Mistä keräillään motivaatiota liikkua?

Ajattelin kertoa suuren ja varjellun salaisuuden tähän kärkeen. Minuakaan ei aina huvita mennä liikkumaan. Usein tekee mieli röhnöttää sohvalla ja vain lepäillä.

Moni, minä mukaanlukien, saa iloa ja riemua liikunnasta palkinnoksi. Liikkuminen tuntuu hyvältä ja jälkeenpäin etenkin on hyvä olo. Endorfiinit on kivoja kavereita. Silti ennen liikuntaa ei muista kuinka hyvä olo siitä tulee. Tai muistaa, tiedostaa, oivaltaa, mutta se ei käänny toiminnaksi hymy naamalla. Kunnes sitten vain roikottaa itsensä tien päälle tai salille tai vaikkapa metsäpoluille pomppimaan. Keho muistaa vasta sitten kun tilanne on taas päällä, siihen asti mennään pelkällä sisukkuudella ja päätöksien voimalla.

Joskus onnistun huijaamaan itseni vahingossa lenkille tai ehdottamaan kaverille että mentäisiin kahvittelun sijaan leppoisalle kävelylle. Tätä sattuu äärimmäisen harvoin. Useimmiten käyttöön on otettava tiukemmat keinot. Varaan ajan kalenteriin ja kun kalenterihälytys soi koitan olla ajattelematta haluanko mennä. Menen kuin kone ja teen treenin. Ilmoittaudun kurssille opettelemaan jotain uutta, ja kun kurssikerta koittaa hilaan persaukseni paikalle, koska olen maksanut enkä halua maksaa tyhjästä. Katson kalenteriin puolimaratonin päivän ja aktiivisesti funtsailen miten hirveältä tuntuisi vetäistä tuo reissu treenaamatta.

Monesti motivaationi syntyy siis selkeitä tavoitteita asettamalla ja kaavamaisesti niitä kohden pyrkimällä. Mutta on minulla sitten takataskuässiä, joiden avulla jotkut treenit hoidetaan. Pilke silmäkulmassa tässä muutama motivointivinkki sinullekin.

Tee aamulla leivonnaisia jotka olet luvannut ja käytä samalla miehen ostamat kananmunat ja maito jääkaapista. Maito ja munat joita pitää ehdottomasti olla aamiaisella tai galaksit räjähtävät. Totea että lähikauppaan on vain kaksi kilsaa, äkkiäkös sen kävellen hoitaa uudet munat ja maidon jääkaappiin. Pukeudu ja totea puolivälissä, että pihalla tuulee ja sataa piikin lailla pistäviä, jäisiä pisaroita vinossa naamaan. Totea että ei-sen-niin-väliä ja tee pari askelkyykkyä paluumatkalla +6kg kantamuksien ryydittämänä selkärepussa. Todistaaksesi itsellesikin että teit sen, kuvaa hommasta video ja herätä kanssalenkkeilijöissä ansaittua huvittuneisuutta.

Huomaa että OiOiBrazil on järjestänyt kivan kesäkampanjan, josta voi saada kivat uudet leggarit ilmaiseksi. Jonnekin kotikaupunkiisi on piilotettu lappu, jossa on koodi verkkokauppaan ja vihjeessä on kuva ja teksti "130 askelta". Matkaan Pyynikin maisemiin, missä reilusti portaita ja samantyyppistä maastoa kuin kuvassa. Juokse ilta kymmeneltä ristiin rastiin kaikkia Pyynikin portaita mitkä tiedät löytämättä lappua. Luovuta ja juokse pisimmät portaat intervallitreeninä ylös alas vielä kolmesti. Poistu kotiin ja totea seuraavana päivänä, että joku on löytänyt lapun niistä ainoista rappusista joihin et enää lähtenyt katsomaan :D Hyvä treeni, parempi mieli.

Tuosta pari kertaa ja sitten vielä muutamat portaat.

Juttele kummipojan äiteen kanssa ja huomaa että lapsukaisia hoitaa koko viikonlopun mummu ja pappa vanhempien matkustaessa. Käy hakemassa iltapalalla ollut kummipoika illan viimeiseen vetoon potkupyörän kanssa. Itselle juoksuverkkarit, pojalle Poliisitakki ja kypärä ja matkaan! Kehota poitsua vetämään niin lujaa kun pääsee ja koita pysyä perässä. Intervallitreeniä ilman taukoja. Pakko on juosta ettei poika karkaa horisonttiin. Hirveen hyvä tsempittäjä, yksinäni olisi kääntynyt kävelylenkiksi jos siksikään.

Kaus se kerkes, mutta lopulta perässä pysyin :)

Omia tavoitteita

Nyt kun esikoinen on onnistuneesti ulkona alkaa vapautua kaistaa taas kirjoitella tänne tasaiseen tahtiin. Ajattelin aloittaa kirjan hengessä. Omat tavoitteet listalle, kuormat selville, aikataulutus ja rokrok!

Kävin Ideaparkin apteekin järjestämässä kehonkoostumusmittauksessa viikonloppuna. Vaikka tulos ei ollut aivan niin lohduton kuin olisin voinut kuvitella se oli kuitenkin selkeästi sellainen että tilanteelle on tehtävä jotain. Rasvaa on kertynyt kehon alaosiin liikaa verrattuna terveeseen määrään.

Asetan itselleni tavoitteeksi seuraavat asiat, jotka osin ovat tavoitteen sijasta osa ratkaisua:

Kuntosalilla käynti 2-3x viikossa koko kropan ohjelma.

• Aluksi tämä on taatusti haasteellista, koska olen keskittynyt niin pitkään vain omiin ohjauksiin ja kuntosali on jäänyt jalkoihin. Siksi riittää alkuun että tavoitteesta täytyyy 2x viikossa.

Tasainen syöminen, suunnitellut ateriat.

• Jotenkin on viimeaikoina tullut syötyä milloin mitäkin. Tämä on johtanut hurjaan hävikkiin ja täysin epämääräiseen syömiseen useinkin viikon aikana. Jokainen ateria tulee sisältämään tästä eteenpäin salaatin tai kasviksia syötiin se sitten ulkona tai kotona. 
• Lisäksi otan käyttöön uudestaan kauppalistat ja rajoitan kauppareissut yhteen tai kahteen viikossa. Alkuun pakotettu suunnitelmallisuus muuttunee parissa kuukaudessa rutiiniksi ja tämä uusi hyvä tapa on opittu.

Näiden lopputuloksena toivon laihtuvani muutaman ylimääräisen kilon.

• Tarkemmin sanottuna tahdon laihtua 5kg vuoden loppuun mennessä syömällä oikein ja tekemällä lihaskuntoharjoittelua. 5kg laihtuminen kohdennetaan rasvakudokseen ja tätä tavoitetta tavoitellaan koko osaamisarsenaalillani.

Millaisista asioista sinä haaveilet? Liittyvätkö ne perheeseen, kropan muokkaamiseen vai uuden taidon opetteluun? 

ps. Sekä pankki- että luottokorttimaksut ovat mahdollisia jos haluat ostaa kirjani Tavoitteet ja motivaatio. Klikkaa tästä myyntisivulle.

Kirja julkaistu!

Minusta on tullut kirjailija ja esikoinen on nähnyt päivänvalon. Kirjaprojektista olen kirjoitellut aiemminkin, mutta nyt minulla on vihdoin tarjota teille julkaistu kirja ja kuvia virallisista julkkareista!

Tarjoiluita ja kalvosulkeisia

Kirjan pihvi on tavoitteiden asettelu niin että ne onnistuvat varmasti. Olen kehitellyt asiakkaiden kanssa taatusti toimivan menetelmän, joka huomioi arjen tavoitteiden taustalla. Asettamalla tavoitteet oikein et joudu luopumaan mistään tärkeästä ja asettamasi tavoitteet toteutuvat pysyvästi. Kun tämän tekee kunnolla ei tarvita tahdonvoimaa, ponnistelua ja yli-inhimillistä asennetta jotta muutoksia saadaan aikaiseksi. Tarvitaan selkeät tavoiteet, mietitty aikataulu ja mitattavissa olevat tulokset.

Jatko-osat kirjasarjaan tulevat tarjoamaan työkaluja matkan varrelle liikunnallisten ja ruokavaliollisten tavoitteiden saavuttamiseen. Aion kirjoittaa ruokavaliokirjan, kahvakuulakirjan ja lisäksi kuntosali- ja kotiharjoitteluoppaan. Nämä tulevat olemaan laadukkaasti tuotettuja sekä laajalla videomateriaalilla kuorrutettuja "interaktiivisia" kirjoja.

Lahjuskasa, kiitos ihanat! <3

Julkkareissa syötiin Pikku Paratiisin huikaisevan hyvää After Eight kakkua, kilisteltiin kuohuvaa ja oli siellä yllätysohjelmana bändikin. Sain sylin täydeltä onnitteluja sekä ihania kukkia! Kiitos kaikille niistä. Ilman minuun aina uskonutta lähipiiriä mitään näin hienoa ei olisi saatu aikaiseksi.

Uskon että jokainen meistä hyötyisi kirjan anneista ei vain oman fyysisen hyvinvointinsa vaan myös henkisen mielenrauhan kannalta. Lanseerausviikon tarjouksena kirja on vielä kuutisen päivää hillittömässä tarjouksessa ja kaupanpäällisiksi saa kaikkea hienoa.

• Kirjan tavallinen hinta 35€, nyt vain 22€
• 20 nopeimmalle (näitä ihan muutama enää jäljellä!) valmennus tavoitteisiin henkilökohtaisesti minun kanssani valitsemanasi ajankohtana ilmaiseksi. Normaalisti yksittäisen valmennuksen hinta on noin 50€
• 50 nopeimmalle alennus mistä tahansa seuraavasta menetelmäoppaasta -50%
• Mysteerietu, jonka saat käyttöösi marraskuun aikana. Mysteerietu selviää kun ostat kirjan, mutta sen arvon voin jo paljastaa: n.70€

Lanseeraustarjoukset päättyvät maanantaina 29.9. klo:23.59. Lanseerausviikko kestää siis 8 päivää. Jos mielit saada kirjan hyvällä hinnalla ja edut osta tämän nappulan avulla välittömästi.

Osta nyt

Jos tahdot tietää tarkemmin kirjasta voit siirtyä lukemaan tarkemmin tietoja tästä. 

ps. Luottokorttimaksujen eteen teen töitä koko ajan ja kohta saamme ensimmäiset kommentit kirjan lukijoilta näkyviin sivuille.

Matkalla unelmiin

Poikkeuksellisesti julkaisen oman vierailukirjoitukseni Liikuntakeskus Leidin blogiin sanasta sanaan samanlaisena täällä. Tekstin kirjoittamisesta tuli vahva olo, ja se kuvaa hyvin palavaa haluani kirjoittaa kirja. Samalla luon selityksen tuohon ylös ilmestyneelle välilehdelle nimeltä "Kirjaprojekti".

---
Tiedätkö niitä pieniä hetkiä elämässä kun tuntuu todella hyvälle just siinä ja silloin? Tuntuu humalluttavalle tietää että on onnistunut, tehnyt asiat oikein ja saa nauttia tuloksista. Tiedättekö mikä etenkin on silloin onnistunut? Tavoitteen asettelu.

Mikään homma ei onnistu, jos sitä varten ei ole hyvin mietittyä tavoitetta. Tiedättekö miksi? Koska ei voi millään tietää onko saavuttanut jotain vai ei. Ei voi tietää ollaanko jo maalissa, maalin ohi vai vasta alkutaipaleella. Tämän vuoksi jokainen Personal training valmennukseni alkaa tavoitteen tai tavoitteiden kartoittamisesta.

Monet asiakkaat miettivät muitakin kuin suoraan fyysiseen hyvinvointiin liittyviä tavoitteita. Moni tahtoo elämän ruuhkavuosissa viettää enemmän aikaa perheen kanssa, nauttia toteutuneesta tavoitteesta nimeltä Perhe. Toiset tahtoisivat yhä kehittyä itse taitojen osalta. Opetella Ranskaa tai tutustua pitsinnypläyksen saloihin. Ja usein nämä kaikki halutaan kerralla.

Olen kuitenkin huomannut että unelmien tiellä on jossittelua ja konditionaali (-isi) sekä 'sitkuttelu'. Jos lapset vaan pysyisivät terveenä, pitäisi pitää paremmin huolta syömisistään. Sitten kun olen 5kg laihempi voisin pitää bikineitä. JOS --> PITÄIS --> SITKU. Lisäksi kaikkia tavoitteita lähdetään tavoittelemaan yhdellä rysäyksellä. Ja hetken päästä huomataan urakka mahdottomaksi, lopetetaan ja koetaan että on epäonnistuttu.

Tähän avuksi olen kehitellyt asiakkailleni tavoitteen asetteluun työkalupakkia. Tavoitteita asetetaan, niitä lokeroidaan ja varmistetaan että taakka ei käy arjen keskellä liian suureksi. Luodaan puitteet onnistumiselle. Tasoitetaan tie niin, että jäljelle ei jää muita vaihtoehtoja kuin kepeä matka suoraan kohden unelmia.

Koska oma unelmani on ryhtyä joskus paikkariippumattomaksi, matkustaa silloin kun haluan, mutta silti pitää kiinni toteutuneista unelmistani kuten personal trainingistä ammattina, sukeltamisesta ja tanssimisesta harrastuksina sekä tietenkin miehestäni ajattelin että kirjoitan tämän osaamiseni e-kirjaksi. Myymällä e-kirjaa saan edelleen valmentaa, voin pyöriä pitkin maailman turuja vapaammin kuin palkkatöissä sekä nauttia mieheni seurasta.

Oikeasti tulossa on e-kirjasarja, jossa tarjotaan tavoitteen toteutumiseen apuja jatko-osissa. Ensimmäinen osa Tavoitteet ja motivaatio ilmestyy syyskuussa 2014. Seuraavat osat tulevat käsittelemään oman kehon painolla harjoittelua, kahvakuulailua, kuntosaliharjoittelua sekä tietenkin ruokavaliota. Kirjoista kiinnostuneet ovat erityisasemassa liittymällä uutiskirjeen tilaajaksi. Uutiskirjeen tilaajille on luvassa etuja, kuten virtuaalivalmennus kaupan päälle. Lisäksi uutiskirje tarjoaa vinkkejä arjen parantamiseen jo nyt.

Jos kiinnostuit kirjaa sähköpostiosoitteesi alle. Lupaan pitää sen turvassa ja käyttää sitä vain hyvään.

Hyvinvoinnin aakkoset kirjasarjan uutiskirjeen tilaat tästä

* indicates required

Sähköpostiosoite * 

Etunimi 

Sukunimi 

Jos haluat tietää aiheesta lisää katso tänne: http://hyvinvoinninaakkoset.launchrock.com/ tai tänne: http://movemeliikuttaa.blogspot.fi/p/kirjaprojekti.html
---

Motivaatiosta ja keinoista

Blogeja, lehtiä ja muita foorumeita koluttuani huomasin, että vuodenvaihteen ykkös puheenaihe on motivaatio. Kuinka motivaatio synnytetään, miten sitä ylläpidetään ja miten voi estää motivaatiokuopan syntymisen? Olen itse oppinut ajattelemaan asiaa hieman eri kantilta ja haluan jakaa ideani ja pari fiksua blogikirjoitusta aiheeseen liittyen kanssanne.

Kun ei saavuta tavoitteitaan vika ei ole motivaation puutteessa vaan käytetyissä keinoissa

Usein asiakkaat kertovat epäonnistumisestaan sanomalla "En vaan saa motivoiduttua". Sanaa motivaatio käytetään tässä korvaamassa tekoa tai teon sanaa. Oikeasti kyse on siitä, että motivaatio on olemassa, mutta tekeminen on vääränlaista tai siis sellaista jota ei tule tehtyä. Motivaatiossa ei voi olla vikaa, koska päämäärä on selkeänä mielessä ja sitä kohden tekemisillä koko ajan pyritään. Vika on siis tekemisessä tai tekemättä jättämisessä.

Kun löydät itsellesi sopivat keinot, tulee tekemisestä automaattista, vaivatonta, itsestään selvää, kivaa ja mukavaa. Ei tarvitse erikseen motivoitua tekemään jotakin puolittain vastenmielistä, vaan ihan ilman erillistä tsemppausta tekee asioita jotka jouduttavat tavoitteen saavuttamista.

Tästä syystä puolet asiakkaistani ei käy kuntosalilla lihaskuntoharjoittelemassa. Se voi olla yksi keino saavuttaa lihaskuntoon parannusta ja samalla pudottaa painoa (koska perusaineenvaihdunta nousee) sekä parantaa jaksamista arjessa, mutta kuntosali ei suinkaan ole ainut keino maailmassa. Löytyy kahvakuulaa, lumitöitä, kotijumppaa, crossfit jne. Osa asiakkaistani ei viihdy kuntosalilla ja se tuntuu turhauttavalta. Ja mitä sitä itseään, kivaa ihmistä, kiusaamaan? On muitakin vaihtoehtoja ja PT:n tehtävä on auttaa löytämään se itselle paras tapa saavuttaa tavoitteet esim. lihaskunnon parantamisen osalta.

"sitku" ja "-isi" konditionaalit täyttävät elämän eikä mistään koskaa tule mitään

Oletko huomannut eläväsi elämääsi "sitku"-moodissa? "Sitten kun olen 10kg laihempi teen...", "Sitten kun lapset ovat yli 10v. otan aikaa itselleni", "Sitten kun töissä kiire helpottaa lähdetään lomalle". Oletko huomannut, että nämä "sitku"-hetket eivät lähene koskaan toteutumista vaan ovat aina jossain tulevaisuudessa? Tätä kutsutaan tulevaisuudessa elämiseksi, jossa nykyhetken onnistumisista ei älyä nauttia. Aina tuntuu että tulevaisuudessa on jotain hetkiä joiden toteutumista vain odottaa. Pistämättä itse tikkua ristiin asioiden toteutumisen eteen.

Toinen elämän pysäyttävä tapa on konditionaalin viljeleminen omassa puheessaan. "Pitäisi mennä salille", "Tahtoisin aloittaa terveellisen ruokavalion", "Menisin jumpalle jos olisi aikaa". Kannattaa kääntää ajattelu suosiolla muotoon jossa on kaksi vaihtoehtoa: Kyllä ja Ei. Eli joko menee salille tai sitten ei mene. Mutta ei jossittele puolivälin limbossa ollen jatkuvasti pahoillaan siitä ettei mennytkään ja toisaalta on kokoajan vähän niinkuin menossa eikä siksi voi luvan kanssa maata rauhassa sohvallakaan. Poista jossittelu ja korvaa se toiminnalla ja asiat alkavat tapahtua.

Itsensä rankaiseminen kannattaa, vai miten se nyt oli?

Kun on tiukalla dieetillä (mielestäni muuten väärä keino ihan kaikille, pysyvät elämäntapamuutokset toimivat paremmin) ja ennenpitkää repsahtaa, tulee olo, että tekee mieli heittäytyä sillalta susilauman keskelle. On epäonnistunut, harmittaa, tavoite tuntuu karkaavan tavoittamattomiin ja tekisi mieli ihan vähän itkeäkin. Onko tällöin mielestäsi kyse motivaation puutteesta, heikosta mielenlujuudesta ja ikuisesta epäonnistujasta? Keskustelupalstoja lukemalla moni vastaa noihin kysymyksiin kyllä ja suorittaa aktiivisia katumusharjoituksia ja "rankaisee" kehoansa lipsahduksista entistä armottomammalla kurilla.

Kun tilannetta hieman analysoi, huomaa että tiukka nälkäkuuri dieetin muodossa johti repsahtamiseen. Joten miten fiksua on kiristää liekaa entisestään? Keho ei ymmärrä rankaisulenkin jälkeen ryhdistäytyä yhtään sen enempää kuin printteri alkaa nyrkillä iskemisen seurauksena toimia paremmin. Lähinnä väsyneestä ja dieetin kiusaamasta kropasta viedään se vähäinenkin elämänvirta, jolla normaali arki sujuisi.


Loppulausuntona minun ohjenuorani uuden vuoden lupausten pitämiseen on seuraava:

1. Määrittele tavoite jonka voit realistisesti saavuttaa sopivassa ajassa
2. Valitse itsellesi sopivia ja mielekkäitä keinoja tavoitteen saavuttamiseksi
3. Ala tehdä, älä jossittele. Jos et tee, päätä olla tekemättä hyvällä omallatunnolla
4. Jos lipsahtaa niin palaa nopeasti satulaan, älä jää maahan säälissä ja tunnontuskissa kieriskelemään

Aiheeseen liittyviä hyviä blogikirjoituksia:

• Konditionaalin käytöstä: http://abitgreenerbymariia.wordpress.com/2013/01/07/minun-todella-pitaisi-tekisin-jos-voisin/ 
• Pienillä muutoksilla pahoista tavoista eroon: http://joni.optimalperformance.fi/tapojen-muuttamisen-abc/

Melontakauden avaus

Eilen kävin ystäväni Johannan kanssa vihdoin avaamassa melontakauden. Ollaan molemmat Vihurin jäseniä, ja saadaan naurettavan halvalla hinnalla meloa ihan niin paljon kun sielu sietää. Silti, tai ehkä juuri siksi, kauden aloitus kestää aina älyttömän kauan ja koostuu todella harvalukuisista melontakerroista. Mutta ei hätää! Kausi on nyt avattu :)

Kuva lainattu Vihurin sivuilta

Eilen oli upea keli, pientä aaltoa eikä yhtään poikastaan suojelevaa lokkia hyökännyt kimppuun. Meloskeltiin seuran rannasta ensin itään ja sitten hieman vielä uimarannan ohitse länteen. Matkaa tuli vaatimattomattomat 3km, mutta pääasia oli viettää hetki ystävän kanssa ja saada melontakipinä syttymään.

Aloin harkita osallitumista Pirkan soutuun, melomaan 26km elokuun lopussa. Saa nähdä jääkö homma haaveeksi vai saanko oikeasti itsestäni irti tuon reissun. Ensi vuonna tavoite voisi olla täysin Pirkan kierros ja jokin mini triathlon. Vuoden 2014 kesällä sitten se Joroisten puolikas triathlon.

Pilvenhattaroita ja upeaa keliä

Tavoitteita kerrakseen, nyt vielä vaan reenit kohdalleen tavoitteiden saavuttamiseksi eikä ikuiseksi haaveiluksi. Uintikurssi on käyty joten 1,9km luonnonvesissä uintia pitäisi taittua (ajasta en mene takuuseen, mutta hukkua ei pitäisi). Pirkanpyöräily on kärvistelty, joten treenillä 90km pitäisi taittua kohtuullisessa ajassa. Puolimaraton on edessä kesän lopulla ja sen jälkeen tiedetään miten käy tältä naiselta 21,1km juoksentelu.

Lupauksia? Teitkö sinäkin niitä?

Minä tein lupauksia itselleni jo viime vuoden marraskuussa. Olen kehitellyt itselleni ja asikkailleni motivoivaa tavoitteenasettelusysteemiä ja testannut sitä nyt pari kuukautta itselläni. Ja kuulkaa tämä toimii!

Yksinkertaistettuna, olen pyrkinyt yhdistämään tietouteni psykologiasta, erilaisista pinnalle pompahtaneista motivointijärjestelmistä (esim. Secret), NLP:stä ja motivoinnista ylipäänsä ja tekemään niistä mahdollisimman yksinkertaisen kokonaisuuden. Tämän avulla pitäisi saada elämä siihen järjestykseen, että siihen mahtuu niin haluttaessa liikunta, oikein syöminen ja ylipäänsä oma hyvinvointi.

Ensin listataan mitä elämältä pitkällä ja lyhyellä tähtäimellä haluaa. Laitetaan nämä asiat tärkeysjärjestykseen ja määritellään mille elämän osa-alueelle ne pääosin kuuluvat. Sitten mietitään mitä resursseja ne vaativat (aikaa, rahaa, muita ponnisteluita?). Tämän jälkeen mietitään uudestaan tärkeysjärjestystä ja pyritään varmistamaan ettei jokin elämänalue kuormitu liikaa syntyneessä järjestyksessä.

Tämän jälkeen mietitään motivoivin järjestys. Motivoidutko sinä enemmän pienistä vai isoista voitoista? Pitääkö alle saada pari pienempää toteutunutta tavoitetta ensin vai haluatko suoraan hyökätä ison möhkäleen kimppuun? Ja kun kaikki nämä järjestelyt on tehnyt voidaan alkaa asettaa suoria aikarajoja ja osatehtäviä. Kuvitellaan miltä tavoitteen saavuttamisen jälkeen tuntuu, miltä silloin näyttää ja mitä sitten tehdään. Ja sitten aletaan elää unelmaa todeksi :)

ps. Suunnitelmiin saa kuulua apureita, kuten PT, joka piiskaa eteenpäin hankalissa kohdissa ja etenkin tuulettaa maaliviivalla. Suosittelen ottamaan yhteyttä, jos tässä voisin olla avuksi. Riku Aallon fiksuja mietteitä Ilta-Sanomissa aiheeseen liittyen voit lukea täältä.

pps. Kaikki kuvat liittyvät johonkin omaan tavoitteeseeni.

Tulevaisuuden tavoitteita

Mikään harjoittelu ei ole motivoivaa pidemmän päälle, jos siihen ei kohdistu jotain tavoitteita. Ja nyt jos koskaan on tullut aika asettaa tavoitteet ensivuoden kesän varalle. Olen yllätyksekseni kajahtanut juoksuun jonkin verran. Etenkin kun se tapahtuu joko aamulla yksin ja luonnon hiljaisuudessa tai isossa tapahtumassa hyvällä seurueella. Kahvakuulailu on kanssa ihan mahtavaa, mutta kisamielessä en halua kuulaa heiluttaa. Jostain takavasemmalta olen istuttanut takaraivooni halun suorittaa Triathlon, edes puolikas.

Tästä lähtee siis minun tavoitteet ja haaveet kavalkadi:

Ehdottomasti uudestaan on päästävä Extreme Runille 19.5.2012 Vantaalle. Tällä kerralla voisi yrittää jo ihan tosissaan aikaa juosta, eikä vain fiilistellä menoa :)

Sitten jalka vipattaa kovasti johonki Pirkan kierroksen lajiin käydä tutustumassa. Pyöräily voisi olla kova laji. Sitä ennen toki tulee mahdolliseksi Pirkan hiihto 4.3.2012 sunnuntaina. Ja itseasiassa Pirkan hölkkä on jo tulevana sunnuntaina! Olen täysin epähuomioinut moisen, enkä taida ehti näin nopealla varoituksella kisakuntoon (33km juokseminen muuten vaan voi olla kohtalokasta). Kerralla yli 40km hiihtäminen voi olla omien rajojen ulkopuolella, mutta harkintaan pistetään. Pirkan Pyöräilyyn saatan uskaltautua jo nyt lupautumaan.

Jos Tampereen puolimaraton järjestetään ensi vuonna, olen taatusti mukana. Mikä sen hienompaa kuin pistellä omissa kotimaisemissa juosten iloisessa ja energisessä porukassa. Olin tänä vuonna vain katsomassa menoa ja kannustamassa kummipoikani isää. Harmitti ihan valtavasti etten lähtenyt itse jo tänä vuonna mukaan!

Sitten aiheeseen Triathlon. Helsinki City thriathlon voisi olla hyvä matka lähteä harjoittelemaan, mutta päässäni huutaa miksi en lähtisi puolimatkalle Joroisille? Kerralla kunnolla, eikö? Toisaalta Joroinen tarjoaa myös sprinttimatkaa. Ei sekään hassummalta kuulosta. Mitä mieltä te olette?

Pelottavin osuus triathlonissa....

Triathlonissa eniten pelottaa uiminen. Pysyn pinnalla ja osaan uida, mutta kroolailu tai minkäänsorttinen nopea eteneminen pitkällä matkalla ei suju (ilman räpylöitä). Ehkäpä seuraava etappi on siis kaivaa uimaopettaja avuksi?

Onko sinulla jotain tavoitteita jo seuraavalle vuodelle? Millaisia?
Miten ne valitsit? Miten aiot niitä varten harjoitella?

Treenipäiväkirja - hyötyä, etua, onnistumisen elämyksiä

Minulla on yksi päiväkirja, ja se on treenipäiväkirja. Haluan kertoa nyt, miksi kannattaa treenamisen tehoon ja tasoon katsomatta aloittaa oma.

Treenipäiväkirjaan merkitään ylös treenejä, ja voidaan myös käyttää sitä suunnitteluun tulevia treenejä varten. Treenipäivä on itseopiskelun ja kannustuksen väline, joka on uskomaton voimavara silloin kun tuntuu ettei hommat etene tai kun ei jaksa lähteä salille tai juoksulenkille. Tunnollisella kirjaamisella saattaa saavuttaa myös sen, ettei kehtaa olla menemättä kun sitten treenipäiväkirjaan tulee ihan tyhjä viikko tai suunnitellut treenit siirtyvät ensi viikolle.

Minun treenejäni valvoo Pikku Myy

Miten tuo sitten voi motivoida? Eikö kaiken ylöskirjaaminen ole aika rasittavaa ja väsyttävää? Aluksi kyllä, sitten siitä tulee tapa jota ei huomaa. Motivaatio tulee siitä, kun näet mustaa valkoisella, joka todistaa että olet kehittynyt. Sekin motivoi, kun huomaa kuinka tasaisesti ja kiltisti on jaksanut treenata. Ja mikä parasta, tule määritelleeksi itsellesi tavoitteita huomaamatta. Numeerisesti mitattavissa olevia tavoitteita alkaa asettaa itselleen alitajuisesti kun koko ajan kirjaa vihkoseen parantuvia numeroita. Niin ja siis mainittakoot, että selkeillä ja realistisilla tavoitteilla on tapana motivoida.

Jännin ominaisuus treenivihossa oli itselle se, että pystyin selvittämään miten tasaisin väliajoin kuin tyhjästä tullut flunssa kehittyi. Treeniin tuli outo tauko tai epätasaisuutta noin 3 viikkoa ennen flunssaa. Ristiinvertaamalla kalenterin kanssa syy tähän selvisi: oli ollut kiire töissä/ ihmissuhteissa/ jossain muualla ja iso stressi. Yöunet tippuivat alle kuuteen tuntiin yössä ja siitä alamäki oli valmis ja flunssa iski. Nykyisin osa flunssista on vältetty sillä, että olen huomannut jo sen ensimmäisen epäsäännöllisyyden merkit treeneissä, miettinyt syitä ja tarvittaessa pakolla hidastanut tahtia ja koittanut laukaista stressiä.

Miten treenipäiväkirjan pito sitten tapahtuu?

Valitse joku kiva vihko, joka sopii joko taskuun/ treenilaukkuun tai on muuten kätevä ja sopii omaan tyyliin ja elämään. Ala täyttää tekemiäsi treenejä niin, että selviää:

• Mitä lajia olet harrastanut
• Millä ohjelmalla (esim. kuntosaliohjelmasta jotain mainintoja harjoitetuista lihasryhmistä tai suoraan ohjelman "numero")
• Kuntosali tai muussa painoharjoittelussa kirjaa millä painoilla ja toistomäärillä on harjoiteltu
• Aerobisessa lajissa merkkaa ylös kesto, keskisyke, matka (jos sellainen pätee lajiin), tehot
• Fiilis esim. hymiöllä tai sanoin ja jos mahdollista myös tulkintaa siitä miksi meni hyvin/ ei mennyt hyvin (Tärkeä kohta!) 
• Kirjaa ylös johonkin omaan tavoitteeseen liittyviä tunnuslukuja tasaisin väliajoin, esim. painonpudotustavoitteen lähestyminen on huiman motivoivaa

ps. Netissä toimivat treenipäivyrit, jotka ovat osa sosiaalista mediaa eivät toimi tässä. Syynä on niiden sosiaalinen luonne. Ne ovat äärimmäisen hyviä muiden motivoinnissa ja siinä että voit motivoida muita hehkuttamalla omia treenejäsi. Näihin harvoin tulee kirjattua mitään henkilökohtaista, toisin kuin omaan päiväkirjaan. Ja ne henkilökohtaisuudet ovat niitä tärkeitä. Siksi tässä jutussa ei ole kuvia minun päivyrini sisältä, vain kannesta :)