toimiva ja automaattinen. Siinä on patteri ja se kestää vettä sekä katseita. Härpätin on huomaamaton niin minulle, kuin muiden mielestä. Joo, olen ihastunut korviani myöden aktiivisuusmittariin. Olen virallisesti seonnut.

Siinä se kultainen killutin

Minun oli ostettava Misfit Shine kun olin sitä niin pitkään ihaillut ja lopulta hommasin sellaisen äitini ranteeseen. Asennettuani sen äidilleni, ei mennyt kuin päivä pari ja oma lähti tilaukseen. Olisin tilannut saman värisen kuin äitini, mutta en kehdannut. Tilasin kultaisen, toiseksi parhaan värivaihtoehdon.

Firmispäivitys, paketti ja kaikki vermeet ja sitten tavoitetta asettamaan.

Joskus muoto voittaa toiminnallisuudet (form over function), mutta tässä tapauksessa muotoilu tukee toiminnallisuuksia. Tykkään ihan hulluna eleettömästä led-kellotaulusta joka näpäyttämällä näyttää aktiivisuustason ja perään kellonajan. Toki toivoisin että joskus kelloa katsoakseen siihen toimintoon voisi oikaista eikä masentua surkeista aktiivisuuslukemista tai odottaa kellon ilmestymistä.

Misfit Shine mittaa aktiivisuutta pisteiden muodossa ja nämä pisteet on käännettävissä askeleiksi tai liikuntamääriksi ajallisesti mitattuna. En oikein älyä miksi systeemin pitää kehitellä jotain omia "pisteitä". Itselläni appiksen pisteet on pysyvästi käännettynä askeleiksi, jotka ovat vertailtavissa johonkin minkä älyän ja tunnen entuudestaan.

Unta ja valvetta voi tarkistella yleisellä tasolla tai tarkemmista näytöistä joissa detaljit näkyvät. Ympyrää naputtamalla saa näkyviin joko pisteet tai askeleet + km. Unen kohdalla kaikki tiedot ovat heti näkyvissä.

Itselläni tavoitteena on 1000 pistettä, joka on noin 8500 askelta tai 1,5 tuntia kävelyä tai 45min uintia. Äidille laitettiin pienempi tavoite ja voi sitä riemun määrään kun tavoite on päivittäin täyttynyt. Kun tavoite täyttyy kaikki pienet led lamput syttyvät ja vilkkuvat hetken. Lisäksi appikseen ilmestyy pokaali käppyrän päälle. Ja vaikka tavoite olisi täyttynyt voi liikkumista jatkaa ja ansaita lisää pokaaleita jokaista 500 pistettä kohden. Meiläläisen 1000 pistettä täyttyy sitten harvemmin kuin päivittäin... Pitäisi petrata aktiivisuutta toden teolla.

Mittari tunnistaa suhteellisen automaattisesti aktiivisia hetkiä, mutta "lajivalikoima" on todella suppea. Mailapelit, pyöräily, uinti ja aktiivinen sekä erityisen aktiivinen kuuluvat "lajeihin". Muiden aktiivisuusmittareiden tavoin perinteinen kuntosaliharjoittelu tai esimerkiksi Bodypump ei laitteelle rekisteröidy kunnolla. Eihän siinä tavallaan tehdä erityisen paljon liikkuvaa treeniä, vaan ollaan suorituspaikalla ja suoritetaan joskus lyhyitäkin sarjoja. Toisaalta kolme kertaa näpäyttämällä voi koittaa kertoa laitteelle että aloittaa treenin. Minä olen aina unohtanut tämän, ihan joka ikinen kerta. Koska Misfit tunnistaa aktiivisuuden silti automaattisesti tämä ei ole haitannut.

Kun katsotaan yleistä kuvaa esim. viikon syklissä voidaan unestakin antaa tarkempia detaljeja ympyrää näpäyttämällä.

Saman vuorokauden aikana aktiivisuusmerkintöjä voi muokata tai jopa lisätä. Hassua että vuorokauden vaihtuessa editointimahdollisuus poistuu. Jos itseään haluaa viilata linssiin se taatusti onnistuu vaikka laitteessa tällainen toimintorajoitus onkin. Joskus kun ei vaan jaksa säätää jää muistiin ihan ihme aktiivisuustasoja ja niille ei sitten mahda mitään. Statistiikkanikkari minussa ahdistuu tästä suunnattomasti.

Tässä aktiivisuusmittarini koittaa kertoa että kello on 9.55

Tarkkuudesta en osaa oikein enää sanoa mitään. Jokaikinen laite mitä olen pitänyt ranteessa (samassa ranteessa yhtäaikaisesti) antaa erilaisia lukemia päivän aktiivisuudesta. Heitot laitteiden välillä voivat olla jopa 2000 askelta. Ja jos päivittäinen keskiarvo on jotain 10000-12000 askeleen väliltä niin tuo heitto on siitä aikas iso siivu, reilut 10%.

Eleettömän mittarin takaa löytyy logo ja klo:12 paikan osoittava merkki 

Misfitin ehdoton hyvä puoli on sen automaattisuus ja arvaaminen. Tämä tarkoittaa unen träkkäämisessä sitä, ettei tarvitse kuin mennä nukkumaan. Ei tarvitse naputtaa tai heiluttaa rannetta tai muutoinkaan aktivoida unitilaa. Misfit Shine nappaa unen alun ja lopun automaattisesti. Unidataa voi jälkikäteen editoida jos arvaus menee pieleen.

Mutta tässä on laitteen isoin hölmöys. Unikäppyrät näyttävät täyttä nollaa uniaikojen editoinnin jälkeen. Ihan täyttä idiotismia!!! Mihin se appikseen tallentunut tieto häviää kun aloitus ja lopetusaikoja muokkaa? Ei mahdu minun kallooni. Olen jättänyt sitten vaan editoimatta. Epäjohdonmukaisuudet unidatassa johtuvat usein vessareissusta johon on kulunut kauemmin kuin 5 minuuttia ja/tai se on tapahtunut aivan liian lähellä heräämisaikaa.

Kun luin tämän arvostelun itsekseni huomasin että olen haukkunut laitteen jota kuitenkin kovasti rakastan. Krhm... joko tämä kertoo meikäläisen kaksijakoisesta persoonallisuudesta tai siitä kuin onnettomia muut testaamani laitteet ovat olleet. Tämä on sentään vain näytötön suhteellisen kaunis patterilla toimiva vekotin. Silti se on nykyisistä laitteistani ehdottomasti paras. Go figure :)

Testissä Emfit QS - unen seurantalaite (osa 1)

Minä gadget tyttönä olen ehdottomasti sitä mieltä, että gadgetteja pitää olla. Mutta onhan se niinkin, että kun mies nauraa kippurassa iltarutiinille erilaisten mittareiden säädön kanssa, että ehkä jotain tarttis tehdä? Ehkä nämä laitteet enemmänkin häiritsevät unta kuin auttavat minua sen suhteen?

Nykyisellään rutiini menee siis näin:

1. laita perinteinen herätyskello soittamaan puhelimesta jos Sleep Cyclen herätykseen ei herääkään, 
2. Aseta Sleep Cycle herättämään (+ vastaa päivän kulusta pariin kysymykseen) ja aseta puhelin nurinperin tyynyn viereen, 
3. Painele Withings Pulse Ox mittarista unitila päälle, 
4. Taputa kolmesti (tai noin kymmenen kertaa vaihtelevin intervallein) Fitbit Flexiä jotta se surahtaa unitilaan, 
5. Odota että kaikkien härpättimien valot sammuvat äskeisen operaation myötä ja makkarissa on oikeasti pimeää, 
6. Yritä hiipiä avomiehen kainaloon tai ainakin toivottaa hyvät yöt, 
7. Paina silmät kiinni ja yritä nukkua ilman että pidät kättä, jossa on aktiivisuusmittari, posken alla.

Aamulla herätessä tuo systeemi vaatii vastakkaisia manoovereita. Eli Sleep Cycle herättää ja se pitää sammuttaa. Sleep Cycle kyselee heti miten unet meni ja tarjoutuu mittaamaan sykkeen iPhonen kameralla. Jos heräsin jo Sleep Cyclen piippaukseen oikeasti säädän tavallisen herätyskellon pois päältä. Herätän aktiivisuusmittarit naputtelemalla ja näpyttelemällä. Tarkastelen unidataa usein välittömästi herättyäni. Vertailen eri mittareiden dataa keskenään ja joskus harvoin koen onnistumisen elämyksiä kun uni on ollut hyvää ja palauttavaa ja sitä on ollut riittävästi. Toki onnellinen voi olla jos ihan vaan tuntuu siltä että heräsi virkistyneenä :)

Laitteen asemointi sänkyyn ja nukkujan alle.

Mutta totuuden nimissä jollekin vähemmän yöunta häiritsevälle laitteelle on tarve. Tykkään ihan hurjasti kun Misfit mittarini koittaa arvata koska nukun ja koska en. Ei tarvitse nakutella ja näpytellä ja kirjata aikoja ylös. Voi vaan mennä nukkumaan ja herätä. Joskus toki automatiikka pettää ja masiina arvailee ihan mitä sattuu. Ja edelleen tuota härpätintä on pakko pitää kädessä puristamassa yöllä.

Törmäsin Emfitiin ihmisiin Biohacker summitissa viime vuonna. Sovittiin jo silloin että ottaisin heidän mittarinsa mielellään testiin. Koska kyseessä on start up olivat juuri silloin testilaitteet vähissä ja sain mittarin vasta noin kuukausi sitten itselleni. Kalibrointiaikaa pitää laitteelle antaa reilun viikon verran, ja siksi ensimmäinen kirjoitus tulee vasta nyt. Halusin nähdä ensin miten homma pelaa ennenkuin siitä mitään kirjoitan.

Manuaali, jonka osa lukee ja toiset sitten arvailee. Köh köh...

Laite toimii netin kautta ja se muodostaa ns. oman verkkonsa jonka avulla kaikki data lähtee suoraan mittarista pilveen. Ei tarvita siis aplikaatioita ja synkkausta ja säätöä, kunhan kerran asennat nettiyhteydet toimintaan. Tämän jälkeen salasanalla ja laitteen sarjanumerolla pääset katsomaan unidataa mistä vain nettiyhteyden avulla.

Meidän kotiverkko on hieman rakenneltu kaikkien kotiteatterilaitteiden ja muiden toiminnan varmistamiseksi. Lisäksi meillä on useampia tukiasemia kotona, jotta eri kerroksissa kuuluu langaton verkko. Taloyhtiö on rakennettu aikaan, jolloin jokaiseen kotiin voitiin rakentaa sisäverkkoa ja yksi kytkentäkaappi. Näistä syistä en voinut parittaa laitetta verkkoomme yksinkertaisimmalla tavalla eli painamalla sekä Emfit QS:stä että modeemista yhtä paritusnappia. Samalla kun hyppäsin tämän kohdan ohi ohjeista, hyppäsin myös ohitse selityksen siitä missä kohtaa sijaitsee QS:n resetoiva nappula. Vaan ei hätää, Emfitin tekninen tuki auttoi minua puhelimessa ja sähköpostitse eteenpäin. Vaikka vika oli minun lukukyvyttömyydessäni, minua autettiin todella asiallisesti eteenpäin kunnes homma ratkesi.

Laitteen avaamalla löytyi myös resetointikytkin. Vinkkinä muillekin :)

Myös sensorin laittamisessa sänkyyn sain vähän kikkailla. Meillä on runkopatjoista koostuva sänky, josta miehen toiveesta on otettu pehmeä petauspatja pois. Näin ollen sänkymme on patja ja jalat mallinen. Emfit QS tulisi sijoittaa joko sänkykehikon pohjalle tai patjan ja petarin väliin. Suoraan lakanan alle sitä ei suositella. Viritin itselleni patjan ja lakanan väliin pyyhkeen mittarin päälle. Tämä ei tunnu itselle pahalta lakanan läpi (kun varmistan pyyhkeen olevan oikein sijoiteltu) ja selkeästi riittää Emfitille välikappaleeksi.

Testailin aluksi sensoria makailemalla sängyssä muuten vaan ja vahtaamalla reaaliajassa käppyröiden piirtymistä ruudulle. Hurjan hassua. Pienellä viiveellä käppyrät heijastivat kaiken mitä teen. Sensori mittaa sykettä, kertoo jos kuorsaan ja laskee kääntyilyjä yön aikana. Lisäksi se mittaa syvää ja kevyttä unta sekä erottelee syvästä unesta REM-vaiheen.

Laitteen valot. Pääosin pysyvä valo, vilkkumista vain hetkittäin.

Tulkintaa helpottamaan webbipalvelu tarjoaa tavoitteet kullekin unilajille ja näyttää oman datan suhteessa näihin. Palvelu laskee myös trendejä ja keskiarvoja saamastaan datasta. Laite lähtee rekisteröimään dataa välittömästi kun sänkyyn tulee ja se tekee tätä vuorokaudenajasta riippumatta. Muutamana sairaspäivänä katselin sängyssä Netflixistä sarjoja ja kyllä vaan käppyrät rekisteröivät tämänkin.

Jos mietitään häiritseekö mittari jotenkin unta, niin ei varsinaisesti mittari mutta tuo kytkentäboxi kylläkin. Valot vilkkuvat tai palavat makkarissa ja se ei välttämättä ole unelle hyvästä. Itse olen tuupannut tästä syystä kytkentäboxin yöpöydän laatikkoon josta valot eivät paista kuin minimaalisesti. Toinen vaihtoehto olisi varmaan teipata valot piiloon. Tämä on äärimmäistä hifistelyä itseni osalta, mutta vähintään toinen nukkujista tykkää että makkarissa on pilkkopimeää. Olen pyrkinyt tämän hänelle järjestämään.

Menen omaan unidataan vielä tarkemmin tulevissa postauksissa. Olkoot tämä alkulaukaus Emfit QS:stä kertomiselle :)

Lisää aktiivisuusmittareita: Withings Pulse 02/ 0x

Olen käyttänyt nyt kolmisen kuukautta uutta aktiivisuusmittariani, joka tilatessa oli nimeltään Pulse 02, mutta on sittemmin vaihtanut nimeään Pulse 0x muotoon. Ilmeisesti jokin nimeämiskömmähdys tuossa on käynyt ja on otettu sama nimi kun jollain teleoperaattorilla jossain. Pulse 02 kuvaa kuitenkin paremmin mittarin spesiaaliominaisuuksia. Aparaatti mittaa nimittäin veren happipitoisuutta ja sykettä sormenpäästä laitteen takana sijaitsevalla anturilla.

Kuva lainassa Withingsin sivuilta

Aloittaminen laitteen kanssa on helppoa. Sinua pyydetään lataamaan akku ja lataamaan puhelimeen applikaatio tai menemään verkkoversioon käyttämään systeemiä. Asettamalla perustiedot saat laitteen pelaamaan. Minä käytän pääosin Withingsin omaa applikaatiota, koska verkossa tuntuu vain olevan ihan liikaa dataa. Toisalta myös laitteen omassa näytössä voi katsella lähihistoriaa ja kuluvan päivän tietoja, ja tämä monesti riittää itselleni.

Pääosin laitteen tarjoama data ei eroa sitten mitenkään minulla testissä tai käytössä jo olevien laitteiden tiedoista. Olen havainnut, että Fitbit antaa noin 1000 askelta enemmän per päivä verrattuna Pulsen tietoihin. Tämä ei täysin selity sillä, että Pulsea ei saa viedä märkiin tiloihin, kun taas Fitbit kulkee mukana myös uidessa. Tämä veden ja märkyyden kestämättömyys on kyllä iso miinus aktiivisuusmittarille. Ei sitä kertakaikkiaan tule ajatelleeksi että aina pitää riipiä mittari pois kädestä kun alkaa tehdä jotain vähänkään kosteampaa askaretta, menee uimaan tai suihkuun tai vaikkapa lähtee melomaan.

Kuva lainassa Withingsin sivuilta.

Sykkeenmittaus on hassu ominaisuus. Jotenkin sitä kuvittelisi että olisi kiva tallentaa vaikkapa harjoituksen jälkeinen sykelukema, mutta tämä ei ole laitteen tarkoitus ollenkaan. Sillä tulee mitata vain leposykkeitä. Jos mittaat leposykettä korkeamman sykkeen kertoo appis että nyt olet selkeästi yli viitearvojen ja huolestuu teikäläisestä. Vaan minä en huolestunut meikäläisestä, tiesin mistä korkeampi syke johtui. Treenistähän se :) Samaan aikaan oli silti kiva huomata ettei happivajetta ollut nimeksikään vaan hapetusarvo oli ihan hyvä.

Eniten mittarin kanssa tumplatessa häiritsee se, että mitään dataa ei voi jälkikäteen editoida. Esimerkiksi jos kaveri haluaa testata omat sykkeensä niin data tallentuu minun profiiliini ikuisiksi ajoiksi. Jos yöunia mittailtaessa mittari on tulkinnut sinun jo heränneen esim. vessatauon aikana et saa millään lisättyä unijaksoosi jälkikäteen lisätunteja. Ainut ominaisuus millä voi vähän koittaa korjata statistiikkoja on kertoa että on unohtanut mittarin kädestään pois. Tätä käykin usein, koska se pitää suihkuun ja muihin vastaaviin paikkoihin muistaa riisua.

Kerron tarkemmin tuosta Withingsin appiksesta seuraavassa postauksessa. Tällä kertaa raportti päättyy siis tähän :)

Jos muut testini aktiivisuusmittareilla kiinnostavat, tutkaile juttuja täältä:

• Fitbit - http://movemeliikuttaa.blogspot.dk/search/label/Fitbit
• Jawbone UP - http://movemeliikuttaa.blogspot.dk/search/label/Jawbone%20UP 

Tyttö joka ei palautunut yhtään yöllä - Firstbeat testiraportti osa 1

Olo on hieman järkyttynyt, tai oikeastaan todella järkyttynyt. Olen saanut käsiini Firstbeat mittauksen raportin. On paljastunut, että toisin kuin voisi olettaa, minun stressipiikkini ajoittuvat johdonmukaisesti öihin. En palaudu lähes ollenkaan päivän rasituksista nukkuessani. Palautumista tapahtuu lähinnä sinä aikana vuorokaudesta jonka voisin mielestäni käyttää paremminkin. Illalla katsellessani telkkaria ja surffaillessani päämäärättömästi samalla netissä. 

Kelataanpa silti alkuun. Olen pitänyt Firstbeat laitetta itseeni kytkettynä kahdella sykeanturilla kolmen päivän ajan. Olen samalla raportoinut verkossa olevaan päiväkirjaan omia tekemisiäni. Nukkumista, töitä, surffailua, ruoanlaittoa, kotiaskareita, treenit ja niin edelleen. Laitetta ei saa upottaa veteen ja näin ollen treeneihin kuulunut uiminen ei laitteelle tallennu eikä suihkuhetkiäkään voida taltioida. Muutoin mittaria pidetään itseen kiinnitettynä koko ajan, myös nukkuessa. Anturilätkien liima ärsytti hieman ihoa, mutta tästä varoiteltiin etukäteen. Iho toipui ennalleen parissa päivässä ja ihon pyyhkiminen elektrodeja vaihtaessa helpotti kutinaa. 

Yhden päivän koko kaari. Vaikka nukuin huikeat 13 tuntia, on siellä isosti stressaavin hetki koko vuorokaudesta...

Laite mittaa sykevälivaihteluita, ei siis suoraan sykettä. Syke kun ei oikein kerro sitä taikka tätä mutta sykevälivaihtelulla on merkitystä. Samaa on mitannut jo pitkään Suunnon sykemittarit määritellessään harjoituksen harjoitusvaikutusta. Samanlaisia arvioita sain minäkin nyt tästä mittauksesta testijakson ajalle osuneesta salitreenistäni. Ylpeänä totean että salitreenin harjoitusvaikutus oli 3,2 eli kuntoa kehittävä asteikolla 1-5. Happivaje eli EPOC-arvo oli 67ml/kg harjoituksen huippuhetkenä. Selkeästi salitreeni on meikäläisellä intervallityyppistä ja perään tehty uintikeikka polttanee tasaisemmin kaloreita. Harmillisesti aerobiset harjoitukset viikolla ajoittuvat mittausjakson ulkopuolelle ja niistä en siis mittauksia nyt saanut.

Harjoitusvaikutus kuntosalitreenistä

Tärkeintä testidataa on palautumisen ja stressireaktioiden suhde ja vaihtelu päivän aikana. Stressi voi olla fyysistä tai henkistä, mittarille se on aivan se ja sama kuten se on myös elimistömme hyvinvoinnille. Tässä kohtaa meikäläisen mitatut tulokset näyttävät siis punaista. Stressaan päivällä ja etenkin öisin nukkuessani. Keskimäärin unesta on palauttavaa noin 60%, minun ikäluokassani keskiarvo on 55%. Minun keskiarvoni yöunen palauttavuudesta kolmelta yöltä oli 19%. Ei naurata. Järkyttää ja ahdistaa. Ei auta vaikka nukkuu tarpeeksi, jos laatu on tätä luokkaa.

Koko mittausjakson palautumiset ja stressit

Eikä auta vaikka katsoisi päivää kokonaisuutena. Keskimäärin palautumista tapahtuu koko vuorokaudessa 25%, minun ikäviiteryhmässäni 26%. Minun oma arvoni on surkea 13%, puolet oman viiteryhmäni arvosta. Huh!

Kun sanoin että stressi on "tasa-arvoista" niin tarkoitin sitä. Parhaana liikuntapäivänä palautumisen määrä on ollut kaikkein surkein. Tai siis voimavarojen kerääntyminen on ollut negatiivista koko jakson, mutta eniten treenipäivänä. Pitäisikö siis treenata vähemmän jotta palautuisi? Ehkä ei niinkään, koska huono kunto ja ylipaino ovat syitä siihen että uni ei palautakaan. Lisäksi mainitaan stressi, univaje, sairaudet ja päihteet. Näillä millään ei taideta selittää meikäläisen hirveää tulosta. Alkoholia menee todella harvoin, stressiä en mielestäni koe (vaikka se mittauksessa hyvin selkeästi näkyykin), univajeesta en määrällisesti kärsi tai palaudun univajeesta luontaisesti viikon sisällä (on vain pakko nukkua). Sairauksia ei ole tai ne ovat lääkkeiden avulla hallinnassa.

Pari kaveria ehdotti syyksi mittavirhettä. En haluaisi uskoa tähänkään, koska Firstbeatillä on takanaan useiden vuosien tutkimus ja tarkkaakin tarkemmat mittalaitteet. Katsotaan miten asiaa voidaan selvittää ja tuloksia parantaa, pysykää kuulolla.

Future Female tapahtuman antia - aiheena puettavan teknologian trendit

Kun joku sanoo, että on tapahtuma jossa puhutaan puettavasta teknologiasta, etenkin hyvinvoinnin käytössä minähän menen paikalle vaikka läpi harmaan kiven. Nyt ei tarvinnut mennä läpi harmaan kiven, kun työnantajani Fjord (ja Accenture) organisoi Future Female verkoston tämän kvartaalin tapahtuman.

All the ladies in the house! (c) Ksenia Avetisova

Tapahtumaa kuvailtiin seuraavasti:

Wearable technology is the future of consumer electronics, maybe even the way of living one day. We have Google Glass and smart watches but wearable technology is and will be much more, just imagine the possibilities. At this meetup we will learn the more about wearable technology and focus on wearable trends.

Paikalla oli siis kasoittain naisia, hyvää naposteltavaa ruokaa ja esiintyjiä kertomassa omista näkemyksistään puettavan teknologian saralla. En ehtinyt jäädä ihan loppuhuipennukseen asti, mutta Pekko Vehviläinen hurmasi energisellä olemuksellaan ja noin kahdellakymmenellä gadgetillaan. Oma kollega Jan Luukkonen kertoi yhteistyössä kehitetystä Adidas Smart Watch tuotteesta. Christian Lindholm teki esityksensä aikana käyttäjätutkimusta, kun kerrankin sai aiheesta innostuneita naisia kokoon sadan hengen verran. Chirstianin yrityksestä olen saanut kunnian kuulla asioita aiemmin, niin uskalsin kurvata iltajunaan kesken esityksen.

Olin ihastunut tarjoiluista, etenkin näistä (c) Ksenia Avetisova

Olen joskus ajat sitten käynyt Pekon Bodycombat tunneilla ja tiedän miehen sitä kautta. Hän esitteli ihan ne kaikki sovellukset ja laitteet mitä minäkin olen joko ostanut tai hypistellyt. Hän esitteli ihan niitä kaikkia webbipalveluita joihin minäkin omaa dataani talletan ja missä omaa dataani analysoin. Hän kyseli yleisöltä kuka vauhdittaa juoksulenkkejään oikeatempoisella musiikilla. Minä viittasin. Joo'o. Teknologiafriikkejä me ollaan. Ollaan viety itsensä mittaaminen (quantified self) pitkälle ja vähän vielä yli. Oli silti kiva nähdä että se en ollut vain minä joka kättä nosti yleisöstä. 

Verkoston ladyt avaamassa tapahtumaa (c) Ksenia Avetisova

Puhujakaarti oli pelkkiä miehiä, tällä kertaa :) (c) Ksenia Avetisova

Tärkeänä pointtina keskusteluissa nousi esille se, että kun tuotteita ja palveluita tehdään ei kyse ole siitä miten paljon dataa voidaan kerätä. Kyse on siitä mihin sitä saatua dataa hyödynnetään. Miten se, että tiedän nukkuvani levottomasti joka sunnuntai-maanantai välisenä yönä vaikuttaa? Aiheuttaako se minussa toimintaa? Antaako käyttämäni sovellus tai laite vinkkejä siitä miten tilannetta voisi ratkoa ja parantaa? Itse käyttämäni sovellukset ja laitteet tarjoavat nimenomaan tätä. Vinkkejä ja apuja tilanteiden parantamiseen. Ei vain mittaamista mittaamisen vuoksi.

Trendinä on nykyisin se, että kaikkea voidaan mitata, aina, kaikkialla ja koko ajan. Uusia laitteita syntyy kuin sieniä sateella. Itse sijoitin juuri Moov-laitteen ennakkotilaukseen. Katso lisätietoja artikkelista täältä ja heidän omilta verkkosivuiltaan täältä. Laitteessa viehätti se, että se lupaa kertoa suorituspuhtaudesta ja antaa vinkkejä esim. juoksutekniikasta. Tämän lisäksi se mittaa aktiivisuutta ja mahdollisesti pyrkii aktivoimaan siinäkin minua paremmaksi. Jos haluat tilata laitteen ennakkotilaajana, voit käyttää tätä linkkiä: https://moov.cc/getmoov/2058BC32CE Minä saan tuosta 5€ alennuksen omastani, jos käytät minun linkkiäni geneerisen linkin sijaan.

Kuvista kiitos tapahtuman järjestelyihin osallistuneelle kollegalleni Ksenia Avetisovalle!

Testissä Fitbit ranneke - osa 2

Vettä on virrannut Tammerkoskessa, mutta kuten luvattua, palaan toisen arvostelun muodossa käytössäni olevaan Fitbit aktiivisuusmittariin. Ensimmäisen arvostelun laitteesta voit lukea täältä.

Lupasin palata ruokapäiväkirjan toimintaan tarkemmin. Nyt on pakko todeta, että aikani yritin sekä webin puolella että appiksen kautta, mutta kertakaikkisen kankeaa on ruokapäiväkirjan ylläpitäminen. Ei voittoa siis tälläkään vimpaimella. Mutta ruokavaliossani on tapahtunut positiivisia mullistuksia muuten. Palataan niihin erikseen myöhemmin.

Helppo ja pitävä solki, ei sisällä nikkeliä tässä mallissa.

Unen seuraamisen kanssa olen löytänyt käppyrättömyydestä huolimatta jotain hyvää mitä Jawbonesta puuttui. Tämä laskuri laskee nukutuksi ajaksi vain sen aidosti nukutun. Levottomat ja hereillä vietetyt minuutit vähennetään kokonaisesta sängyssä vietetystä ajasta ja lopputuloksena selviää se aidosti nukuttu aika. Tämä on aiheuttanut itselle useitakin ahaa-elämyksiä matkan varrella. Esimerkiksi avannut sitä millaisten päivien jälkeen tai mitä päiviä ennen nukun levottomimmin. Tämä vaatii toki omaehtoista kirjanpitoa ja päättelyä. Fitbit ei näitä tietoja kerää tai analysoi. Siinä Fitbit auttaa, kun mietit miksi kahdeksan tunnin yöunien jälkeen joskus tuntuu ettei ole levännyt yhtään ja joskus tuntuu että 8h on ihan liikaa. Syy löytyy unen syvyydestä ja laadusta. Rauhaton pyöriskely ei palauta päivän kiireistä samalla teholla kuin normaali syvän- ja vähemmän syvän unen vaihtelu ilman katkoja. Fitbitin unilogi näyttää tehokkaasti nukutun ajan suoraan, eikä sitä tarvitse itse käppyröistä päätellä tai laskea.

Olen oppinut hyödyntämään aktiivisuusmittaria motivaattorina. Tuplatäppäys mittariin, ja pienet led-valot kertovat paljonko päivän tavoitteesta vielä uupuu. Jos tuntuu karmaisevalle, että ledejä syttyy iltamyöhällä vasta pari, voi riipiä kengät jalkaan ja siirtyä ulkoilmaan korjaamaan tilannetta.

Aktiviteettien määrä, itselisättyjä ja automaattisesti käppyrällä näkyviä sulassa sovussa.

Olen oppinut tuntemaan äärimmäistä hyvää oloa kun ranneke alkaa väristä päivittäisen tavoitteen täyttyessä. Aamulenkin ansiosta ja vähän pidemmän lounastaukopaikan metsästyksen vuoksi mm. tänään ranneke hyrisi jo välittömästi puolen päivän jälkeen. Iloinen ja kiva ylläri!

Viikkoraportti tulee sähköpostiin

Fitbit lähettää viikottaista raporttia sähköpostiin. Tässä on äärimmäisen pienellä, mutta kivalla tavalla tuotu esiin trendiä verrattuna edelliseen viikkoon. Pieni vihreä kolmio kertoo jos tilanne on parantunut edellisestä viikosta ja pieni punainen kolmio kehottaa tsemppaamaan lisää. Joskus todellisuus on toki hyvinkin karua katseltavaa, mutta muutoksia asioihin joita ei tiedosta on todella vaikea tehdä.

Viikkoraportin nukkumaosuus on tavallaan ihan mallillaan :)

Tykkään minun Fitbitistä erityisesti siksi että se pysyy huoletta ja haittaamatta mukana menossa. Lisäksi sen vedenkestävyys tarkoittaa että sen kanssa voi mennä suihkuun, eikä sitä tarvitse unohtaa kuntosalin pukkariin siksi että on ottanut sen pois ranteesta suihkun ajaksi.

Hyvin tulee nukuttua kun on tarpeeksi väsynyt

Äidin kanssa oli laitteesta taannoin hauska keskustelu.
Äiti: Pitääkö munkin nyt sitten hommata tommonen vempele?
Minä: No jos meinaat että semmonen sua motivoisi tai että sellaista koet tarvitsevasi.
Äiti: No kyllä se voisi motivoida aktivoitumaan enemmän
Minä: Sitten ehdottomasti!

Hassuja yhteensattumia, kun yrittää lisätä kävelyä. Oikea kävely löytyy listan loppupäästä

Eli ei se laite, vaan miten ja mihin sitä käyttää. Toistaiseksi yksikään sykemittari, aktiivisuusmittari, kehonkoostumusvaaka tai muu härpätin ei ole laihduttanut ja aktivoinut käyttäjää hänen puolestaan. Laitteet eivät anna vaikkapa sähköiskuja jos viikottaiset liikuntatavoitteet eivät täyty. Niitä täytyy hyödyntää ja miettiä mitä varten haluaa laitetta käyttää. Vasta sitten jos laite vastaa mielestäsi omaan tavoitteeseen semmoinen kannattaa hankkia.

Testissä Fitbit ranneke

Minä tuossa viime vuonna testasin pari viikkoa Jawbone Up aktiivisuusranneketta ja raportoin siitä useammankin kerran. Nyt tilasin itselleni omaksi Terveyskimpasta Fitbit mittarin. Seuraa siis pari raporttia tästäkin killuttimesta. Kuten aina, tämäkin arvio on täysin riippumaton ja ihan saman hinnan rannekkeestani olen pulittanut kuin muutkin kimppatilaajat.

Aktiivisuusrannekkeiden perusidea on tallentaa päivittäisen aktiivisuuden määrä, valvoa unta ja mahdollistaa omien aktiivisuustietojensa perusteella joidenkin muutosten tekeminen. Yleensä mittareihin liittyy jokin ruokapäiväkirja ja mahdollisuus lisätä urheilusuorituksia käsin jälkikäteen. Päivittäistä askelmäärää voidaan valvoa ja tavoitteen saavuttamisesta palkita.

Fitbit Flex on malli jonka voi kantaa mukanaan ranteessa. En voisi tilata mitään muuta kuin kiinni köytettyä rannekemallia, koska kaikki klipsut ja muut versiot tippuvat ennen ensimmäisen päivän loppua matkasta. Toki ranteessa oleva systeemi välillä haittaa vaikkapa otegrippereiden kanssa tekemistä tai sykemittarin asettamista samaan ranteeseen. Fitbit on tosin hieman muotoiltu niin että esim. tietokoneen kanssa näpytellessä ranneke ei haittaa. Ranneke on siis ohuempi toiselta puolelta.

Dashboard näkymä nettikäyttöliittymästä

Käyttöönotto on suhteellisen simppeliä. Loggaat itsesi Fitbitin sivuille (osoite löytyy paketista) ja sitten seuraat ruudun ohjeita, joissa kehotetaan lataamaan laite ja asettamaan se rannekkeeseen sekä koputtelemaan ledien aktivoimiseksi. Hyvin opastavaa, joka välissä kysytään saitko homman toimimaan ja jos et tarjotaan lisäapuja. Samalla odotellessa kysellään perustietoja sinusta itsestäsi.

Yleisiä totuuksia, eli koostetta siitä mitä on tullut tehtyä ja miten se suhtautuu tavoitteeseen

Nettiselaimessa toimiva käyttöliittymä on kyllä kiva, ja koneessa mukana pysyvä BT-dongle ei haittaa muita toimintoja, mutta silti halusin käyttää mieluummin pääosin mobiiliappista. Seuraavaksi latasin siis mobiiliappiksen ja kirjauduin omilla tiedoillani sisään. Puhelin osaa keskustella Fitbitin kanssa ilman lisäosia ja joka kerran kun avaat appiksen alkaa mittari synkata tietojaan. Välitsekkauksen voi tavoitteensa osalta tehdä napauttamalla ranneketta kahdesti. Ledejä syttyy riviin sen mukaan kuinka monta askelta on otettu. Kun päivittäinen tavoite täyttyy alkaa ranneke väristä ja vilkuttelee ledejä.

Mobiiliappiksen näkymää

Unen seuraaminen oli itselleni vähän pettymys. Ei käppyrää vaan viivoja ja palkkeja hetkistä jolloin olet ollut hereillä ja milloin taas rauhaton. Tämä mittaustulos ei myöskään ole kovin tarkka. Olen onnistunut esim. useasti käymään yöllä vessassa ja mittarin mukaan olen samaan aikaa vedellyt tiukasti sikeitä. Vessaan on vähintään parikymmentä askelta, vessa ei ole sängyn vieressä, enkä ole kierinyt sinne aiheuttamatta yhtään tärähdystä.

Tavoitteet voi säätää itse tai tyytyä koneen ehdotuksiin

Toinen lievä pettymys, joka tosin selvisi jo spekseistä, oli Jawbonessa toimiva herätys aikaikkunan sisällä silloin kun uni on keveimmillään. Tätä ei siis ole Fitbitissä. Fitbit tarjoaa normaalit hälytykset, joita voi säädellä kuin iphonen herätyskelloa. Hälytyksiä voi pistää toistumaan tietyille päiville tai laittaa joka päivälle oman uniikin herätyksen. Herätys on kumppania häiritsemätön värinä (+ledien vilkkuminen) josta kylläkin pisteet.

Herätysten maailmaa

Unikuvioita

Netistä asiaa tutkaillessa selvisi, että Jawbone on ilmeisesti heikompaa tekoa kuin Fitbit. Tämä oli yksi iso plussa Fitbitin sarakkeeseen, ja syy miksi hommasin juuri tämän. Toinen iso plussa on vedenkestävyys. Siinä missä muut kilpailijoiden mittarit kestävät pääosin vain roiskevettä, voi Fitbitin kanssa mennä uimaan ja suihkuun. Näin se ei jää kuntosalin pukkariin ja tallentaa myös uimiset.

Tai tallentaa omalla tavallaan... Kylpyläreissulla kahdessa tunnissa kertyi vain neljä aktiivista minuuttia, joten vaikka mittaria voi pitää ei siitä kyllä voi aktiivisuutensa määrää tulkita vedessä. Tämä selittyy kiihtyvyysmittarin toimintaperiaatteella. Se tallentaa tärähdyksiä, joita ei tule ollenkaan vedessä ja liikkeetkin ovat suhteellisen hitaita kun vesi vastustaa. Samasta syystä mikään tietämäni mittari ei myöskään tiedä milloin seisot ja milloin istualöhöät sohvalla. Tämä olisi iso plussa jos joku mittari sitä mittaisi. Noh, uimiseen käytetyn ajan voi lisätä jälkikäteen käsin joko appiksen tai nettikäyttöliittymän kautta.

Näihin palataan vielä

Vähän vielä kun harjoittelen ja tutkailen asioita palaan toisen postauksen muodossa tähän aktiivisuuden mittaamiseen, ruokapäiväkirjaan ja muihin juttuihin.

Niin varmaan onkin, kaveripyyntöjä otetaan ilolla vastaan!