Näytetään tekstit, joissa on tunniste Arvostelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Arvostelu. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Asuntomessuilla havaittua: kotikuntosalien aika on ohi?

Kävin heti heinäkuun alkupuolella asuntomessuilla tutustumassa Mikkelin tarjontaan ja havaitsin että terassit ovat asuntojen uusi musta. Tuntui että terassien neliömäärän suhde asunnon neliöihin oli 2:1, eli 200m2 terassia ja 100m2 kotia sisätiloissa. Toki jylhät järvelle katsovat rinnetontit suorastaan vaativat näyttäviä terasseja. Mietimme matkatoverin kanssa, kuka pitää noita terasseja lumen tullessa puhtaina ja tulevatko ne oikeasti asujilla käyttöön vai muuttuvatko säilytystilaksi niinkuin kuntopyörät takkahuoneissa?

Se hypetetyin kohde. Olihan se aika hulppea. Wave
Leikkipuistossa kunnon liukumäki luonnonmuotoon tukeutuen
Silmiinpistävä kehityskulku oli kotikuntosalien puute. Niitä on parina viime vuonna ollut lähes jokaisessa kohteessa, mutta nyt löysin niitä vain muutamasta. Parissa kohteessa lasten liikunnallinen leikkiminen oli huomioitu hienosti, mutta aikuisten liikunta tapahtuu ilmeisesti jossain muualla. Toisaalta olen vahvasti sitä mieltä, että kotitreeni hoituu upeasti oman kehon painolla ja/tai muutamalla yksinkertaisella välineellä kuten kahvakuula ja gymstick tai TRX.

Hulppeat portaat naapurissa, aamu-uinnin jälkeen voi olla treeni sinällään kipittää portaat ylös. 

Alhaalta ylöspäin katsellessa ei voi väittää rumaksi maisemaa.

Kotikuntosali teknisen tilan kyljessä.
Kivat vetimet vessan laatikostossa
Mikkelin kaupunki oli panostanut huiman paljon leikkipaikkoihin ja alueen keskeltä löytyikin upea, suorastaan seikkailupuiston henkinen, leikkipuisto. Alueella oli myös pienempi puisto, jossa sielläkin oli kattavat leikkivermeet. Huippua että lasten kanssa pääsee riekkumaan todella pitkään liukumäkeen ja kiipeilemään erilaisiin rakennelmiin.

Erilaista kiipeilyverkostoa riitti
Myös pienemmille kiipijöille turvallinen seinän mitta
Tämä herrasmies tahtoi olla vähän jokaisessa kuvassa, ikäänkuin mallia näyttääkseen.

Kiva liukumäki(?) tämäkin

Paljujen paljouden ovat pikkuhiljaa korvanneet lämmitettävät ulkoporealtaat.
Tästä voisi oikoa kaupungin uimarannallekin näppärästi.

Olen aikaisempina vuosina miettinyt kuinka moneen messutaloon nuo kotisalilaitteistot ovat oikeasti jääneet käyttöön. Usein niiden sijoittelu on ollut käytön kannalta täysin mahdotonta, eli on herännyt kysymys siitä ovatko ne vain väliaikaisesti esillä. Jos esim. kotisali menee pakettiin seinään kiinnitettynä niin se ei silti tarkoita että sen edessä ei tarvittaisi tyhjää tilaa treenin suorittamiseksi muutamaa metriä. Jos tällainen laite sijoitellaan käytävään, jonka leveys on maksimissaan 1,5 metriä, saa olla aika näppärä että tuossa kohtaa saa treenin pystyyn. Puhumattamaan siitä, että loppu perhe voisi haluta käytävällä kulkea myös yhden treenatessa...

Puolapuut ja renkaat lastenhuoneessa

Yhdellä pihalla pääsi puttailemaan harjoitusgreenille.

Veikkaan että näistä suurin osa häviää kun messut on ohi...

Mutta tämä maahan upotettu trampoliini jäänee paikoilleen

Leuanvetorekki ja puolapuut samaan tarkoitukseen? Kaikki vetää leukoja kilpaa?
Treenillisesti päivä oli aika tehokas, ja jalat olivat muusia kaikesta kävelystä ja portaista. Kolmen tunnin ajomatka suuntaansa takasi että istuttuakin tuli. Meille osui suht lämmin päivä vierailulle ja vettä kului. Hauska päivä, mutta onneksi ensi vuonna Porissa olevat messut sijaitsevat edes millin lähempänä.

Vähän kuin infinity pool, mutta ei ihan.

Tässä kohteessa oli vastavirta-allas ja porealla yhdistettynä. Kotikuntoiluun ja kuntoutukseen varmaan tosi näppärä.
Se kuuluisa kuntopyörä, veikkaan että erillisessä huoneessa ei jää vaaterekiksi.

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Arvostelussa Easyfit Ylöjärvi

Kun nyt olen arvostellut useammankin kuntosalin tarjonnan Tampereella, niin miksipäs ei koko Pirkanmaa soveltuisi arvostelujen alueeksi. Seuraavana vuorossa Easyfit Ylöjärvi. Olen käynyt pari kertaa ohjastamassa huikeita Bodycombatoijia tuolla, joten olen ehkä millin puolueellinen, mutten ihan hirveästi.

Lämmittelylaitteiden kavalkadia
Kävin kertaalleen tuolla itse treenaamassa arki-iltana ja sakkia piisasi, mutta tilaakin riitti. Kuten Easyfiteillä yleensä on laitevalikoimassa Technogymin laitteita ja Kinesis-seinä. Lisäksi vino pino penkkejä ja vapaita painoja. Ollessani testitreeniä suorittamassa meinasin jäädä penkittä vapaiden painojen alueella kunnes älysin että noin 15m matka sivuun ja sain ihan iki-oman peilin, penkin ja painosetin käyttööni. Paljon parempi ratkaisu kuin ylikansoitetulla treenipaikalla tilasta taisteleminen.

Yleiskuva kuntosalista. Selän taakse jäävät venyttely/kehonpainoharjoittelun alue.
Tein treenin koko kropalle ja aloitin juoksumatolta. Kivasti oli laitettu matot niin että näki pihalle eikä telkkariin. Jos taas toisaalta tuo Ylöjärven Elovainion maasto ei ehkä ole kaikista inspiroivin maisema. Monta muutakin masiinaa löytyi alkuverryttelyn ja loppyjäähdyttelyn tekemiseen, kuten esim. käsipyörä, stepperi ja crossari, perinteisiä pyöriä unohtamatta.

Jalkojen osalta otin matsia jalkaprässin kanssa ja kyykkäilin askelkyykkyjä pitkin poikin salia. Sen verran oli porukkaa mestoilla että koin parhaaksi katsella sivusilmällä laitetta. Kun prässissä on painopakan sijasta levypainot, niin välissä ei välttämättä voi toinen tehdä sarjaa jos käytetyt painot kovasti omistani eroavat. Toki ruuhkaisella salilla pitää pystyä omaa treeniä muokkaamaan toiset salinkäyttäjät huomioivaksi.

Spinning sali oven takaa, siellä oli treeni menossa :)
Yläkropan treenille paikkoja oli niin paljon ettei tarvinnut potea huonoa omaatuntoa rintaprässin välissä tekemistäni punnerrusväsytyksistä. Ei ollut kukaan tulossa penkkiäni viemään kun muitakin paikkoja oli koko ajan vapaana. Näiden lisäksi vaihtoehtoina olisi ollut rintapunnerrus laitteessa.

Vapaiden painojen hurmaa 
Laitteet on kerätty loogisiin kokonaisuuksiin, niin että esim. keskivartaloa kurmuuttavat laitteet ovat kasassa keskenään. Penkit, prässit ja muut ovat sitten salin reunoilla jolloin tarvittaessa saat peilistä tarkastettua tekniikkaasi. Samaten vapaiden painojen kohdalla. Salin toisella sivustalla on Kinesis-seinä ja lisäksi avointa tilaa jossa erillisillä välineillä voi tehdä treeniä, harjoitella oman kehon vastusta käyttäen ja venytellä.

Salin perältä löytyy ryhmäliikuntatila, jossa katto on korkealla, mutta seinät eivät kovin leveällä. Sali on pitkulainen, mutta antaa kosolti tilaa tehdä kunnon treeni. Tunnelmallinen valaistus ja suhteellisen hyvä äänentoisto. Vieressä on asteen pienempi Spinning-tila, jossa voi Easyfiteille tuttuun tyyliin ottaa virtuaaliohjelman tai nauttia live-tunneista.

Jopa nyrkkeilysäkki löytyy
Pukkareista olen toki vieraillut vain naisten puolella, mutta ne tuntuvat toimivan ihan ok. Ehkä hieman pieni verrattuna ryhmäliikuntasalin kokoon, joten voivat ruuhkautua suosituimpien tuntien jälkeen. Sauna on infrapuna-versio ja se pitää muistaa laittaa päälle 30min ennen käyttöä. Usein kuitenkin sauna on jo päällä, kun ihmisiä riittää. Ex-temporee saunareissut onnistuvat siis myös.

Yleisarviona: Kompakti sali, huokea hinta ja toimiva palvelu.

perjantai 22. tammikuuta 2016

Bodycombat #66 arvostelu

Parempi myöhään kun ei silloinkaan, eikös? Eli seuraa reilut 1,5kk pyörinyt Bodycombat ohjelman numero 66 arvostelu.

Vahva ja vauhdikas lämppäri aloittaa setin. Käydään läpi perinteiset suorat, ylä- ja alakoukut sekä yllättäen shoot-osuus joka ei muissa ohjelman biiseissä toistu. Alakropan kohdalla harjoitellaan kaikki tulossa olevat potkut paitsi takapotku. Reenataan esquiva hommia bonuksena oikein reilusti. Eli saadaan extraa, mutta ei kaikkea reeniä liikkeisiin mitä tulevissa kappaleissa käytetään. Tämä on oman muistini mukaan hyvinkin yllättävää.


Ensimmäinen combat biisi on meikäläisen mieleen. Yhdistelmä Muay Thai, Karate ja Taekwondoa toimii ja kolmen etupotkun sarja on päräyttävä. Tuntilaisia voi huudattaa ja oikeasti jos koitatte, huomaatte että huutaminen tuo potkuun lisää terää. Kia!

Biisilista Bodycombat #66
Poweribiisinä soi The Salty Mix:n esittämä Titanium. Aika perus koreografia nyrkkeilylle ominaisella väistösarjalla. Muistan että jatkokoulutuksissa väistöihin lisätty alakoukku tuntui tosi hankalalta. Tunneilla en ole moista huomannut, mutta kyllähän väistöliikkeet aika lyhyiksi jäävät kun alakoukkua lisätään. Olen useammin kuin kerran aloittanut väistöt väärään suuntaan. Joku piuhojen paikka on opiskellessa mennyt sykkyrälle. Mutta tuon kyllä huomaa heti, on vaan mahdotonta astua siihen suuntaan :D

Edellisissäkin ohjelmissa on ollut tiukkoja jalkabiisejä. Tämä ei ole poikkeus, vaan nyt revitään pakaroista kestävyyden lisäksi nopeutta etupotkusta askelkyykkyyn hämmästyttävällä vauhdilla siirtymällä. Murhaavat askelkyykkyhypyt eivät ole unohtuneet tästäkään ohjelmasta ja hyvä niin. En edelleenkään oikein tykkää kun kesken ohjelman pitää punnertaa, mutta kaipa tähän joskus vielä tottuu.

Tuntuu se ohjaajistakin pahalle :)
Vitosbiisi tarjoaa hillittömän vähän koreografisia haasteita ja sitäkin enemmän anaerobista suorittamista. Kun hakkailee lyöntisarjaa tietää tauolla tehneensä olkapään pakotuksesta päätellen. Juoksusprinttejä on tavallaan vähemmän kuin ennen ja toisaalta enemmän. Juostaan pidempää pätkää ja biisin lopuksi, jolloin se tuntuu enemmältä. Mutta oikeasti niitä juoksusettejä on vähemmän yhteensä.

Olen virallisesti nimennyt kuutoskappaleen rivitanssiksi. Jotenkin musiikki on sellaista redneck meininkiä ja liikutaan kappaleen aikana myös sivuttain reilusti höystettynä rystyslyönneillä (back fist). Takapotku etupotku combot tuntuvat itsestä aina jotenkin hassulta yhdistelmältä. Vähän niinkuin kiikkustuolissa olisi :)

Muay Thai on taattua laatua, mutta parin ohjelman verran ovat nämä kappaleet tuntuneet jotenkin pliisuilta. Veitsikyynärpäitä puolivälissä ja alkuun laskeutuvia kyynärpäitä ja polvia vastustajan kylkiin. Pomppuakin pääsee testaamaan jos vielä tässä kohtaa ohjelmaa jaksaa.

Alakoukkuja on paljon ja monessa biisissä.
Viimeinen power biisi antaa mahdollisuuden irrotella jos tahtoo. Pääsen ohjaajana huudattamaan tuntilaisia kun tekeminen suhteellisen simppeliä ja käsiä voi käyttää mielensä mukaan toistuvissa saksauksissa ja juoksuosuuksissa. Tasoja löytyy koreografiasta suoraankin, joten tekeminen ei ole tylsää.

Keskivartaloa kiusataan ihan uusilla tuulilla ja hyvä niin. Lankusta suoristetaan käsiä etukulmaan ja takaisin. Tätä kutsutaan hämähäkkiryöminnäksi vapaasti suomennettuna. Kylkiä rutistellaan loppubiisistä hiukan, mutta kyllä tehokkain osuus on tuossa hämähäkkihässäkässä.

Kaiken kaikkiaan tehokas ohjelmakokonaisuus. Etenkin etupotku-askelkyykky siirtymät kappaleessa neljä. Lopussa rauha venytellä ja jopa kiertoja lisättynä venyttelyihin.

Kaikki kuvat on lainattu Bodycombatin FB ja Pinterest profiileista.

maanantai 29. kesäkuuta 2015

Bodycombat #64 arvostelussa

Sarjaa jatkaakseni arvostelen uusimman Bodycombatin #64, jossa vedetään "päätyyn asti" ja tehdään entistä tiukempia intervalleja läpi koko tunnin.

Useimmiten muistelen että Bodycombatin "kesäohjelmat" ovat olleet hieman lepsumpia. Voi olla että aika kultaa muistot, mutta tässä ohjelmassa lähtee varmasti tukka päästä ja hiki lentää kaaressa. Jos siis teet sen täysillä. Lepsuilla toki voi edelleen niin halutessaan. Ja siinä se tämän lajin hienous onkin. Vaikka ohjaaja huutaisi pää punaisena että enemmän ja kovempaa niin sinä voit treenaajana asettaa oman tavoitteesi jokaiselle tunnille vaikka erikseen ja tehdä tismalleen sen mukaan. Minun pääni punoittaa muuten tekemisestä, ei huutamisesta.... Näin sivuhuomautuksena :)

Bodycombat #64 biisilista
Lämppäribiisin eka osa on ihan paras vahvoine bassoineen ja suht yksinkertaisine liikkeineen. Käydään läpi perusliikkeet yläkropalle ja pari shoottia tehdään toki myös. Jälkimmäinen osuus jaloilla lämmittelyä, ja kohtalaisen mukava biisi on siihenkin kehitelty. Mutta ei se kyllä ole lähelläkään yläkropan osuuden tenhoa. Yleensä olen opetellut loppupäästä ohjelman ensin, mutta nyt aloitin lämppäristä koska biisi oli niin sairaan hyvä.

Toinen biisi johdattelee taistelijat irkkupubin ahtaaseen maailmaan ja taotaan hyppypotkuja sekä alakoukkuja metrin tilassa. Yllättävän raskasta kun tekniikka vaihdetaan paikallaan pysyväksi, eikä esim. potkuissa eteneväksi. Saa ponnistaa ihan huolella ja suoraan ylöspäin.

Jos kakkosbiisi kestää vain reilut kaksi minuuttia päästään kolmosbiisissä takomaan reilummin; 7,5minuuttia nyrkkien heilumista ja parit hyppysarjat päälle. Taattua paukutusta ja tappavia hyppyjä tasaiseen tahtiin. Tässä biisissä diggaan erityisesti reilusti läsähtävästä musiikista ykkös yläkoukkujen kera. Muutoin biisi on valitettavan tylsä ja vähän yksitoikkoinen.

Nelosbiisissä keskitytään konstailematta pakaran kiduttamiseen. Pelkkiä sivupotkuja ja välissä tiukka setti punnerruksia. Yksinkertaisen tehokasta, vaikka en edelleenkään tykkää näistä kokeiluista joissa kesken ohjelman pistetään katse kohden lattiaa. Punnerrusten 37 kerran yläpuolikkaat on kyllä todella tehokas jos sen suorittaa huolellisesti ja taidolla.

Kuva lainassa BC Facebook sivuilta
Uutuutena intervallitreeniin perustuvalla Bodycombat tunnilla on vitosbiisin lyönti ja juoksu intervallit. Aivan murhaava biisi jos teet sen täysillä jokaiseen lyöntiin ja polven nostoon kaikkesi ladaten. Todella helppo neppailubiisi jos hakkailet rennommin. Tämä on se kohta kun minä voin loppubiisissä lähinnä joko laskea tai tehdä, molempiin ei joka kerralla riitä paukkuja.

Kutosbiisi ottaa reidet ja pakarat uusintakäsittelyyn. Jos edellinen veisu koetteli hapenkuljetuselimistöä tämä pistää koko paketin värisemään tuskasta. Jällleen kerran optiona on suorittaa askelkyykkyhypyt korkeammalla tai sitten murhaavalla lattiaa hipovalla tasolla. Sama pätee etupotkuihin takajalalla. Sinä päätät mihin asti kyykätään, mutta kokeile piruuttasi mihin omat jerkut riittävät. Onnittele jos koko biisi menee puhtaasti vaikeimmalla tasolla. Räjähtävän voiman osuus kasvaa, kimmoisuus lisääntyy ja reisirasvat sulavat silmissä.

Yleensä olen Muay Thai biisin fani. Nyt kävi pitkästä aikaa niin että ensikokemalta ja vielä kolmannellakin kerralla tämä biisi ei auennut meikäläiselle. Tylsää paukutusta, sanoissa ei oikein mitään hauskaa ja ihan pirun pitkä biisikin vielä. Ja sitten biisi aukesi ja tajusin että tässähän on koko ohjelman ydin; luojaton määrä hakkaamista ja polvia, loputonta riehumista hullun lailla ja euforiaa vapautuvasta endorfiinista. Ja se fiilis kun koitat keskittyä kädet ylhäällä kohta alkavaan plyo-työntöön ja sitä seuraavaan työntävään potkuun. Voit kuvitella miltä tuntuisi kehässä hien valuessa silmiin ja vastustajan vaaniessa edessäsi. Väsyttää mutta periksi ei anneta.

Viimeinen power biisi on taattua perinteistä nakutusta perinteisellä dance-tyyppisellä biisillä. Aika olematon biisi, helpot liikkeet, mutta niin tuossa kohtaa ohjelmaa pitkääkin olla. Vaikeita ei enää pysty tekemään ja homman pitää olla letkeää ja rentoa.

Keskivartalobiisissä riittää hidastettujen linkkuveitsiavausten kanssa haastetta ja pikkaisen tehdään myös perinteisiä selän ojennuksia lattialta käsin. Venyttelyn kanssa saadaan kerrankin pitää pitkiä venytyksiä ja mukana on hieman keskittymistä vaativa Kata, jossa ei samalla pyritä venyttelemään. Kelpo hiljentyminen tunnin lopuksi ja rauhallisin sekä hyvin mielin pukkariin suihkuun.

maanantai 6. huhtikuuta 2015

Misfit Shine - paras aktiivisuusmittari meikäläisen ranteessa tähän asti

Meikäläisen ranteessa on killunut suunnilleen kolme kuukautta Misfit Shine merkkinen aktiivisuusmittari ja ekaa kertaa ikinä olen vähän rakastunut tuollaiseen pieneen laitteeseen. Shine on kaunis, toimiva ja automaattinen. Siinä on patteri ja se kestää vettä sekä katseita. Härpätin on huomaamaton niin minulle, kuin muiden mielestä. Joo, olen ihastunut korviani myöden aktiivisuusmittariin. Olen virallisesti seonnut.

Siinä se kultainen killutin
Minun oli ostettava Misfit Shine kun olin sitä niin pitkään ihaillut ja lopulta hommasin sellaisen äitini ranteeseen. Asennettuani sen äidilleni, ei mennyt kuin päivä pari ja oma lähti tilaukseen. Olisin tilannut saman värisen kuin äitini, mutta en kehdannut. Tilasin kultaisen, toiseksi parhaan värivaihtoehdon.



Firmispäivitys, paketti ja kaikki vermeet ja sitten tavoitetta asettamaan.

Joskus muoto voittaa toiminnallisuudet (form over function), mutta tässä tapauksessa muotoilu tukee toiminnallisuuksia. Tykkään ihan hulluna eleettömästä led-kellotaulusta joka näpäyttämällä näyttää aktiivisuustason ja perään kellonajan. Toki toivoisin että joskus kelloa katsoakseen siihen toimintoon voisi oikaista eikä masentua surkeista aktiivisuuslukemista tai odottaa kellon ilmestymistä.

Misfit Shine mittaa aktiivisuutta pisteiden muodossa ja nämä pisteet on käännettävissä askeleiksi tai liikuntamääriksi ajallisesti mitattuna. En oikein älyä miksi systeemin pitää kehitellä jotain omia "pisteitä". Itselläni appiksen pisteet on pysyvästi käännettynä askeleiksi, jotka ovat vertailtavissa johonkin minkä älyän ja tunnen entuudestaan.
Unta ja valvetta voi tarkistella yleisellä tasolla tai tarkemmista näytöistä joissa detaljit näkyvät. Ympyrää naputtamalla saa näkyviin joko pisteet tai askeleet + km. Unen kohdalla kaikki tiedot ovat heti näkyvissä.

Itselläni tavoitteena on 1000 pistettä, joka on noin 8500 askelta tai 1,5 tuntia kävelyä tai 45min uintia. Äidille laitettiin pienempi tavoite ja voi sitä riemun määrään kun tavoite on päivittäin täyttynyt. Kun tavoite täyttyy kaikki pienet led lamput syttyvät ja vilkkuvat hetken. Lisäksi appikseen ilmestyy pokaali käppyrän päälle. Ja vaikka tavoite olisi täyttynyt voi liikkumista jatkaa ja ansaita lisää pokaaleita jokaista 500 pistettä kohden. Meiläläisen 1000 pistettä täyttyy sitten harvemmin kuin päivittäin... Pitäisi petrata aktiivisuutta toden teolla.

Mittari tunnistaa suhteellisen automaattisesti aktiivisia hetkiä, mutta "lajivalikoima" on todella suppea. Mailapelit, pyöräily, uinti ja aktiivinen sekä erityisen aktiivinen kuuluvat "lajeihin". Muiden aktiivisuusmittareiden tavoin perinteinen kuntosaliharjoittelu tai esimerkiksi Bodypump ei laitteelle rekisteröidy kunnolla. Eihän siinä tavallaan tehdä erityisen paljon liikkuvaa treeniä, vaan ollaan suorituspaikalla ja suoritetaan joskus lyhyitäkin sarjoja. Toisaalta kolme kertaa näpäyttämällä voi koittaa kertoa laitteelle että aloittaa treenin. Minä olen aina unohtanut tämän, ihan joka ikinen kerta. Koska Misfit tunnistaa aktiivisuuden silti automaattisesti tämä ei ole haitannut.


Kun katsotaan yleistä kuvaa esim. viikon syklissä voidaan unestakin antaa tarkempia detaljeja ympyrää näpäyttämällä.

Saman vuorokauden aikana aktiivisuusmerkintöjä voi muokata tai jopa lisätä. Hassua että vuorokauden vaihtuessa editointimahdollisuus poistuu. Jos itseään haluaa viilata linssiin se taatusti onnistuu vaikka laitteessa tällainen toimintorajoitus onkin. Joskus kun ei vaan jaksa säätää jää muistiin ihan ihme aktiivisuustasoja ja niille ei sitten mahda mitään. Statistiikkanikkari minussa ahdistuu tästä suunnattomasti.

Tässä aktiivisuusmittarini koittaa kertoa että kello on 9.55
Tarkkuudesta en osaa oikein enää sanoa mitään. Jokaikinen laite mitä olen pitänyt ranteessa (samassa ranteessa yhtäaikaisesti) antaa erilaisia lukemia päivän aktiivisuudesta. Heitot laitteiden välillä voivat olla jopa 2000 askelta. Ja jos päivittäinen keskiarvo on jotain 10000-12000 askeleen väliltä niin tuo heitto on siitä aikas iso siivu, reilut 10%.

Eleettömän mittarin takaa löytyy logo ja klo:12 paikan osoittava merkki 
Misfitin ehdoton hyvä puoli on sen automaattisuus ja arvaaminen. Tämä tarkoittaa unen träkkäämisessä sitä, ettei tarvitse kuin mennä nukkumaan. Ei tarvitse naputtaa tai heiluttaa rannetta tai muutoinkaan aktivoida unitilaa. Misfit Shine nappaa unen alun ja lopun automaattisesti. Unidataa voi jälkikäteen editoida jos arvaus menee pieleen.

Mutta tässä on laitteen isoin hölmöys. Unikäppyrät näyttävät täyttä nollaa uniaikojen editoinnin jälkeen. Ihan täyttä idiotismia!!! Mihin se appikseen tallentunut tieto häviää kun aloitus ja lopetusaikoja muokkaa? Ei mahdu minun kallooni. Olen jättänyt sitten vaan editoimatta. Epäjohdonmukaisuudet unidatassa johtuvat usein vessareissusta johon on kulunut kauemmin kuin 5 minuuttia ja/tai se on tapahtunut aivan liian lähellä heräämisaikaa.

Kun luin tämän arvostelun itsekseni huomasin että olen haukkunut laitteen jota kuitenkin kovasti rakastan. Krhm... joko tämä kertoo meikäläisen kaksijakoisesta persoonallisuudesta tai siitä kuin onnettomia muut testaamani laitteet ovat olleet. Tämä on sentään vain näytötön suhteellisen kaunis patterilla toimiva vekotin. Silti se on nykyisistä laitteistani ehdottomasti paras. Go figure :)


perjantai 20. maaliskuuta 2015

Bodycombat ohjelman #63 arvostelu

Olen ottanut toiveiden vuoksi tavaksi arvostella uudet LesMills ohjelmat ohjattuani niitä muutaman kerran. Omaan repertuaariin kuuluu Bodycombat ja Bodypump, ja tällä erää eetteriin pamahtaa viimeisin Bodycombat setti, ohjelma numero 63.

Ensimmäinen ajatus koulutusvideota vahdatessa oli että WAU JOTAIN UUTTA!!! Sitten tuli nelosbiisin keskivartalo+punnerrusosuus ja mietin että mitä hittoa tämä nyt on? Kesken kaiken lattialle möngertämään? Onneksi lehdykässä luki, että tämä ei tarkoita konseptiin pysyvää muutosta. Onneksi heti vitosbiisissä oli taas uudenlaista twistiä iskucombojen osalta ja iloisena yllätyksenä sarkastisen hauska Muay thai biisi. Miten minä aina tähän Muay thai biisiin ihastunkin?

Joskus muutos on pieniä asioita. Joskus riemukkaaseen kiljahteluun riittää se että lämppärin pulssaukset suunnataankin taaksepäin iskulla :D Ja kyllä, tässä ohjelmassa lämppärissä pulssataan taakse-eteen-taakse-eteen mallilla. Huippua! Oikeasti. 

Kyynärpää koskee kovaa kun se osuu (Kuva lainassa Bodycombat FB sivuilta) 
Kakkosbiisi on ihanan rento ja Capoieran vuoksi tanssillinen ja pakaroille tappavan tehokas. Yksinkertaisuudesta plussaa, haastavuudesta riemuvoitto. Hyvä biisi luo suhteellisen yksinkertaisen koreografian ohjaamiseen liikkumavaraa ja tulen etsimään ja ottamaan huomioon ennen tämän 3kk jakson loppua ihan jokaisen pienen kilinän ja kolinan biisistä, takaan. Tervetuloa tarkastamaan tunneille Leidiin maananti-iltaisin. 

Kolmosbiisissä otetaan varmaan ekaa kertaa Bodycombatin historiassa mukaan takaosan vetävät liikkeet. En ainakaan noin 15-vuoden tuntiurani ajalta moista muista heti. Dynaaminen vetoliike yhdistettynä saksaileviin jalkoihin tiukassa tahdissa tekee tehtävänsä sekä lapojen väliin että hengityselimistölle. Tykkään.

Nelosbiisissä tosiaan potkitaan eteen ja liikkuen sivulle sekä 'ryömitään' keskivartaloa haastaen lattialla. Tätä pitää itse vähän vielä ohjatessa kehittää, että saan hommasta mielenkiintoista. Nyt homma tulee tehtyä, mutta on hankala pitää intensiteettiä yllä kun reilusti puolet biisistä tuijotellaan lattialankkuja ja junnataan samaa liikettä. Vinkkejä otetaan mielellään vastaan kommenteissa.

Siitä potkua kehiin (Kuva lainassa Bodycombat FB sivuilta)
Fight the resistance on jotenkin hellyyttävän tiukkisbiisi (6. biisi) ja sen voi vetää uholla tai lekkeriksi. Olen testannut molempia, toimii joka kerta. Yritän yllyttää tuntilaiset jossain kohtaa vielä huutamaan kanssani "Fight, fight, fight, fight, fight, fight, fight!!!!" Itselläni ainakin iskut ja potkut tipahtavat astetta tiukemmin maaliin tuolloin. Hyppypotkut tässä kohtaa ohjelmaa tunnahtelevat oikeasti raskaina. Toivotaan että kunto kehittyy ja homma helpottuu.

Muay thai biisistä (7. kappale) sanon vain että kuunnelkaa ihmiset sanoja. Vauhtia piisaa, vaihtoehtoja on tarjolla, mutta kappaleen sanoma on hirtehisyydessään valloittava. Älkääkä itse koskaan päästäkö ajatuksia sille kehälle mistä laulu kertoo, mutta tilanteen koomisuudesta saa nauttia. 

Toimi jo! (Kuva lainassa Bodycombat FB sivuilta)

Kaiken kaikkiaan hyvin tehokas ohjelma saa päätöksen tappavan pitkistä vatsalankuista ja kylkipidoista. Hallintaa vaaditaan koko keskivartalolta roimasti. Venyttelyt rauhoittavat juuri sopivasti, mutta väitän että ohjelmasta palautuminen vaatii omatoimista verryttelyä vaikkapa suihkun jälkeen tai seuraavana päivänä pidemmän pätkän.

ps. Youtuben syövereistä löytyy tämän releasen soittolista: https://www.youtube.com/playlist?list=PL_GsplNkxG2TiVxIwQG24L5hUf5hDEjW0 

torstai 15. tammikuuta 2015

Arvostelussa Bodypump #92

Ja sitten käydään nykyisellään pyörivän Bodypump ohjelman kimppuun. Arvostelussa ohjelma numerolla 92. On kyllä huikaisevaa kuinka pirusti noita ohjelmia onkin jo kertynyt. Meikäläisen voi tavata ohjaamassa tällä kaudella Leidistä ja mahdollisesti tuurailemassa Koivistonkylän Easyfitillä ja muuallakin kaupungissa.

Tämän ohjelman osalta en mahtunut jatkokoulutusryhmään, joten en tiedä videomateriaaleja enempää mitä tässä releasessa on ollut tarkoitus painottaa. Yleensä ohjelmissa on aina yksittäinen liikesarja minkä tekniikkaa hienosäädetään ja opetetaan paremmaksi. Tässä ohjelmassa mukana oli tietopaketti raskaudenaikaisesta harjoittelusta ja eri lajien sopivuudesta.

Kuva lainassa Bodypumpin FB-sivuilta
Mutta asiaan! Yllätyksekseni lämppäri mennään pelkällä tangolla ja haukkareita tai olkapäitä ei oikeastaan treenata ollenkaan. Muutama pystysoutu on mukana ja kyllähän toki hauis ja ojentaja ovat mukana kun tankoa liikutellaan. Clean & press (=rinnalleveto ja pystypunnerrus) sarjaa on kosolti ja lämppäri on se kohta ohjelmaa jossa tuolle hyvän tekniikan rakentaminen aloitetaan. Ja hyvä että aloitetaan koska selkäbiisi on lähes yksinään clean & press sarjaa.

Musiikki on kautta linjan hyvin geneeristä pimputusta meikäläisen mielestä. Poikkeuksen tekee hauisbiisi, joka on virkistävän erilainen. En tiedä mikä minussa ja hauisbiiseissä oikein on, mutta joka ohjelmassa tykkään niistä eniten. Katso vaikka arvostelua täältä tai tule toteamaan tämä tunneille ;) Toinen erilainen biisi on askelkyykyn 90-lukulainen vivahde. Silmissäni lähtee aina vilkkumaan ne ihanat kukalliset trikoot joiden PÄÄLLE puettiin uikkaria muistuttanut jumppapuku. Jos näillä mielikuvilla jaksaa painaa läpi jälleen kerran hillittömän tehokkaan askelkyykkybiisin niin hyvä.

Selkäbiisistä jo mainitsinkin, mutta pureutaan siihen kunnolla. Ekaa kertaa minun muistikuvieni aikana kappaleessa on erikseen varattu kaksi kohtaa joissa painoa lisätään tankoon. Aiemminkin taukoja on ollut ja säätää on voinut mutta tämä on rakennettu niin että painoa lisäillään. Tilanne tarjoaa mahdollisuuden rikkoa omia pinttyneitä tapojaan ja huijata kropalle lisää painoa. Selän isot lihakset kyllä kestävät, vaikka usein tuntuu että uskallus ei riitä. Eli rohkeasti kokeilemaan kuinka isot paukut nousevat oikealla tekniikalla. Muista myös, että biisin alussa mukana on huomattavasti kepeämmät painot kuin tavallisesti. Älä silti nosta vastaotteella hauiksella tankoa ylös vaan pidä linja läheltä kroppaa kyynärpäiden johtaessa.

Erikoisuus tässä ohjelmassa on mahdollisuus jättää tunti kesken. Neljän biisin jälkeen (lämppäri, reidet&pakarat, rinta sekä selkä) aloittaja tai testaaja voi poistua tunnilta. Olen yrittänyt jokaisella kerralla sanoa tästä tuntilaisille, mutta jokainen ensikertalainen on sinnitellyt loppuun saakka. En tiedä eikö kesken jättäminen jotenkin sovi Suomalaiseen luonteenlaatuun vai mistä on kyse, mutta eipä tuota optiota ole kukaan käyttänyt. Mitenköhän muilla saleilla? Kirjoittele kommenttiboksiin havaintojasi.

Tässä vielä biisilistausta esittäjineen, jos tahdotte käydä kuuntelemassa viisuja ennen tuntia. Sitten vaan rohkeasti tunnille ennenkuin miksaamiset alkavat!

klikkaa kuvaa isommaksi nähdäksesi kaikki veisut. Lopussa vaihtoehtoisia kappaleita.

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Arvostelussa Bodycombat ohjelma #62

Jatketaanpas kerran aloitettua perinnettä. Eli arvostelussa ohjaamani Bodycombat nykyisessä versiossaan eli ohjelma numero 62.

Kuva lainassa Bodycombat FB sivulta
Aluksi ajattelin "aika perus". Lyöntisarjoja, etenkin kolmen sarjoissa. Perinteisesti eka biisi johon heti tykästyin oli seitsemäs eli Muay Thai biisi. Vauhtia ja suorastaan raivoa ilmassa, ah! Jälleen kerran tuntuu että viimeinen takomisbiisi ei siirry muistiini sitten millään. Hyvin perinteiset merkit ilmassa siis.

Mutta sitten ohjatessa pari ekaa kertaa alkoi syntyä havaintoja. Nelosbiisissä vahva keskittyminen käsiin Karaten Katan muodossa heti kärkeen. Vahvaa sisäistä voimaa hakeva koreografia joka samassa paketissa tarjoaa myös äärimmäisen fyysisesti haastavia potkusarjoja. Huumoria vitosbiisin keskellä kun supersankarin tavoin kesken kaiken saa pysähtyä asentoon ja jatkaa eteenpäin. Niitä pieniä nyansseja joista pystyy repimään huippuhetkiä irti ohjatessaan.

Aika hyvä ajatus, lainassa Bodycombat FB-sivulta
Kuudes biisi on murhaa jaloille, mutta jotenkin ihan paras musa taustalla ja homma sujuu hymyssä suin. Tarkkaa hallintaa ja murhaavaa toistoa kyykkäämällä. Capoieran fiiliksiä on helppo hakea kun musiikki tukee tanssillista ja joustavaa liikettä. Keskivartalobiisissä on ihan uutta twistiä ja haastetta riittää jälleen kerran. Kaunis venyttely antaa aikaa ja yllättää valssiksi taipuvalla kolmijakoisella rytmillään. Kata on kerrankin riittävän helppo, jotta sen aikana voi oikeasti keskittyä tyhjentämään mielen ja vain suorittamaan.

Eli tykkään, mutta lämpesin hommalle hieman hitaasti. Kannattaa siis käydä muutamakin kerta, jotta löytää ohjelman hienoudet tällä kertaa. Tai sitten muulle maailmalle nuo aukeavat ekasta kerrasta ja minä olin vaan hidas Hämäläinen ;)

Biisilistaa seuraavassa kuvan muodossa:


















ps. Tässä ohjelmassa heitetään jäähyväisiä rakkaudella muutamalle LesMills yhteisöstä hiljattain poistuneille jäsenille. Siksipä biiseissä on paljon rakkautta sanoissa ja etenkin venyttelyssä painotetaan ajatusta "Olin täällä, minulla oli merkitys". Ja kyllä, treenillä ja siinä läsnä olemisella on merkitystä. Jokaisella treenikerralla ei tarvitse silti muistella poisnukkuneita läheisiään, paitsi jos voi tehdä sen ilon kautta.

perjantai 19. joulukuuta 2014

Mikä aktiivisuusmittari joulupukin konttiin?

Otsikon kysymystä on minulta kysytty tänä jouluna nyt niin monta kertaa että päätin koostaa sekalaisista vastauksistani valintaoppaan blogiin. Voin jatkossa sitten vain linkata tähän kirjoitukseen ja säästää näpyttelyn vaivan :) Lähes järjestäen tilatessasi nyt, lahja ei ehdi enää jouluksi 2014. Suosittelen silti hommaamaan harkitusti lahjan ja kertomaan että se on tulossa lahjan saajalle.

Aktiivisuusmittareita on miljoona eri merkkistä ja jatkuvasti markkinoille tulee lisää vempeleitä. Nykyisin kyseessä ei enää ole tekninen innovaatio, vaan hyvinkin jokapäiväinen laite. Suurin osa mittareista toimii tismalleen samojen antureiden perusteella ja erot löytyvät usein ulkonäöstä sekä mahdollisuudesta seurata mitattua dataa erilaisessa muodossa. Siksipä oikeasti on kyse pääosin mieltymyksistä kun mittaria valitaan.

1. Mieti miksi


Tärkeintä on tietää miksi aktiivisuusmittaria toivotaan lahjaksi tai miksi haluat sellaisen jollekulle lahjaksi antaa. Mitä asiaa mittarilla tavoitellaan? Onko tarkoituksena vain tutkia miten aktiivinen arjessaan on? Haluaako lahjan saaja saada mittarista aktiivisen kaverin joka motivoi eteenpäin? Onko tarkoituksena tarjota mittarin kanssa jotain ohjausta tai ehdotuksia liikkumisesta? Vai haluaisiko lahjan saaja sittenkin mittailla vain tiettyjä liikuntasuoriutksia, eikä arkea?
Smart Run by Adidas - hyvin kohdistetulle käyttäjäryhmälle

Kun tiedät miksi, voit usein päätellä myös mikä tarve mittarissa on olla näyttö. Toisille tämä on äärimmäisen tärkeää, toisten tavoitteiden kannalta täysin yhdentekevää. Näytöttömyys tuo huimasti liikkumavaraa mittarin suhteen ja helpottaa sopivan laitteen löytämistä.

2. Millainen arki sellainen mittari


Osa mittareista on tarkoitettu kestämään rajujakin oloja. Jos lahjan saaja on työssään vaikkapa remontteja tekemässä ja vapaa-aikana rämpii pitkin metsiä lemmikkiensä kanssa, ei helposti rikkoontuva tai vettä kestämätön vempele voi tulla kysymykseenkään. Jos tarkoituksena on mittailla etenkin juoksulenkkejä ja samalla olla perheen tavoitettavissa on kyseessä aivan eri laite kuin arkiaktiivisuuden mittari.

Garmin Vivofitin yhdistäminen sykevyöhön tuo lisäominaisuuksia
Mikäli lahjottava ei omista älypuhelinta, kannattaa valita mittari joka keskustelee luontevasti myös tietokoneen kanssa pelkällään esim. webbikäyttöliittymän kautta ja BT-dongle kuuluu pakettiin. Jos lahjan saaja omistaa jonkin tietyn tuotemerkin tuotteita jo entuudestaan voi valinnan tehdä tällä perusteella. Silloin mittarin käyttöönotto on sujuvaa ja se solahtaa osaksi valmista tuotepakettia. Tuotteen käyttämisen logiikka ja tarvittavat applikaatiot ovat jo hallussa.

3. Puettavan laitteen on sovittava kantajalleen


Kun aktiivisuusmittarin pitää pysyä koko ajan menossa mukana kannattaa varmistua sen täydellisestä istuvuudesta. Toimistotyöntekijän ranteessa ei voi olla hillitöntä möllykkää, joka haittaa esim. tietokoneella kirjoittamista ja painaa rannetta. Nikkeliallergikko tai atooppisesta ihottumasta kärsivä haluaa kiinnittää huomiota materiaaleihin, jotka ovat vasten ihoa pitkiä aikoja. Varioitavuus voi olla toiselle tärkeä asia, kun taas toinen haluaa mahdollisuuden piilottaa aktiivisuusmittari muiden silmiltä.

Misfit Shine - tyyliä tarjolla
Nykyisillään aktiivisuusmittari voi olla muodikas hillitysti tai näyttävästi. Erilaisilla lisäosilla voidaan rakentaa puettavuutta myös juhliin sopivalla tavalla. Toiset mittarit on tehty ulkonäkö edellä, alusta asti miellyttävään ulkoasuun tähdäten. Toisissa mittareissa ominaisuudet ajavat yli kauneudesta ja ulkoasu voi olla hyvinkin "kohlo".

Esimerkkejä erilaisista stereotyyppisistä henkilöistä ja mittareita jotka heille voisivat sopia


Henkilö joka haluaa selvittää päivittäisen arkiaktiivisuutensa ja mahdollisesti tavoitella päivittäin 10 000 askeleen terveydelle edullista rajapyykkiä. Unen seuranta kiinnostaa hieman, lisäksi voisi kiinnostaa ruokapäiväkirjan tekeminen.

Mikä tahansa perusmittari passaa, kunhan otat huomioon kohdat kaksi ja kolme, eli sen että mittari sopii elämäntyyliin ja tyyliin. Esim. Fitbit flex (tai one tai zip), Polar loop, Nike fuel band, Jawbone UPmove (tai UP24) tai inasen tyyllikkäämpi Misfit Shine (tai Flash) tai uusin tulokas Garmin Vivofit tai hieman kalliimpi Vivosmart. Minulla on Withings Pulse 02/0x mutta sen tarjoamat sykemittailu ja hapetustasot ovat vähän köpelösti saavutettavissa verrattuna lisähintaan jonka nuo ominaisuudet laitteeseen tuovat.

Fitbit flex - useita värejä tarjolla
Näissä kaikissa on jonkinlainen näyttö, josta voi seurata edistymistään ja lisäksi tulee mukana jokin aplikaatio jota käytetään älypuhelimen tai nettisivujen kautta. Tarkista lahjan saajan muu laitteisto ja näiden yhteensopivuus aktiivisuusmittarin kanssa. Lisäksi varmista että mittari kestää vettä jos lahjan saajan arki tätä edellyttää.

Hintaa löytyy noin 50-130€ riippuen ominaisuuksista ja designista. Esimerkiksi mahdollisuus saada inaktiivisuushälytyksiä sisältyy kalliimman päädyn laitteisiin ja voi olla käänteentekevä ominaisuus sohvaperunalle (katso myös viimeinen stereotyyppinen esimerkkini).


Juoksija, jota kiinnostaa erityisesti juoksunopeus, reittien kartat ja mahdollisesti syketietoja saaminen lenkin aikana helposti.

Tässä kohtaa kääntyisin etenkin harjoituksen aikana käytettäviin mittareihin, en niinkään aktiivisuusmittareihin joita on tarkoitus pitää koko päivän. Erilaiset applikaatiot tulevat toki myöskin kysymykseen, mutta tämän jutun puitteissa suosittelen jotakin juoksuun erikseen suunniteltua mittaria. Tämä nostaa hintaa vääjäämättä, vaikka kovalla hinnalla sitten saakin mahdollisesti tarkkaan valittua laatua.

Useampaan sykemittariin saa GPS-ominaisuuden jollain lisäosalla hommattua, mutta mukavampi vaihtoehto on mittari joka sisältää kaikki herkut yhdessä paketissa. Toinen uudempi mahdollisuus on välttyä sykevyön pukemiselta ja mitata sykettä suoraan ranteesta. Näin vältytään paritusoperaatioilta ja härpättimien määrä minimoidaan.

Itselläni on Garminin sykemittari (Forerunner 610), jossa on sisäänrakennettu juoksuohjelmisto ja sykeyksikkö passaa myös esim. urheilurintsikoihini suoraan. Suunnolla ja Polarilla on täysin vastaavia malleja, esim. Polar M400 (joka muuten sisältää myös aktiivisuusmittauksen) tai hienostuneempi valmentava malli Polar V800. Suunnon Ambit mallisto on tehty kaikenlaiseen liikuntaan, mutta korkeamman hintaluokan mallit soveltuvat hienosti tarkempien tavoitteiden täyttämiseen kuten juoksuharjoitteluun. Tutustu esim. Suunto Ambit3 tai Suunnon Quest mallistot erillisten podien kera yhdistettynä.

Lisäksi on erikseen juoksuun tehty Adidas Smart Run tuote, joka mittaa sykettä suoraan ranteesta ja jonka käyttöliittymä on rakennettu erityisesti silmäilyä ja liikunnan aikaista käyttöä silmällä pitäen.

Uusin juttu mihin törmäsin on sykettä mittaavat kuulokkeet Jabralta. Hyvin häkellyttävä uutuus, jossa kuulokkeet on erityisesti suunniteltu ulkona tapahtuvaan liikuntaan ja ohjelmisto tarjoaa tukea tähän harrastukseen. Näissä juoksun aikana ei selviä hillitöntä määrää tietoa katsomalla vaan kuuntelemalla. Lisäksi jälkikäteen on tallentunut vaikka mitä. Ohjelmisto tarjoaa reaaliaikaista apua valmennusvinkkien muodossa perustuen sinun sykkeeseesi. Tämän ominaisuuden hyödyntämistä varten mukana täytyy olla älypuhelin kuulokkeiden lisäksi.

Jabran sykettä mittaavat kuulokkeet. Syke mitataan korvasta.
Näissä laitteissa puhutaan äkkiseltään jo 200-500€ sijoituksesta riippuen vähän laitteiston määrästä ja laajennettavuudesta. Laatu maksaa, uudet innovaatiot myöskin. Toisaalta laitteen mukana saa usein liki täydellisen paketin jota voi käyttää muuhunkin kuin vain juoksuun. Tai sitten laitetta voi käyttää nimenomaan täydellisesti tukemaan juoksuharjoittelua.


Terveydestään kiinnostunut, joka haluaa mahdollisuuden korjata omia tottumuksiaan niin uneen, arkiaktiivisuuteen kuin treeniin liittyen. Stressin vaihtelu kiinnostaa ja omaan terveydentilaan perehtymiseen on hiukan aikaa.

Tässä kohtaa puhutaan henkilöstä jolla jo on sisäsyntyinen motivaatio ja mahdollisesti myös aikaa perehtyä mittarin tuloksiin ja tehdä tulosten perusteella muokkauksia arkeensa. Enemmän kuin motivointia, tämä henkilö tarvinnee tarkkaa dataa ja vertailutietoja oman viiteryhmänsä sisällä.

Joulupukilta olen toivonut itselleni Omega wave tuotetta jonka avulla voin mittailla treenien vaikutusta ja etsiä päivästä tai viikosta optimaalisinta aikaa harjoitella. Tämä laitteisto estää oikein käytettynä "turhat treenit" ja mahdollisen ylikunnon muodostumisen. Lisäksi se tarjoaa minulle väylän oppia itsestäni ja kehon reaktioista erilaisiin olosuhteisiin ja treeniin.

Adidas toi huokeamman hintaluokan laitteen markkinoille nimeltään Fit Smart. Tarkemmin arvostelua englanniksi voit lukea täältä. Pähkinänkuoressa kyseessä on laite jota pidetään treenin aikana päällä ja se mittaa sykettä sekä siihen liittyviä muita mittauksia ranteesta ja antaa hommasta palautetta minimaalisesti treenin aikana, ja enemmän treenin jälkeen. Homman järki löytyy micoach palvelusta, jossa kukin asettaa itselleen tavoitteet joiden täyttymistä laite seuraa. Vaatii siis hieman harrastuneisuutta toimiakseen.

Jawbone toi markkinoille hiljattain UP3 tuotteen, jota minun tekisi kovasti mieleni testata. Perusominaisuuksien lisäksi laite tarjoaa sydämen terveyden mittauksia ja pyrkii ryhmittelemään havaitsemansa aktiivisuudet automaattisesti. Jotain lisäherkkua on tuotu myös unen seurantaan. Muista Jawbonen tuotteista poiketen mittari kestää vettä, eikä ole pelkästään roisketiivis.

Biohacker summit tapahtumassa tutustuin myös uudempiin kotimaisiin innovaatioihin, kuten v1bes mittariin. Biopalautetta tarjoava mittari mittailee mm. aivoaaltoja ja tekee niistä kaavioita. Systeemillä voi tarkkailla omaa stressiä ja opettaa omaa kehoa esim. rauhoittumaan meditoinnin kautta. Lisäksi laitteisto pystyy mittaamaan hauiksen voimaa, joten "sormuksella" voi ottaa kavereista mittaa ;)

Nämä laitteet ovat usein yllättävän kalliita, mutta myös yllättävän tarkkoja ja hyödyllisiä jos niihin jaksaa kunnolla perehtyä ja ryhtyä oman itsensä parhaaksi asiantuntijaksi. Halvimmillaan laitteistoja saa 150€ hintaan ja kalleimmillaan voidaan latoa pöytään useampia satalappusia ja jatkuvat palveluiden käyttökustannukset päälle.


Potkua persauksille tarvitseva sohvaperuna, jonka helmasynti on napostella aamuyöhön asti telkkarin tai tietokoneen ääressä. Halua tehdä jotain olisi, muttei sitten koskaan tule tehtyä mitään kun ei tullut mentyä. Joku nopea 10 minuutin kotitreenikin voisi olla ihan kiva juttu.

Aluksi liikkeelle voidaan lähteä perus aktiivisuusmittareista, joita on listattu stereotyypin yksi kohdalle. Toisaalta, tämä henkilö voisi hyötyä valtaisasti jos mittari jotenkin erityisesti aktivoisi ja vähän myös valmentaisi että mitä sitä voisi tehdä.

Tällaisia systeemejä on alkanut putkahdella markkinoille, esim. Fitbug Kiqplan vaikuttaa äärimmäisen mielenkiintoiselta konseptilta. Siinä ostetaan aktiivisuusmittarin lisäksi jokin tavoitteellinen ohjelma jonka suorittamista aktiivisuusmittari valvoo. Hommaan voi käyttää Fitbugin omia träkkereitä (esim. Fitbug Orb) tai sitten käyttää jo olemassa olevaa omaa laitettaan. "Beer belly blaster" nimistä ohjelmaa voisin jopa suositella testiin sokkona kaljamahasta kärsivälle :)

Suosittelisin yhdistämään jonkin netissä toimivan jooga- tai muuta ohjattua liikuntaa tarjoavan palvelun ja aktiivisuusmittarin. Jos/kun aktiivisuusmittari kertoo tarkasti että "nyt pitäisi muuten liikkua" ja sen perään on helppo kotona tarttua toimeen tämä aktivoi laiskintakin ihmistä ja poistaa toimeen tarttumiselta turhia esteitä.

Joskus aktiivisuusmittaria ei tarvita lainkaan vaan tarpeen on saada ohjeita uusien ruokalutottumusten tai liikuntaharrastuksen aloittamiseen. Lift coaching on applikaatio/palvelu jossa voit palkata itsellesi virtuaalisesti yhteyttä pitävän valmentajan tai vain osallistua erilaisten tavoitteiden tavoittelu kampanjoihin. Tulen kirjoittamaan tästä palvelusta ja sen testaamisesta vielä oman postauksensa, pysykäähän kuulolla.

Kaikki kuvat ovat lainassa valmistajien omilta sivuilta.