keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Aamulenkit ovat täällä jälleen!

Tällä viikolla on ollut aikaa käydä pari kertaa aamulenkillä. Ja wau että sillä alkaa päivä hienosti! Suosittelen.



tiistai 25. maaliskuuta 2014

Lippujen voittajan raportti SuperTreeneistä

Arvoin muutaman piletin SuperTreeneihin ja pyysin lipun voittaneilta raporttia tapahtumasta. Luvan kanssa julkaisen Katrin tarinan.

Mukaan tapahtumasta tarttui MUHKEA eväs- ja tuotepaketti. Lisäksi ostin todella edullisesti Puman pisteeltä hupparin ja uuden treenipaidan. Molemmat on ollut etsinnässä jo hetken, löytyi vielä lempivärissä :) 
Päivän tsemppi oli Inbody 720 -mittaus. Olen pitempään ajatellut mennä mittaukseen, mitään paikkaa ei ole oikein kävellyt vastaan. Nyt mahdollisuus tuli ja vielä tapahtumatarjouksella. Tulos tosiaan kyllä tsemppaa eteenpäin, rasvaa on vielä hukattavaksi! Lähtötasoa olikin tarkoitus mittailla, vaikka jo lähes 10 kiloa paino onkin pudonnut.
Tunneilla kävin Crossfitissä. Tämä oli varsin tutun tyyppinen, omalla kuntosalilla on crossfit henkisiä ryhmäliikuntatunteja. Vetäjinä toimi Turun Reebok Crossfit salin ihmiset. Kovasti himottaisi lajin testaaminen enemmänkin, kulkeminen Turkuun ei vain niin tiheään onnistu.

Toisena tuntina kokeilin Fit 4 jump - trampoliinituntia. Hieno kokemus, hieman erilaista liikuntaa. Vaikka kuntoni ei ole erinomainen ja koordinaatiokaan ei ole kärkikastia, pysyin kohtalaisesti mukana. Oppimista kyllä jäi, oli hieno huomata, kuinka monipuolinen ihan tavallinen trampoliini voi olla.
 
Valitettavasti luennoille en pystynyt iltapäivään jäämään. Tauko olisi venynyt turhan pitkäksi ja kotona perinteiseen tapaan odotti joukko tekemättömiä hommia. Ehdottomasti kyllä innostuin tapahtumasta, ensi vuonna uudestaan ja jos samankaltaisia tapahtumia tulee eteen niin rohkeammin uskallan lähteä sekaan :)

Sattumalta törmäsin Katriin juuri ennen tuota Fit 4 Jump tuntia ja juteltiin hetki. Ihana tavata teitä blogin lukijoita kasvokkain! Vaikka tässäkin kävi niin että kyllähän minä Katrin tunsin sittenkin entuudestaan. En vaan tiennyt tuntevani! Tunneilta on tuttuja maailman ääriin asti kertynyt. Ihanaa ja palkitsevaa jotenkin.

Kuva lainassa Supertreenien nettisivulta. Tämän tunnin jälkeen Danceholic lipui tähän saliin sisään
ps. Tuotekassi (tai siis kaksi kassillista) oli todellakin muhkea! Kemikaliotuotteita hillittömät määrät, ruokaa ja jopa hiusharja. Jos ette mitään muuta tapahtumassa tekisi, niin hakekaa ainakin tuotekassi. Se on monin verroin osallistumismaksun arvoinen. 

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

SuperTreenit 2014 - Hikeä, hymyjä ja hämmennystä

SuperTreenit on Suomen suurin liikuntatapahtuma. Olin mukana ekaa kertaa ja toki heti vetämässä tuntia osallistumisen lisäksi. Danceholic näki suuren yleisön päivänvalon ja on nyt konseptoitu omaksi tuotteekseen. Jos siis lähisalillesi haluaisit tanssitunnin, voit vinkata ottamaan minuun yhteyttä Danceholicin vaihtelevien ja riittävän haastavien tanssielämysten saamiseksi sinunkin salillesi. Ja jos omistat liikuntapaikan, jonka valikoimasta puuttuu tanssia, ole silloinkin heti yhteydessä minuun. Osoite on tuttu taina@moveme.fi.

Tästä se lähti
Ohjaaja näyttää mallia
Ja me tehtiin perässä
Ehdin osallistua heti aamusta puolikkaalle Fit 4 Jump -trampoliinitunnille ja oli hullun kivaa! Ei mitään tämän videon kaltaista vaan oikeasti tehokasta, motorisesti haastavaa treeniä. Lopun vatsalihaksetkin tehtiin trampalla maaten, joten tunti todellakin oli täysin trampoliinilla vedetty. Yksi biisi oli vuosien takainen combat biisi muistaakseni lähes identtisillä koreografioilla, mutta trampoliinin päällä. Tulee keskivartalolle ihan erilailla haastetta tuosta.

Ohjaajan toimenkuvaan kuuluu myös irronneiden jousien korjaaminen kesken tunnin
Tämän jälkeen suuntasin Maijamäen urheiluhalliin massatunneille, joille paikkavarausta ei tarvittu. Booiaka starttasi haastattelun muodossa, jossa juontaja antoi ohjaajan kertoa lajista vähän enemmän. Isoa lavaa täyttämään oli saatu kivasti lisäväkeä yhden ohjaajan lisäksi taustalla joraavista tanssijattarista. Booiaka perustuu hiphopiin ja yhtenäistä koreografiaa rakennettiin tunnilla pienistä palasista. Välissä jäätiin sheikkaamaan pitkiksikin pätkiksi ja sitten taas tehtiin enemmän koreografiaa. Mihinkään varsinaiseen biisiin koreografiaa ei oltu sovellettu, vaan sitä tehtiin vaihtuviin veisuihin tunnin edetessä.
Booiaka tunnin rakentelua
Matkakaverini olivat olleet samaan aikaan Bootylicious tunnilla, jossa treenin kohteena olivat reidet pakarat ja vatsa. Katja kirjoittanee raporttia tuosta tunnista omaan blogiinsa nimeltä Kuntoa Elämään. Olkoot tämä julkinen painostus ;)

Väkeä piisasi
Booiakan jälkeen oli tarkoitus mennä jonnekin, mutta juuri sillä hetkellä en enää muistanut minne. Otettiin siis minulle (herkkukassini jo noutaneelle) pätkä uutta Bodycombattia ja matkakumppaneilleni kassin nouto ja luova tauko. Tässä kohden myönnän että oma herkkä luonteeni ei kestänyt jatkuvaa potkujen ja lyöntien sovittamista tiheään osallistujajoukkoon sopiville etäisyyksille ja puolivälissä tuntia karkasin tuntilaisten joukosta pois. Kun on tottunut tekemään tätä lajia kunnolla, ei sitä oikein pysty 30% tehoilla tekemään. Jopa kanssaohjaajien kansoittamissa jatkokoulutuksissa on tilaa enemmän vaikka väkeä on paljon. Epäilen syyksi kaikkien samantasoista tekemistä.

Loppuun asti trampoliinin kera tehden
Matka jatkui lounastamaan, joka tuntui heti jälkikäteen virheeltä. Ruoka upposi vatsaan, veri seurasi perässä ja yhtäkkiä aikainen aamustartti alkoi kolottaa lihaksissa ja painaa silmissä. Omaan tuntiin oli ruoan jälkeen aikaa 30 minuuttia ja yritin parhaani saada tsemppiä takaisin ja silmiä edes auki. Onnistuin jotenkuten, ja kuten aina tuntia vetäessä adrenaliini tempaa mukaansa ja endorfiinit rullaavat kehoon. Eli no worries!

Minun tuntini oli yksi niistä täyteen jo ennalta varatuista tunneista, joten tupa oli melkein täynnä. Ketään ei tullut salin ovelle kuikkimaan tyhjäksi jääneitä paikkoja, vaikka mukaan olisi mielestäni mahtunut kyllä. Muutama kiinnostunut oli ja heille jaoin itse suunnittelemaani flayeria ja käyntikorttiani. Katsotaan josko esim. Fiskarssin tehtaalle löydettäisiin vetäjä ja he saisivat nautiskella Danceholic tunnista jatkossa työpaikkaliikuntana.

Päivän hämmennyksen tarjosi Hot Butt workout, jossa ideana oli treenata pakara, reisi, vatsa osastoa naisellisuutta ylistävään tapaan (ks. tuntiselosteet). En tiedä teistä, mutta jumppakepin kanssa parittelu ei minulle ole naisellisuutta ylistävää. Tässä kohtaa meikäläisen pipo alkoi hieman kiristää, myönnän. Kiitos luojan mahduimme tunnille vaan katsomoon. Jos olisin joutunut tätä tekemään, olisin varmaankin poistunut paikalta.

Hivellään jumppakeppiä ja kyykätään
Kaikenkaikkiaan silti hillittömän tehokkaan oloista juuri kohdealueille. Kyykkyjä erilaisin variaatioin, sheikkausta takalistolle ja jatkuvasti keskikehoa aktivoivia tasapainoharjoituksia, kääntöjä ja kiertoja. Isot pisteet myös vetäjäkaksikolle. Oma pokeri ei olisi tähän riittänyt ja enemmän näen tämän kielenkäytön ja lajin polttariporukoille sopivana viihteenä. Viimeistään siinä kohtaa kun ohjaaja kehotti vatsarutistuksissa laittamaan kädet haaroväliin ja nauttimaan oman käden oikeudesta minulta tippui leuka lattiaan. Huh! Taidan olla keski-ikäisyyden tuolla puolen vahvasti.

Hot Butt workout menossa
ps. Tulossa vielä lipun voittaneen raportti tapahtumasta. Stay tuned!

perjantai 14. maaliskuuta 2014

Future Female tapahtuman antia - aiheena puettavan teknologian trendit

Kun joku sanoo, että on tapahtuma jossa puhutaan puettavasta teknologiasta, etenkin hyvinvoinnin käytössä minähän menen paikalle vaikka läpi harmaan kiven. Nyt ei tarvinnut mennä läpi harmaan kiven, kun työnantajani Fjord (ja Accenture) organisoi Future Female verkoston tämän kvartaalin tapahtuman.

All the ladies in the house! (c) Ksenia Avetisova
Tapahtumaa kuvailtiin seuraavasti:
Wearable technology is the future of consumer electronics, maybe even the way of living one day. We have Google Glass and smart watches but wearable technology is and will be much more, just imagine the possibilities. At this meetup we will learn the more about wearable technology and focus on wearable trends.
Paikalla oli siis kasoittain naisia, hyvää naposteltavaa ruokaa ja esiintyjiä kertomassa omista näkemyksistään puettavan teknologian saralla. En ehtinyt jäädä ihan loppuhuipennukseen asti, mutta Pekko Vehviläinen hurmasi energisellä olemuksellaan ja noin kahdellakymmenellä gadgetillaan. Oma kollega Jan Luukkonen kertoi yhteistyössä kehitetystä Adidas Smart Watch tuotteesta. Christian Lindholm teki esityksensä aikana käyttäjätutkimusta, kun kerrankin sai aiheesta innostuneita naisia kokoon sadan hengen verran. Chirstianin yrityksestä olen saanut kunnian kuulla asioita aiemmin, niin uskalsin kurvata iltajunaan kesken esityksen.

Olin ihastunut tarjoiluista, etenkin näistä (c) Ksenia Avetisova
Olen joskus ajat sitten käynyt Pekon Bodycombat tunneilla ja tiedän miehen sitä kautta. Hän esitteli ihan ne kaikki sovellukset ja laitteet mitä minäkin olen joko ostanut tai hypistellyt. Hän esitteli ihan niitä kaikkia webbipalveluita joihin minäkin omaa dataani talletan ja missä omaa dataani analysoin. Hän kyseli yleisöltä kuka vauhdittaa juoksulenkkejään oikeatempoisella musiikilla. Minä viittasin. Joo'o. Teknologiafriikkejä me ollaan. Ollaan viety itsensä mittaaminen (quantified self) pitkälle ja vähän vielä yli. Oli silti kiva nähdä että se en ollut vain minä joka kättä nosti yleisöstä. 

Verkoston ladyt avaamassa tapahtumaa (c) Ksenia Avetisova
Puhujakaarti oli pelkkiä miehiä, tällä kertaa :) (c) Ksenia Avetisova
Tärkeänä pointtina keskusteluissa nousi esille se, että kun tuotteita ja palveluita tehdään ei kyse ole siitä miten paljon dataa voidaan kerätä. Kyse on siitä mihin sitä saatua dataa hyödynnetään. Miten se, että tiedän nukkuvani levottomasti joka sunnuntai-maanantai välisenä yönä vaikuttaa? Aiheuttaako se minussa toimintaa? Antaako käyttämäni sovellus tai laite vinkkejä siitä miten tilannetta voisi ratkoa ja parantaa? Itse käyttämäni sovellukset ja laitteet tarjoavat nimenomaan tätä. Vinkkejä ja apuja tilanteiden parantamiseen. Ei vain mittaamista mittaamisen vuoksi.

Trendinä on nykyisin se, että kaikkea voidaan mitata, aina, kaikkialla ja koko ajan. Uusia laitteita syntyy kuin sieniä sateella. Itse sijoitin juuri Moov-laitteen ennakkotilaukseen. Katso lisätietoja artikkelista täältä ja heidän omilta verkkosivuiltaan täältä. Laitteessa viehätti se, että se lupaa kertoa suorituspuhtaudesta ja antaa vinkkejä esim. juoksutekniikasta. Tämän lisäksi se mittaa aktiivisuutta ja mahdollisesti pyrkii aktivoimaan siinäkin minua paremmaksi. Jos haluat tilata laitteen ennakkotilaajana, voit käyttää tätä linkkiä: https://moov.cc/getmoov/2058BC32CE Minä saan tuosta 5€ alennuksen omastani, jos käytät minun linkkiäni geneerisen linkin sijaan.

Kuvista kiitos tapahtuman järjestelyihin osallistuneelle kollegalleni Ksenia Avetisovalle!

Uutuustuotteita urheilurintsikoiden saralla

Te tiedätte, että minä saan pressitiedotteita Shockabsorberin uutuuksista. Te tiedätte, että minä arvostan julmetusti paikoillaan pysyviä tissejä urheillessa, koska se tekee liikkumisesta helpompaa ja kivuttomampaa. Te tiedätte, että minä rakastan teknologisia innovaatioita, etenkin kun ne liittyvät liikuntaan.

Kun te tiedätte kaiken tämän, niin te arvaatte miten hienoa oli lukea tiedotteesta, että Shockabsorber tuo markkinoille sykevyöintegroidut urheilurintsikat. JES! Joku on kuunnellut niitä useita tuhansia naisia, jotka asemoivat kerta toisensa jälkeen sykevyön juuri siihen kohtaan mihin urheilurintsikat loppuvat ja repivät sitä sykevyötä ees taas urheilusuoritteen aikana kun syke ei välitykään. Koska päällekkäinhän nuo kaksi aina menee ja urheilurintsikoiden ollessa napakat on sykevyö aina se päällimmäinen elementti eikä sykkeet välity.

Vauhdikas promokuva :)
Koska tästä niin kovin intoonnuin, niin pyysin pari kuvaa suoraan Suomen konttorilta, että tekin näette millainen kapistus kauppoihin on tulossa. Toki on perus markkinointikuvaa, mutta tässä siis paljastetaan oikeasti tuo tuote ja sen uutuusosuus.

"the" nepparit
Noihin nepparin näköisiin pistetään kiinni siis sinulla oleva sykevyön lähetinyksikkö. Tuo passaa lähes kaikkiin Suomen markkinoilla oleviin laitteisiin. Ainoana valmistajana Suunto on se, jonka lähetinyksikkö ei passaa. Mutta Polar, Garmin ja jopa Sportstracker sykevermeet toimivat heti kättelyssä. Ja sitten sen pahalta haisevan sykevyön voi pistää vaikka kaappiin viilentymään.

Maahantuojalla oli jo mallikappale, mutta ei yksi vielä kauppoihin asti riitä
Uutuudet tulevat kauppojen hyllyille touko-kesäkuussa ja sitten niitä voi testata itsekin. Siihen asti me joudutaan kaikki fiilistelemään näitä kuvia. Tuotteen nimi on "Shock Absorber Ultimate RUN HRM (Heart Rate Monitor)", mutta sen voi helposti kaupassa tunnistaa niistä neppareista.

Kysäisin liivin kestävyydestä verrattuna ilman sykemittausvyötä oleviin versioihin. Tekniikka on niin kehittynyttä, että liivin käyttöikä on yhtä pitkä kuin muillakin liiveillä. Pesua pesupussissa suositellaan ja käyttöikä liittyy enemmän siihen kuinka isolla rasituksella liivi on (useita kertoja viikossa vai harvemmin). Jos ostat kaksi, niin liivi ehtii aina pesujen välillä levähtää eikä mene ylikäytölle ;)

Edit 1.7.2014: Käy katsomassa liivien arvostelu testin perusteella täältä: http://movemeliikuttaa.blogspot.fi/2014/06/urheilurintsikat-sykevyolla-testissa.html

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Rinne-etiketti - mitä siihen kuuluu sinusta?

Tänään tuli pieniä fiilisnotkahduksia kun rinteessä oli orastavia tapaturmatilanteita. Useimmat vain ja ainoastaan siksi, että rinne-etiketin noudattaminen on unohtunut. Aloin miettiä mitä sääntöjä tähän lasketteluun kuuluu ja muistelin mitä siitä on minulle aikoinaan opetettu. Haastan myös sinut mukaan kommenttiosuudessa. Mitä unohdin, mistä olet eri mieltä ja missä kohden tahdot kompata meikäläisen näkemystä?

Näillä eväillä paranneltiin pahaa mieltä läheltä piti tilanteiden jälkeen ;)
1. Laskiessasi pyri pysähtymään rinteen reunaan
Kun lasket ja tulee tarve pysähtyä, tee se rinteen reunamille. Reunalla olet mahdollisimman vähän muiden laskijoiden tiellä. Lisäksi reunalta on helppo tähystää koko rinteen leveydeltä jos/kun lähdet taas uudelleen liikkeelle. Et voi törmätä niihin laskijoihin joiden kulkua rinteessä olet jo ehtinyt seurata.

ps. Ystävien kanssa rinteeseen pysähdyttäessä pyrkikää välttämään muurin kaltaista rakennelmaa, joka muiden on mahdoton ohittaa nätisti.

2. Älä pysähdy jyrkän rinteen osan yläpäähän
Jos täytyy pysähtyä, pyri tekemään se ennen jyrkän osuuden alkamista. Jos pysähdyt jyrkän osuuden alkamisen välittömään läheisyyteen voi käydä niin että töyrään takaa sinua ei näe ollenkaan. Tällöin laskija joutuu pikaisiin manoovereihin huomatessaan sinut viime metreillä.

Kyllä näissä maisemissa mieli lepää
3. Laske ennakoitavasti, keskity omaan laskuusi
Jos kaverisi on jäänyt sinusta jälkeen, älä kuikuile jatkuvasti ympärillesi ja taaksesi. Tämä hankaloittaa ennustettavaa laskemistasi ja vaikuttaa omaankin turvallisuuteesi, kun et seuraa mitä edessäsi tapahtuu. Jos pitää pysähtyä, pysähdy. Jos taas aiot mennä alas, mene alas. Älä tee kaikkea yhtä aikaa.

4. Jos ohitat laskijan, muista turvaväli
Kun edessä lasketaan itsellesi sopimattomalla vauhdilla voit huoletta ohittaa laskijan turvallisesti ja riittävää turvaväliä käyttäen. Jos tekee mieli kurvata laudan tai suksien välittömästä läheisyydestä, mieti miltä vastaava tilanne ohitettavasta tuntuu. Selän takaa kurvataan lähes omien menopelien päältä, yllättäen ja vauhdikkaasti. Ei kovin reilua?

5. Poistu hissin poistumispaikalta välittömästi ja riittävän pitkälle
Heti kun porukkaa on enemmän liikkeellä muuttuu tämä sääntö ehdottoman tärkeäksi. Hissistä poistutaan ripeästi ja riittävän kauas. Näin takaat perästä tulijoille mahdollisuuden poistua turvallisesti sinua tai itseään vahingoittamatta hissistä omalla vuorollaan.

6. Jos vielä harjoittelet (ja muutenkin)
Sahaa rinnettä vain osalta leveyttä mikäli suinkin mahdollista. Tällöin takaa tulevien, mahdollisesti nopempien laskijoiden, on mahdollista omaa rytmiään muuttamatta ohittaa sinut turvallisesti. Jos rinteessä on muitakin hieman hitaampia laskijoita, pyri seuraamaan heidän vanavedessään.

Tosiaan en ole paras laskija kaikista. Harvemmin olen nopein rinteessä ja tänäänkin olen pannuttanut vähintään neljästi hissistä poistuessani. Näitä juttuja sattuu, ja jokainen saa laskea rinteissä ihan juuri niinkuin parhaiten taitaa. Muutamalla toisten huomioimiseen liittyvällä seikalla parannetaan omaa ja muiden turvallisuutta, kuitenkaan vähentämättä laskettelun nautintoa.

Miltä etikettisäännöt kuulostavat? Ihan höpö-höpöä vai ajatusta? 

Aurinkoa rinteissä, mutta tuuli yltyy

Täällä on laskettu toinen päivä, ja tiedättekö mitä? Aurinko armas näyttäytyi! Kuvista voitte päätellä kuinka hienolta samaiset rinteet näyttävät nyt kylpiessään auringossa. Ehkä hieman enemmän möykkyjä, ja aamusta ei luistanut minnekän. Hämmentävä fiilis kun ajattelee että kissan jäljissä skulaa ainakin, ja pysähtyä kuin seinään :)

Ainoana haittana tuntuu olevan yltyvä tuuli. Tuolihissit eivät kulje, ja ankkurihissit vaativat jaloilta hieman liikaa. Tauoilla, huumorilla ja tsempillä tästäkin selvittiin niin että eilen laskettua tuli jo nelisen tuntia (+tauot, mutta niiden aikanahan ei lasketa). Yhdellä tauolla noukittiin talteen yksi geokätkö.

Aurinko <3

Yksi seurueestamme on "puhunut norjaa" tässä vuorokauden verran, joten hänen pikalomansa on menossa lujasti penkin alle. Ei hätää, kunhan me muut emme pääse tästä osallisiksi. Voi olla autollisella vatstautisia karu kotimatka, jos siihen tilanteeseen päädytään.

Rukakylä
Ovat sumputtaneet sitten viimenäkemän loputkin rinteen alla olevasta Rukakylästä. Jotenkin jännä miten kehitys kehittyy ja rakennuksia pykätään rinteeseen. En tiedä tykkäänkö, mutta ehkä se on vaan vanhojen aikojen kaipuuta.

Rukakylä osa 2
Pikaraportti päättyy tähän, jotta pääsen auttamaan aamiaisen valmistelussa ja sitten taas rinteeseen. Nilkat pitäisi teipata rakkolaastareilla, mutta olen lähtenyt matkaan täysin ilman mitään apteekkitarvikkeita. Jotain aina jää, tällä kertaa matka-apteekki.

Rukakylän keskellä oleva pömpeli päästää parkkihalliin sen alla


perjantai 7. maaliskuuta 2014

1,5 vuotta lautailuvapaata ja sitten Rukalle

Ajeltiin kaveriporukalla tänne Rukalle viime yönä, niin että startti oli meikäläisen pihasta klo:3.30 aamuyöstä. Nyt on takana jo ensimmäiset laskut puoleentoista vuoteen ja takkamakkarat sekä mökin saunan koeajo.

Rakas K2 lauta <3
Väsyttää niin hillittömästi (2,5h unta ennen reissua ja 2x30min torkahdus matkalla autossa), että päädyin tällaiseen nopeaan raportointiin.

Rinteet ovat mössöä, mutta mössö on pehmeää. On helppo laskea pöykyistä siis läpi. Paikalla vallitsee läpipääsemätön sumu, mutta rinteet ovat lähes tyhjiä. Tuulee huipulla, mutta sitä varten on laskulasit ja muut vermeet.



Ja sitten on se 1,5 vuoden laskutauko. Huh että jännitti eka nousu ja lasku! Ollaan otettu ekana päivänä ainoastaan tuolihissejä. Silti onnistuin yhteen noustessa kaatumaan kipeästi kankulleni, kun nousupaikka oli peilikirkasta jäätä. Laskiessa en kaatuillut, mutta koville otttaa jaloissa.


Uudet toppahousut on I-HA-NAT-! Ostin nuo reilu vuosi sitten Erätukusta, ja kyllä oli NIIN aika hommata uudet toppahousut lasketteluun. Istuvat ja kivan näköiset byysat tuovat hommaan eri meininkiä kuin punteista repsottavat ja hakaneulalla vetoketjustaan korjatut housut. Jo aiemmin ostetussa laskettelutakissa on kortille vasemmassa ranteessa tasku ja pääsen helposti porteista tällöin.

Palataan tarkemmin asiaan vielä tulevina päivinä. Kyseessä on pikaloma, ja palaamme kotiin jo maanantaina.

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Ihmiskoe - Matkalla paleomaassa osa 1

Koska kaikkea pitää koittaa, niin tätäkin. Sen kummemmin perustelematta tässä matkakertomusta viimeisiltä parilta kuukaudelta, jolloin syömisiä on ohjannut Paleo kickstart.

Aiemminkin olen kokeillut vaikka mitä ihmedieettejä, ja niistä voit lukea lisää täältä. Ideana on ollut kokeilla aidosti eikä vaan akateemisesti linjata että kaikki dieetit ovat huonoja ideoita. Antaa teille lukijoille mahdollisuus nähdä mitä kyseinen dieetti minun maailmassani tarkoitti ja päättää vasta sitten kannattaako hommaan lähteä. Toki teen tätä ensisijaisesti itseäni varten, tutkiakseni itse miten kroppa käyttäytyy eri tilanteissa.

Kuva otettu joskus joulukuussa. Kaikki paitsi mandariini sopisi aamiaiseen paleo kickstartilla
Paleo kickstart jakaantuu muutamaan osuuteen. Ensimmäinen niistä on karuin ja sitä voisi kuvata sallittujen ruoka-aineiden kautta näin: "vain lihaa ja kasviksia". Kuten tupakasta vieroittautuminen on toisille helpompaa kerralla niin voi myös ruokatottumusten muuttaminen olla. Tällä vaiheella tavoitellaan aineenvaihdunnan muutoksia, joiden avulla insuliinipiikit eivät ole niin korkeita ja elimistö oppii hyödyntämään järkevällä tasolla olevia sokereita paremmin.

Seuraavissa osuuksissa ruokavalioon lisätään marjoja, sitten hedelmä ja lopuksi bataattia ja riisiä. Alun "cold turkey" osuuden jälkeen tulee täysin vapaa syöntipäivä ja loppuaika mennään vapaalla päivällisellä joka viides päivä.

Hiukan pippuria rojautti kaupan täti salaattiin
Jostain syystä sain puristettua itsestäni täyden puritanistin ekaksi 14 päiväksi. Suusta ei mennyt milliäkään alas sellaista mitä ei olisi saanut. Aamut lähtivät käyntiin munakkaalla ja kasviksilla, töihin joko tein eväät tai ostin salaatin tarkkaan valikoiden. Illalle olin varannut etukäteen ruokaa, jota kokkasin siis tiettyinä päivinä useamman päivän tarpeiksi. Ja tässä se onnistumisen edellytys taisi ollakin, etukäteen varautuminen ja suunnittelu.

Marjat mahdollistivat proteiinismoothieiden paluun ruokavalioon
Ekasta jaksosta opin paljon omasta kropasta ja sen toiminnasta. Opin myös paljon omasta henkisestä kantistani. Kun tuli todella tiukka paikka töissä ja suoraan sanottuna vitutti niin ettei veri kiertänyt tuli mieleen heti että menen ostamaan suklaata kaupasta. Pullaa, karkkia tai suklaata tai vaikka kaikkea kerralla. Vaan sitten löytyi jostain se pieni ääni joka sanoi että on menossa paleo kickstart johon tämä ei kuulu. Että miksi tekee mieli karkkia, ja parantaisiko se pahaa mieltä? Ei parantaisi, ja karkit jäivät kauppaan. Tunnesyöppö minussa silti on, mutta jostain löytyi tuossa kohtaa rauha ja järki laittaa sille tunnesyöpölle kampoihin. Pohtia tilannetta ulkopuolelta rauhassa.

Tätä hetkeä odotin aika innolla. Lisäyksenä aamupaloihin marjat!
Oman kropan toiminnasta oppiminen ei mennyt näin ruusuisissa merkeissä. Hommassa varoitellaan siitä että treenit voivat tökkiä. Ei tökkineet aloitusviikolla salitreenit mitenkään erityisesti, jonka vuoksi perjantain (4 päivää paleota takana) bodycombat tunti oli aikamoinen ylläri. Kolmannen biisin kohdalla teki mieli kuolla. Tuntui että jalat olivat suossa, jossa killuin lantiota myöden. Yksikään polvi ei kohonnut, hyvä että pystyi kävelemään. Päässä suhisi, lihaksiin sattui, teki mieli vähän itkeä tirauttaa. Totesin tuntilaisille ääneen, että tankkauksessa on käynyt munaus ja kehotin tsemppaamaan munkin puolesta. Loppuun asti kärvisteltiin, kukaan ei pyörtynyt, mutta koreografian jossain kohdissa mentiin lihasmuistista mitä sattuu kun pää ei pysynyt mukana yhtään sen enempää kuin jalat toimivat.

Seuraavalla viikolla tankkasin sääntöjä hieman kiertäen urheilujuomaa (hiilihydraattia) alle ja päälle tuon tunnin. Työt on hoidettava laadukkaasti omista kokeiluista huolimatta.

Positiivisia vaikutuksia olivat ekan parin viikon aikana seuraavat:

  • Vatsa ei pullistellut tai oireillut mitenkään, edes paukkuja ei päässyt
  • Paino ei tippunut, mutta eipä sitä kertynytkään vaikka vapaasti sai syöpötellä isojakin annoksia


Negatiivisia vaikutuksia:

  • Elimistön täysi tyhjeneminen omassa työssä tarvittavista hiilareista ei tuntunut kivalle, ja vahinkoa korjattiin pari päivää
  • Sosiaalinen eristäytyminen työkavereista lounasajaksi ja muutenkin "kaikesta tarjotusta kieltäytyminen" ei tehnyt hyvää henkisesti

Neljäntoista päivän kärvistelyä seurasi täysin vapaa päivä syömisten osalta. Säännöt menevät niin, että ympäripyörryksiin ei itseään saa syödä ja seuraavana päivänä täytyy pystyä treenaamaan. Kehoitus tutkailla omaa oloa on myös annettu. Minähän vetelin hampparin ja ranskalaisia heti lounaaksi. Aamiaiseksi söin minulle rakasta puuroa, josta olin nähnyt jo unta. Puuro maistui paperille ja hampparin kera ranut nousivat päähän. Hyvin hämmentävää. Välittömästi myös vatsa turposi ja alkoi paukuttaa.

Illalla söin vielä karkkia, kun kerran sai. Muutoin illalla palasin jo pääosin ruotuun muiden syömisten osalta. Teki silti hyvää henkisesti irrotella ja todeta omin vatsoin miten huonoksi olo tuli mässyistä ja muista. Puuron kanssa en ole sittemmin koittanut enää kertaakaan. Mieheni totesi että "nyt tiedät miltä puuro meistä muista maistuu". Yhden elämänjakson (32 vuotta!) loppu? Ei enää aamupuuroa?

Ajattelin jakaa tämän paleo homman osiin. Joten seuraavia osia odotellessa saatte kommentoida tätä. Miltä vaikuttaa? Voisitko itse koittaa?