Korvat ja sukeltaminen

Minä kuulun niihin "onnellisiin", joiden korvat ja poskiontelot eivät ilman suostuttelua halua sukeltaa metriä syvemmälle. Kipu korvissa iskee yleensä jo kahdessa metrissä ja vaatii välillä jopa kymmenen minuuttia totuttelua, kuuden ja kahden metrin välimaastossa sahaamista. Törmäsin hyvään kirjoitukseen liittyen paineen tasaamiseen ja sukeltajien korvavammoihin. Voit lukea koko jutun täältä, mutta nyt aion jakaa pari faktaa korvavammoista ja muutaman vinkin korvien paineentasausta harjoitteleville.

Yleisin sukeltajien ongelma on välikorvan painevamma. Tilanne voi syntyä, jos sukeltajalla on flunssa tai muuten tukkoisuutta rööreissä (esim. allergia tai astma). Kun paine välikorvan ja korvatorven välillä kasvaa ja tätä yrittää sukeltaessa korjata turauttamalla oikein kovasti nenäsieraimet suljettuna voi vahingossa lisätä paine-eroa ja edesauttaa repeämän syntymistä. Jos repeämän saa aikaiseksi sukeltamalla syvemmälle kivusta piittaamatta voi ongelmana olla, että kylmää vettä tunkeutuu yllättäen korvaan ja alkaa huimata. Tämä ei ole pinnan päällä useinkaan ongelma, mutta pinnan alla voi hyvinkin olla hätätilanne kun alkaa pyörryttää ja suuntimat hukkuvat.

Perinteisempi korvakäytävän tulehdus on toiseksi yleisin sukeltajien tauti. Enemmän kuin merivesistä olen ymmärtänyt, että tämä tauti saadaan kotimaisissa uima-altaissa lillumalla. Toinen altistava tekijä on tops-puikoilla korvan kaivelu. Puikko aiheuttaa pienen ihovaurion ja siitä se tulehdus sitten lähtee... Korvatulehduksen kourissa ei tietenkään saa sukeltaa.

Painetta voi tasata turvallisesti, tai sitten vähemmän turvallisesti. Perinteinen nenä ja suu kiinni ja voimakas puhallus, voi rikkoa rakenteita korvassa, aiheuttaa verenpaineessa heittelyä ja aivopaineessa nousua. Seuraavassa muutama turvallinen tapa

1. Jäljitelty haukotus ja nielaisu. Alaleukaa viedään hieman eteenpäin ja avataan vähän. Huulet pidetään kuitenkin tiukasti regulaattorin ympärillä. Liikkeen jälkeen nielaiseminen voi aukaista korvatorven jos pelkkä liike sitä ei tehnyt.
2. Frenzelin manööveri. Puristetaan sieraimet, suu ja kurkunpää kiinni. Kielen tyveä käytetään puristimena, joka painaa rauhallisella liikkeellä ilmaa nenänieluun ja tuban kautta välikorvaan.
3. Pehmeän suulaen kontraktio. Harjoittelemalla voi oppia nostamaan pehmeää suulakea ja aukaisemaan korvatorvi ilman nielemisen tai leukaluun liikuttamisen tarvetta.
4. Toynbeen manööveri. Nielaistaan nenä ja suu suljettuna. Aiheuttaa ensin pienen paineennousun ja sitten paineenlaskun nenänielussa. Ei erityisen toimiva paineentasausmenetelmänä.

Näitä kokeiltuani altaassa totesin, että ensimmäinen onnistuu luonnostaan. Frenzelin manööveria en sen sijaan osannut toteuttaa käytännössä. Ei onnistunut hihittämättä myöskään pehmeän suulaen kontraktio. Toynbeen manööveriä olen käyttnyt hikan lopettamiseen, mutta en toistaiseksi ole saanut siitä hyötyä paineentasaukseen.

Minulla toimii pään mielipuoleinen heiluttelu, nieleskely ja leukojen vatkaaminen sivulta toiselle. En tiedä kuinka turvallisia nämä ovat, mutta uskoakseni ainakin vähemmän rankkoja kuin se nenä suljettuna täysiä puhaltelu. Kevemmin puhaltamalla hommahan on vaarattomampaa.

Miten sinä tasaat korvien painetta sukeltaessa?