Näytetään tekstit, joissa on tunniste Thailand. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Thailand. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Sukelluskuvia ja vähän pinnan päältäkin - The diving post of this holiday (prepare for portraits above the water too)

English version below

On tullut aika kertoa tämän reissun sukelluksista kootusti ja kiltisti yhdessä postauksessa. Jälleen kerran on vierailtu dr. Chusakin vastaanotolla, ja sukellukset ovat jääneet vähemmälle kuin oli tarkoitus. Toisaalta tälläkin lomalla vahingossa opiskeltiin, ja hommattiin Nitrox kortit lauantaina. Tohtorilla vieraili mies, joten minä sukeltelin muutaman päivän sitten yksinäni ja varmistelin Manta elämyksen myös minulle.

Sukellusporukkaa ja kalustoa - The diving crew and boat
Saavuttuamme peruimme ekan sukelluspäivän jokaista sopukkaa häiriköivän väsymyksen vuoksi. Aloitettiin maanantaina vasta neljän päivän putki. Tarjolla Similanin saaristoa 8, 5, 7 ja muistaakseni myös 4 ja 6 saaret on katseltu lävitse jälleen kerran tällä reissulla. Unohtamatta Koh Bonin kertausta kolmeen otteeseen. Jos vaikka ne Mantat...

Tuntui jotenkin tyhjältä nämä vedet, kuolleemmalta kuin kaksi vuotta takaperin. Tai sitten aika kultaa muistot. Tuntuu että korallia on kuollut enemmän kuin ennen. Tuntuu että kalat eivät ole kotona, eikä niitä oikein näy parvissa vaan yksittäin ja harvakseltaan. Ekoja sukelluksia kuvailimme toisillemme vähän hämmentyneinä että oltiin nähty hiekkaa, kiviä ja pari kalaa.

Pieni kalanen kiven kolossa piilossa. - Little puffer fish trying to hide under a rock.
Kerroimme sukellusoppaille havaintomme, ja he vakuuttivat että koralli on itseasiassa toipunut hieman. Jäätiin miettimään kuuluuko toimenkuvaan vakuutella turistille näin, mutta ehkä he ovat tosissaan. Koralli kun kasvaa hyvin hitaasti ja tuhojen korjaantuminen vie satoja vuosia. Korallit kärsivät liian korkean lämpötilan ja muiden asioiden vuoksi valkaistumisesta. Ja kun koralli kuolee, ei se enää elätä levää sen pinnalta syöviä kalakantoja.

Sukeltajat ovat yksi korallia tuhoava porukka. Koskemalla saadaan tapettua korallia sen lisäksi että sitä vahingossa potkitaan räpylöillä tai siitä tarrataan kiinni virtauksen uhatessa. Lisäksi osa turisteista pikaveneissään tulee syöttämään kaloille paahtoleipää nähdäkseen kalasia suoraan veneestä käsin. Ja tadaa! Kalat syövät paahtista, eivätkä sitä levää, koralli tukehtuu ja kohta ei ole kaloja edes paahtiksen kera houkuteltaviksi. Vaan mistäpä tämän turisti voisi tietää jos kukaan ei sitä kerro.

Murena kolostaan pilkistää - Murrey eel peeking out
Similan on kansallispuisto. Siksi siellä on tiukemmat säännöt ja jokainen vierailija maksaa puistomaksun. Sääntöihin kuuluu, että käsineet kädessä ei saa sukeltaa. Tämä pyrkii varmistamaan ettei sukeltaja koskisi mihinkään tai keräisi mitään mukaansa. Usea asia meressä polttaa tai muuten puolustautuu, mutta käsineet helpottavat tuhojen tekoa kummasti. Käsineiden käytöstä joutuu maksamaan useita tuhansia tbh sakkoja jäädessään kiinni. Silti nenänpäästä sormenpäihin verhottuja sukeltajia nähtiin makailemassa korallin päällä meidänkin sukelluksilla. Teki mieli käydä nappaamassa turpariin, mutta hillitsin itseni.

Bongaa kalat - Spot the fishes
Muut säännöt koskevat sitä että 40 000 tbh sakon uhalla mitään ei saa kerätä mukaansa. Näkinkengät, simpukat, hiekka, kivet, kaikki pitää jättää sinne missä ne ovat. Ja näin on hyvä. En tiedä mitä tekisin jollain simpukalla kotona hyllyssä, kun merenpohjassa sitä pääsevät ihailemaan tuhannet ihmiset. Perusteisiin sukeltajalla kuuluu myös luonnon kunnioittaminen, vaikka tästä aiheesta ei sääntöä tai sakkoa olekaan. Me ollaan fisujen kotona, vierailijoita. Ei tarvitse siis porsastella ja mennä toisten kotiin tökkimään ja häiritsemään. Näin säilyy rauha ja kaikilla hyvä tahto.

Sukeltaminen jatkuu varmasti tulevina vuosina, mutta tullaanko Thaimaaseen enää hetkeen uudestaan, en osaa vastata. Ihmiset ovat täällä ihania, lämmöt kohdillaan ja hintataso mukava. Mutta neljän vuoden jälkeen tuntuu että moni paikka on jo nähty. Ehkä jatkosukellukset tapahtuvat Egyptistä tai ihan jostain muualta käsin. Suomessa en edelleenkään ajatelllut sukeltaa. Pimeää ja kylmää, ei ole meikäläisen laji.

*English version*

So the time has come to wrap things up and tell you about this holidays diving. Yet again we have visited dr. Chusak office and therefore diving has been less than we anticipated. This year brought with it a set of new skills, in the form of Nitrox certification. We will benefit from this in the future live-a-board trips, if such things are booked. 

As we arrived we canceled the first dive day, because of pure exhaustion. Diving requires top performance and is hard work, so not a good idea to go on a trip feeling tired even before the day has begun. When playing with ones life, better play it safe. Following 1,5 weeks offered trips to the Similan Islands from 4-8 and Koh Bon three times in search of the Manta ray.

This year we felt like the waters were empty. It felt like there was sand, rocks and some corals, but only few fishes and nothing special to see. Coral bleach seemed to have gotten worse and only occasionally we saw more than two fishes at one place. The dive guides said corals have actually gotten better, but I am not sure if that is just something they say to calm the dive tourists minds?

Young sea star - Nuori meritähtönen
Coral bleach is due to the temperature, and also due to us people coming and messing with the ecosystem. There are tons of speedboats coming to the area and they wanna offer their guests a fish show. They do this by offering fish some toast that is sprinkled to the sea. Fish come to eat and leave their normal food (algae on top of coral) behind. When they don't eat normal food, fish doesn't get nutrients they need to survive. In addition coral reefs will suffocate when fish don't clean the algae... And when corals die, fish will go away or die and in the end the ocean will become a desert like place.

Stingray only as a living one this year - Stingray vain elikkona tällä reissulla
Divers hurt corals too. By touching intentionally or because trying to save themselves from currents and other things. People want to collect items from the ocean to have with them and end up hurting the delicate ecosystem. All this has been forbidden in the Similan national park area. There is no stepping or grabbing the corals or anything else for that matter. Divers are not allowed to wear gloves for protection. This should ensure that divers don't want to touch anything, because it might hurt them. The sanction for breaking this rule is thousands of tbh. 

If diver takes something with them from the ocean the fine is 40 000 tbh or even jail time. Still we saw a diving crew covered from head to toe lying on corals trying to take pictures. I wanted to punch them, but decided to behave... I don't get how I would benefit from a piece of the ocean at my house, when leaving it where it belongs offers the joy of seeing it for thousand others. 

NOT our cruise ship :)
As a summary I try to think we are visitors in sea creatures homes. That means I am there only to visit and not mess with things. I wouldn't appreciate people coming to my house uninvited and then trashing the place. Therefore I do my best to behave whilst diving. Not touching, not bothering any creature and just watching the mesmerising sealife. 

Future years will surely come with some diving, but I am not sure if we will return to Thailand any time soon. It feels that after five years we have seen all the sights here many times. Maybe Egypt or some other exotic place next? Surely it is not going to be Finland where the waters are cold and murky. Not my cup of tea. 

tiistai 3. maaliskuuta 2015

Tärähtäneitä kuvia kalojen takamuksista...

Tässä on nyt pari päivää sukellettu, ja olen havainnut etten enää osaa valokuvata. Mulla olis vino pino kuvia kalojen peräpuolista. Suurin osa tärähtäneitä tai muuten vihertävän värisiä. Tänään miehellä oli kunnia tavata Manta (eli paholaisrausku), kun meikäläinen lähetettiin ilmansa hörineiden kanssa kohden botskia jo aiemmin. Keleen suti että harmitti...

Tukka hyvin, kaikki hyvin... Eli reisille menee.
Huomenna on päivä uus. Ollaan menossa Bonsoon wreckille josta aikaisempi kalasoppavideo on kuvattu. Ajattelin yöllä nukkuessani oppia uudestaan valokuvaamaan ja lisäksi opetella hengittämään kevyemmin. Ei tartte sitten harmitella että jäi viidestä minuutista kiinni että en nähnyt jotain kivaa ja hienoa :)

Nopea päivitys tässä ja näin. Perjantaina näyttäisi olevan vapaapäivä sukelluksista. Katsotaan josko kroppa taipuisi jonkun liikuntapyrähdyksen verran siinä kohtaa iloksenne. Jos joku tietää Khao Lakista hyvin Muay thai salin niin vinkatkaa! Haluaisin koittaa tappelua kun nyt täällä kerran ollaan!

perjantai 8. maaliskuuta 2013

Jim & Pooh @ Lit hotel Bangok

- Suomiversio enkun jälkeen -

Last year we stayed in Bangkok for very efficient 1,5 days. No tourist attractions  if one does not count Siam shopping centers and MBK plus skytrain rides. Well Cabbage & Condoms restaurant was totally worth a visit even as a sight. Still at that time I managed to find and use the well equipped gym at our hotel "Lit!".

This year we are staying here for 3,5 days and have time also to do other stuff than shopping. We have our friend Kirsi to show us around town and she is an awesome guide with language skills including Thai. When selecting hotels we wanted to return to Lit! hotel because of the kind staff, very good gym and location.
No smoking, up for pooh and left for jim :)
Jim & Pooh are names for gym and pool area :) Last year I only tried the gym part, now I intend to check out also the pool. Must be somehow weird to be at the pool in the center of Bangkok! Tomorrow morning I'll know. This morning I took a brief circuit training exercise after warming-up on the treadmill.

The "Jim"
Last year the only thing I missed from the gym was exercise balls. I almost took one with me from Finland to donate to hotels "Jim". Glad I didn't because in the morning there were not one, not two but three exercise balls greeting me in red and blue colors!!! Loved it! No "Jim" is perfect.

Exercise balls!!!!

Here is my todays workout in brief

Warm-up run on treadmill:

  • 2min walk 6km/h 3% incline, 
  • 2min run 9,5km/h 6% incline, 
  • 2min walk 6km/h 3% incline, 
  • 2min run 9,5km/h 9% incline, 
  • 2min walk 6km/h 3% incline.

Workout routine:
  1. Lateral pulldown x8
  2. Horizontal row x8
  3. Dumbbell pec pushups with exercise ball x8
  4. Tricep dips x8
  5. Back extension with exercise ball x15
  6. Abb crunch with exercise ball and added weight x15
  7. Pushup and crunch with two exercise bals x8
  8. Burbée x5
The whole set 2-3 times from start to finish after warming up. In the end, if you have anything left, you can run up back to your room or use the cosy lifts :)

Lateral pulldown and horizontal row all in one machine
ps. One can eat healthy too here at Lit! You can order oatmeal or egg white omelets fresh from the citchen

- Suomiversio alkaa -

Viimevuonna me oltiin Bangkokissa äärimmäisen tehokkaat 1,5 shoppailuvuorokautta. Ei yhtäkään turistinähtävyyttä, ellei lasketa Siam ja MBK kauppakeskuksia. Toisaalta eräänlainen nähtävyys oli Cabbage & Condoms niminen ravintola, jota ylläpitää paikallinen väestöliitön vastine. Ehdin nopealla visiitillä käydä myös hotellimme kuntosalilla, eli Lit! "Jim" nimisessä paikassa. 


Todays "gear"
Tällä kertaa varasimme aikaa hieman reilummin. Kolmessa ja puolessa päivässä pitäisi ehtiä nähdä myös jotain kauppoja suurempaa. Apuna on ystävämme Kirsi, joka tuntee Bangkokin parhaat paikat ja lisäksi puhuu Thaita, josta on ISO apu. Valitsimme tälläkin kertaa Lit!:n hotelliksemme, koska täällä oli viimeksikin mukavaa henkilökuntaa, ihana kuntosali ja toki unelma sijainti.

Otsikon Jim & Pooh ovat tämän paikan tapa nimetä kuntosali (=gym --> jim) ja uima-allas (=pool --> pooh). Viime vuoden tehovisiitti ei mahdollistanut molempien valloittamista, mutta tänä vuonna aion testata molemmat. Voipi olla hassu fiilis olla Bangkokin ydinkeskustassa ja ottaa aurinkoa uima-altaalla. Huomenna tämäkin aamusta selvinnee! Tänä aamuna keskityin nopeaan kiertoharjoittelutyyppiseen settiin salilla.


View when running on a treadmill
Viimeksi salivisiitilläni kaipasin ainoastaan jumppapalloja muuten hyvin varustellu kuntosalin laitevalikoimaan. Mietin jopa että seuraavalla kerralla tuon Suomesta mukanani yhden ja lahjoitan sen hotellille. Voitte kuvitella sen ääneen hihkumisen määrän, kun aamulla vastassa oli kolme jumppapalloa. Onneksi en ottanut palloja raahattavakseni.

Tässä tämänaamuinen treenisetti


Lämmittelyjuoksu juoksumatolla:

  • 2min kävely 6km/h 3% kallistus, 
  • 2min juoksu 9,5km/h 6% kallistus, 
  • 2min kävely 6km/h 3% kallistus, 
  • 2min juoksu 9,5km/h 9% kallistus, 
  • 2min kävely 6km/h 3% kallistus.

Kiertoharjoittelun liikkeet:
  1. Ylätaljasoutu x8
  2. Vaakasoutu x8
  3. Jumppapallolla maaten rintapunnerrus käsipainoilla x8
  4. Ojentajadipit penkin reunalta x8
  5. Selänojennus jumppapallon päällä päinmakuulla x15
  6. Vatsarutistukset jumppapallolla käsipainosta lisävastusta hakien x15
  7. Punnerrus + linkkari väärinpäin kaksi jumppapalloa jalkojen alla x8
  8. Burbée/ Yleisliike x5
Koko kahdeksan liikkeen setti vedetään järjestyksessä läpi 2-3 kertaa lämmittelyiden jälkeen. Jos puhtia jää, voi hölkätä takaisin huoneeseen tai käyttää mukavasti hissiä.

ps. Lit! tarjoaa aamiaisella terveellistä ruokaa suoraan keittiöltä tilaten. Esim. kaurapuuroa tuoreilla hedelmillä tai valkuaisista tehtyä munakasta :)

keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Testing/Testissä Khao Lak Jungle adventure minigolf

- Suomenkielinen versio seuraa perästä -

We tested the Khao Lak minigolf course today. It has 18 holes in total and is located a bit of from Khao Lak city. On rather small area they have built pure jungle adventure spirit (hence the name maybe?). Misty jungle forest does however also mean mosquitos and really hot and steamy atmosphere. No matter, I have cortisone cream to fight of allergic reactions. You might find it easier to use insect repellent ;)


All courses had par2 and in the beginning seemed a bit boring. After fourth course we definitely were amazed. Fun designs and inclinations that at some points turned almost into bunkers where the ball was hard to recover. At the end there was even a water barrier course! Not to reveal all, but just saying you have to try it out.



Current prizing is 350thb per person. And even though we went at daylight the course would be awesome lit-up when sun sets. All water pools and details had lights on them to add to the feeling.


And who won, you ask? Me, naturally :) Although most of the pictures are from Jani's camera, he excelled at that.

- Finnish version starts here -

Kävimme testailemassa Khao Lakin oman 18-reikäisen minigolf radan. Rata sijaitsee muutaman kilometrin päässä Khao Lakin keskustasta kun lähdetään Phang Niang alueen suuntaan. Koska se on paikan ainokainen, jokainen taksikuski tietää paikan. 



Pienehkölle alueelle on todellakin rakennettu viidakkotunnelmainen seikkailu rata (nimi sopii: "Jungle adventure"). Voi että kun Suomessakin keskityttäisiin fiiliksen luomiseen eikä hienoihin teknisiin ratoihin. Vinkatkaa jos vastaavia on kotimaassakin. Viidakkotunnelma sisältää autenttiset ötökkähyökkäykset ja todella painostavan hikisen lämpötilan ainakin näin keskellä päivää koettuna. Ei silti, itselläni on kortisonivoidetta jolla isotkin allergiset reaktiot paikkaillaan. Viisaammat saattaisivat kokea hyttysmyrkyn toimivammaksi ratkaisuksi... ;)




Kaikki kentät olivat lapun mukaan par 2. Ensimmäiset pari-kolme rataa tuntuivatkin helpoilta, jopa tylsiltä. Sitten homma lähti ihan eri tasolle. Oli kallistusta, kuoppaa, putkea ja koloa. Kallistuksista muodostui lähes oikean golffin tapaisia hiekkabunkkereita joihin saattoi jäädä jumiin. Lopussa nähtiin jopa vesiestekenttä. En halua kaikkea paljastaa, joten teidän on loput aarteet koettava itse!



Hinta oli 350thb per pelaaja. Kentällä näytti olevan upeat valaistukset vedessä ja muissa yksityiskohdissa. Suosittelen testaamaan siis myös auringon laskettua, vaikka meidän visiitti ajoittui päivään. Vesiesteissä uiskentelee nuijapäiden lisäksi kaloja ja toki varmaan kiloittain hyttysenpoikasia muhii. 

Toki tahdotte tietää kuka voitti? No minä tietenkin! Jani loisti kuvausosastolla, ja siksi tässä on useimmat kuvat hänen kamerastaan.


tiistai 5. maaliskuuta 2013

Bonsoong wreck in pictures - Bonsoong hylky kuvin

- Suomenkielinen versio jälleen lopussa -

Last year we went to Bonsoong wreck and to a nearby coral reef to take the photography course. On that day for some reason there was no fish soup features and we were wondering why on earth all were so excited about that dive spot. Well, we said these thoughts aloud on Sea Bees office and peoples jaws dropped to the floor. At least three people were talking on top of each other about how beautiful the site actually is and swarming with fish.

Nudibranch in every color

OK, a new try was in order perhaps? So we went for two dives at the wreck. The wreck has sank long time ago and was at one peace until the tsunami. Now its cracked to two peaces. First dive we were going around one part and the second focused on the other. Federica was our guide this time.

Map was downloaded from here.
First dive offered some fish schools of barracuda and on the way up we saw box fish gathering of at least 8 individuals. Well not yet amazed but better than the year before. Also we saw our first honeycomb murray eel. Also some young murray eels playing on the sand, not at all stuffed under a rock.


On the second dive the fish schools came and surrounded us. I kept laughing to my regulator out loud. Jani was trying to take pictures of other stuff and ended up with lots of shots with a flash of tail coming into the picture. So cool!

Picture from here.
Oh yes! There was a dancing shrimp too. No picture, but I wanted to share a picture so I borrowed it from here (see also details about the shrimp).

- Suomi versio alkaa -

Viimevuonna me sukellettiin Bonsoong hylyllä ja läheisellä koralliriutalla valokuvauskurssin merkeissä. Jostain syystä ei nähty niitä kiljoonia kalaparvia mistä kaikki kertoilivat. Mietittiin, että mistä ihmeestä on kyse. Sanottiin nämä epäilykset ääneen Sea Beesin konttorilla ja leuat alkoivat loksua ja kädet heilua kun hylyn ainutkertaisuutta meille kuvailtiin. 


Tons of fish, wow!
Ilmeisesti viimevuotinen reissu oli vain outo sattuma, joka osuu kerran kymmeneen vuoteen hylyllä. Käydään katsomassa homma uudestaan oli tuomio. Hylky on ollut kokonainen aikonaan upotessaan ja sittemmin tuli tsunami ja repi hylyn kahteen osaan. Federican ohjauksessa keskityttiiin ensin toiseen puoleen ja sitten tokalla sukelluksella toiseen osaan. 


Honeycomb murray eel
Ensimmäisellä repäisyllä paikalla pyöri barracuda parvi, mutta ei ihan hillittömästi kalasoppaa. Ylös noustessa nähtiin pallokalojen joukkio, ainakin kahdeksan yksilöä kellutteli porukalla poijuköyden lähistöllä. Elämäni ensimmäinen honeycomb murena ja "tanssiva rapu". Jännä kokemus oli katsella nuorten murenoiden saalistusta paljaalla hiekalla eikä kivenkolon turvasta leukoja aukoen.


Not a fish, but Federica :)
Toisella sukelluksella luvattu kalasoppa tuli ja ympäröi meidät kaikki. Naureskelin ääneen reguuni kun tuntui niin epätodelliselta koko homma. Jani koitti valokuvata myös muita juttuja, mutta jokaisessa kuvassa vilahtaa pala pyrstöä tai evää. 

Kyllä kannatti mennä uudestaan, suosittelen :)

maanantai 4. maaliskuuta 2013

No more diving for this holiday - Sukellukset sukellettu tälle lomalle

- Suomiversio enkun jälkeen -

My ears have been acting up the whole diving vacation. First couple of dives took 12-15minutes just to get down. Add timezone change that resulted in not-so-great-sleep may have added up to stress. I went to the doctors and he banned diving for next month, also ordered antibiotics for five days. No water what-so-ever can enter the ear and that means also very careful maneuvers when spending time at the hotel pool.

Fleeing the cleaning lady and taking pictures of the hotel pool area
This means that the diving is done prematurely and now we have to play normal turists for the rest of the holiday. Hard to do, when this was in no way planned turn of events... Good news though that I should be able to fly normally with the ear to Bangkok on Thursday.

Coming back from last dives the hotel had some sort of a party. The beach had flares everywhere.
ps. One more dive post is still coming up, to see what Bonsoong wreck had to offer. Stay tuned!

- Finnish version starting -

Korvien kanssa on ollut lievästi ilmaistuna haasteita koko loman ajan. Ekoilla sukelluksilla homma otti 12-15 minuuttia vain paineen tasailuun. Tähän kun lisätään aikaeron tuomat ei-niin-virkistävät yöunet niin päästään kehossa ilmeisesti aikamoiseen stressitilaan. Lopputulos oli lääkärin antama sukelluskielto vähintään kuukaudeksi ja antibioottikuuri, jotta varmistetaan että korvaan mahdollisesti väärään paikkaan päässyt vesi ei aiheuta tulehdusta. Lisäksi pitää välttää vettä tarkasti, jotta korvaan ei pääse yhtään pisaraa. Aiheuttaa kuulkaa jänniä asioita kun yrittää viettää vapautunutta aikaa hotellin uima-altaalla.


Plants from our "back yard"
Tämä siis tarkoittaa, että sukellukset oli tämän loman osalta tässä (neljä päivää, seitsemän sukellusta). Pitää keksiä mitä normaalituristit tekisivät lomalla Khao Lakissa ja poistaa näistä yhtälöistä kaikki sellainen jossa ollaan kosketuksissa veden kanssa. Hö. Hyvät uutiset on lähinnä siinä, että saan lentää normaalisti Bangkokiin torstaina ja kotiin sunnuntaina. Olisi ollutkin aika karvasta kalkkia jäädä tänne hengaamaan ja korvaa parantelemaan yksinäni.


On the party night, everyone got to have their own  good luck  lanterns
ps. Yksi postaus on vielä sukelluksista tulossa, jotta pääsen näyttämään mitä Bonsoong hylky tarjosi

lauantai 2. maaliskuuta 2013

Lens error and 1,5 weeks holiday left - Linssi rikki ja 1,5 viikkoa lomaa jäljellä

- Suomenkielinen versio enkun jälkeen -

Wednesday started with us planning what sights we would like to visit. Waterfalls and maybe a trip to one of the National parks here at Khao Lak. We went and booked a taxi at our hotel Orchid Beach. Taxi came and we were of to see Lumpee waterfall. It took about 30+ minutes to get to the waterfall but well worth the trip. Really beautiful and the voices of the jungle!

Lumpee waterfall and one of the last pictures taken with the broken camera
Once I took my camera out and started to photograph on the rope-bridge it said "lens error" and shut down... Same thing happened last year to Jani's camera. It seems that Canon has admitted to the fault and said it is a model error within certain serial numbers. Well... what to do when 1,5 weeks of holiday still in front and no camera? Call the insurance company. 

Resident at LamRu national park
Straight away they promised me full compensation and we started to look for a place to buy a new camera. Easier said than done. Hotel staff helped and we phoned many shops, but it seemed that no one had the exact model I wanted to buy. No camera shops in Khao Lak, so at least we would have to go to Phuket. 

"Lampi" means a small pond in finnish :)
Thursday I dived without the Camera, but Jani filmed the fish soup video for me. After we got back the hotel staff had located one camera in Phuket based on our google results. We booked a taxi and went to get the camera. 

All well in the end. Now with new camera which is exactly the same as the last one :) Sunny greetings from Khao Lak!

-- Suomiversio --

Keskiviikko aamuna aloitettiin itsenäinen reissusuunnittelu tsekataksemme pari nähtävyyttä. Muutama vesiputous ja kansallispuistovisiitti. Sovimme omasta autokuskista Orchid Beach hotellimme kanssa. Ensimmäisenä listalla oli Lumpee vesiputous ja sinne kestikin yllättävän kauan, yli puolituntia. Kaiken vaivan arvoista, kaunis vesiputous ja viidakon ihmeellinen äänimaailma.

Sang Rui waterfall, I liked it better :)
Otin kameran esiin vesiputouksen ylittävällä köysisillalla ja ajattelin ottaa pari kuvaa. Muutaman räpsyn jälkeen kamera ilmoitti "lens error" ja sammui. Tuttu tilanne, Janin kamera hajosi täysin samoin viimevuonna. Silloin jo selvisi, että muissakin vastaavissa kameroissa oli ollut samaa ongelmaa ja myöhemmin googlettamalla selvisi että Canon on myöntänyt tietyssä sarjassa olleen vikaa optiikassa. Tämä ei silti auta turistia, jonka lomasta on 1,5 viikkoa jäljellä. 

Soitto vakuutusyhtiöön ja heti lupaus täydestä korvauksesta. Täytettiin vahingonkorvauslomake, googlattiin yhdessä uuden kameran hintaa Suomessa ja sovittiin että saan hommata uuden jo täällä. Tästä se googlaus vasta alkoikin. Hotellin henkilökunta avusti ja soitteli pitkin kamerakauppoja Phuketissa. Khao Lakissa ei ole yhtäkään kamerakauppaa. Phuketissakaan ei tuntunut olevan yhtään kauppaa jolla olisi hyllyssä haluamaani kameraa.

Resident of Sang Rui waterfall
Torstaina sukeltelin ilman kameraa, ja Jani valokuvasi omallaan. Kun oltiin tultu takaisin, oli hotellin henkilökunta saanut googlaamistamme kaupoista yhdestä kiinni oikean kameran ja varannut sen. Seuraavaksi varattiin kyyti Phukettiin noutamaan kameraa. 

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Nyt on taas toimiva kamera, joka on ihan samanlainen kuin alkuperäinen, mutta toki paremmalla sarjanumerolla varustettuna. Aurinkoa täältä Khao Lakista!

torstai 28. helmikuuta 2013

Today fish soup - Tänään kalasoppaa

Just a quick update and a longer one coming later. Today we dove in the fish soup on the Bonsoong wreck. WOW! We did this last year too, but the view was somewhat different. Now there were fishes all around us.

Also a trip to Phuket was made to buy a camera, to replace the one that broke... But later on that one!


Tänään sukelleltiin kalasopassa. Pidempi päivitys tulossa, mutta nyt nopeasti vaan video, jonka Jani kuvasi koska meikäläisen kamera hajosi. Pikavisiitti Phukettiin tuli tehtyä myös, mutta katsokaahan Bonsoong wreckiltä oleva video kalasopasta jossa uitiin. Fisuja jokapuolella niin ettei eteensä nähnyt. WOW!!!

keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Morning run with zombies - Aamulenkki zombien kera valkoisella hiekalla

- Suomiversio Englannin jälkeen - 

Today we had a day of from diving and I thought of taking a morning run in the beach. Newsflash for everyone, it is not, I repeat NOT a good idea to try run when the sun has already been up for a while. Like it has at 8am. Well, been there, done that and survived, even though sweat was pouring into eyes and also to sunglasses :D

Try to get to zombie-mode in this weather... :)
I was testing again the app named Zombies Run, and to be honest, it was quite hard to get in the right mood when turist in bikini and a local fisher-boy where there to stare at me (the crazy turist running around completely red in the face). Sun shining, everyone chilling out and me fleeing from scary un-dead. Yep...

Still... this is it :)
Well, at least I got to run. Diving can be called exercise, but with this eating I better do something else too to be able to avoid rolling to the flight back.

-- Suomiversio alkaa --

Tänään oli välipäivä sukelteluista, joten päätin startata aamun lenkillä ennen aamiaista. Kello kahdeksan on muuten ihan liian myöhään, jotta ehtisi näillä leveysasteilla auringolta piiloon. Noh, ei se mitään, rannanlla on ilo juoksennella. 

I did NOT stop at the beach bar to re-fuel!
Pistin korviin Zombies Run pelin ja koitin kuvitella itseni pimeään metsään juoksentelemaan epäkuolleita pakoon. Jepjep... bikinipukuiset turistit, heittoverkolla kalastanut paikallinen poika ja täydellä teholla puskenut aurinko eivät auttaneet fiiliksen nostattamisessa. Lisäksi vaikka kuinka hölkkäilin reilun puolisen tuntia, oli Zombie Run ottanut taukoja reissuun, ja tallennettuna oli noin 18 minuuttia juoksentelua. Minä olin kuin märkä rätti ja kirkkaan punainen kasvoiltani. Pätkineen wlan/gps yhteyden vuoksi homma ei pelannut, mutta tästä ei softa mitään kertonut.

Onnistunut lenkki silti, hiki valui noroina myös aurinkolaseihin, herätin kanssaturisteissa huolestunutta hyminää ja sain lenkin nykäistyä edes kerran tämän loman aikana. Onhan sukeltaminenkin urheilua, mutta tällä syömisellä jotain muutakin on syytä yrittää jos en aio kieriä paluulennolle ihrat hyllyen. 

Date with Mantas - Mantojen kotona visiitillä

- Suomeksi enkkuversion jälkeen -

Tuesday we had an appointment or a date with Manta Rays on Koh Bon. It seems that they didn't get the time right and had been there an hour earlier to meet some Live-a-board divers but then left... It seems also that we have been unbelievably happy to have seen them last year on our 24th dive ever. We'll keep on trying and diving. Next Koh Bon trip is on Saturday. Needless to say, we are getting on the boat no matter what.

Koh Bon - home of Mantas?
Our divemaster was Kipp, a fun British guy who guided only us two. Luxury! He hasn't seen Mantas ever, even though he has 3000+ dives. Sorry, but our karma couldn't produce a win for him this time either. My ears tried to co-operate and allow maximum divetimes, but only the second dive allowed me to sink down in reasonable 5minutes, instead of 12min... I'm still so sorry for Matt, our divebuddy from Sunday who patiently waited for me to get down with the rest of the crew.

Today I tried to interview the staff on how they became divemasters or instructors. Most common answer was, that they just ended up where they are. Some knew one or two people who became diving instructors because they had always had a dream about that, but most just wondered to this profession. This doesn't mean that anyone would be bored or not motivated to be exactly where they are now. This only shows that diving people are relaxed and laid back individuals.

On the divedeck
When asked about how many dives they had logged before going on to divemaster and further diving instructor courses, many reported numbers under hundred. Amazing, but I think this is best explained by the fact that these people are natural divers. They had it from the first moment onwards. And it is a fact that more dives dont make one more experienced, it just means they have dived more times. Therefore it is irrelevant, to some extent, how many dives did they have before continuing studying.

Kipp
To work as a divemaster or instructor seems like a free profession. Almost like me being my own boss at my own MoveMe company. If I don't like how things are done, I may fix it or "leave the company". Good people always get a job elsewhere. Same freedom have professional divers. If they don't like the way things are done, they may take it up with management or leave to a better company. Freedom, top-10 job of the world, Thailand warmth and so on... A bit jealous? Maybe yes :)

-- Suomiversio alkaa --

Tänään oli tarkoitus moikata Mantoja (=paholaisrausku) Koh Bonin vesillä. Kun päästiin pelipaikoille, tuli paikanpäältä poistuvilta live-a-board aluksilta tieto, että Mantoja oli aamutuimaan nähty. Odotusarvot kohosivat katon läpi, vaikka järjellä ajatellen olemme olleet satumaisen onnellisia kun olemme törmänneet Mantaan jo 24. sukelluksen kohdalla. Divemasterillamme on 3000+ sukellusta, ja nolla manta-havaintoa.


Kävi kuitenkin niin, että aamulla nähdyt Mantat eivät olleet jääneet hengaamaan, vaikka syötävillä höystetyn veden koostumus olisi lähes taannut Mantoja nähtävän. Ei pihaustakaan mantoista, mutta hillittömän kokoisia meriahvenia ja kalaparvia. Kun sanon hillittömän, tarkoitan pariakin yli puolimetristä yksilöä. Mahtaisi mato-ongella onkiessa leuka loksahtaa kun tällainen kävisi pyydykseen...

Haastattelin reissulla muutamaa divemasteria ja kyselin miten ja millä lähtötiedoilla heistä oli tullut sukelluksen ammattilaisia. Ajautuminen tuntui olevan päivän paras vastaus. Pojat muistelivat tuntevansa 1-2 henkilöä, joiden pyhä tarkoitus oli alunperin hommautua sukellusalan töihin. Loput muutama sata ammattilaista, oma oppaamme mukaanlukien, olivat ajautuneet hommiin sen kummemmin asiaa ajattelematta. Ja mikäs sen parempi kuin antaa elämän kuljettaa?

BIG seabass, at least 50cm in width
Asia joka yllätti oli sukellusten määrä ennen divemasterin tai opettajan opintoja. Moni laski alle 100 logattua sukellusta ennen opintoja. Toisaalta, totta on myös se että kokemus kasvaa sukeltamalla, mutta taidot eivät välttämättä muutu miksikään. Sukellusopet ja divemasterit taitavat olla niitä luontaisia sukeltelijoita, joilla tuntuu olevan kidukset heti meriveteen tiputettaessa.

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Here again! - Täällä taas!

Teksti suomeksi kansainvälisemmän rävellyksen jälkeen

Jani and me are back in Khao Lak! We arrived on Saturday after traveling straight about 24 hours. Since it was only about 1pm we decided to stay awake to at least 8pm. Easier said than done, but we managed. After 30+ hours awake it seemed that the night would be a bliss. Not for us though... Ended up twirling in the bed almost the whole night. And we had to be by 6.30am.

With Finnair we came...
Wake-up call that early was because of diving. When we arrived on Saturday, we made the first stop at Sea Bees office to confirm our bookings to dive. We made bookings online with our beloved Hilla and wanted to make sure all was well. Well... all wasn't. Sea bees lovely boat named Stingray had broken and they had to switch to a different one. Replacement boat came from Phuket and is named Aragon. Sea bees offered us also an opportunity to go on a live-a-board. Time for serious thoughts. Aragon is bit smaller boat and a lot slower. Selecting to go with our original plan would mean +2 hours on the boat every day and no access to farthest dive sites in the north. Live-a-board would mean loosing money when not staying at our hotel, having tons of time to spend at Khao Lak after diving like maniacs for three days and possibility to get seasick and miss all the dives.

... to the land of crazy driving.
After thinking about money, time, hotel, seasickness and Jani having final effects of two week lasting flu, we decided to try the replacement boat on Sunday. We would decide on the boat would we participate on the live-a-board starting on Monday or stay with the original plan.

Sundays dives are now over, and I got a bit of seasick on the boat even though I took the seasickness pill. They've stopped selling the ear-opening medication without prescription here, so it took me 12-15minutes to get down... So no live-a-board for us for now. Maybe next year?

To dive with my lovely new red finns!!!
In a nutshell we went to Similan Islands #7 and #5. We saw two stingrays almost sleeping, but definitely hiding under the sand. Nudibranches, garden eels, anemone and one sea snake. And bunch of snappers in different colors. This post has almost all pictures from Jani, because mine sucked big time.

Stingray spotted!
Something that keeps me smiling with Sea Bees is that the staff is truly there for us. They want to ensure everyones safety, longest possible dives and view of everything worth seeing in the bottom. One big bonus is cheff on board, making fresh breakfast, lunch and fruit. And the "boat boys" that help with equipment, getting off and on the boat and filling the tanks for another day.

--- Finnish part starts (see the pictures still!) ---

Tulimme jälleen Khao Lakin valloittavaan miljööseen. Heräämisen jälkeen oltiin matkalla noin 24 tuntia, ennen saapumista Khao Lakiin. Tässä kohtaa kello oli paikallista aikaa vasta yhden pintaan päivällä, joten oli pakko valvoa vähintään ilta kasiin saakka. Päätettiin jo ennen hotellia käydä pikapyrähdyksellä Sea Beessin konttorilla ja varmistaa sunnuntain sukellukset. 

Garden eels
Konttorilla meitä odotti vähän ikävämpi ylläri, Stingray (se iso, hieno, katamaraani) oli hajonnut ja korjaantumista odotellessa tarjolla oli pienempi ja reilusti hitaampi Phuketista saapunut vara-alus Aragon. Aragonissa ei muuta vikaa välttämättä olisikaan, mutta Pohjoisimmat saaret jäisivät sillä tavoittamatta ja mahdollisuus tulla merisairaaksi kohosi, koska pienempi vene (joka ei ole katamaraani) keikuttaa enemmän. Jokaiseen päivään tulisi +2 tuntia matkaa lisää veneessä. Yhteensä 6 tuntia päivästä pelkkää matkustamista.
Anemone (the only decent picture I got)
Toinen tarjottu vaihtoehto oli live-a-board kolmeksi päiväksi ja kahdeksi yöksi. Tämä lähtisi maanantaina. Tuossa ongelmiksi muodostuisivat jo maksetun hotellin hukkaan menevät rahat, kolmen päivän sekopäisen sukeltamisen jälkeinen pitkä aika jonka vain hengailisimme Khao Lakissa ja pelko Janin päättyneen flunssan jälkeisten korvien kestävyydestä sekä mahdollisesta matkapahoinvoinnista veneessä, josta ei pääse pois.

Nice American called Matt
Päätimme lopulta testata korvat ja varaveneen tarjonnan sunnuntaina, ja päättää vasta veneellä mihin lähdettäisiin. Janin korvat toimivat todella hyvin, kun taas minun päänsisäiset paineet antoivat odotuttaa 12-15min ennen antautumista syvyyksien houkutuksille. Janin valokuvaus sujui myös paremmin kuin omani. Reilusti paremmin. Siksipä tässä postauksessa on kuvia lähes ainoastaan Janilta.

Nice Divemaster named Leo
Kohteena olivat Similanin saaret #7 ja #5, ja nähtävyyksiä olivat muunmuassa pari hiekkaan maastoutunutta stingrayta, vapaakiduskoteloita, anemone kalasia, garden eels (joku matonen se varmaan on suomeksi) ja yksi merikäärme. 

The one who got all the great photos, Jani.
Yksi mikä Sea Beesissä jaksaa hymyilyttää ja toi meidätkin takaisin juuri heidän sukelluksilleen on palvelualtis, hymyileväinen henkilökunta. Aina valmiina auttamaan, haluavat varmistaa turvallisen ja maksimi pitkän sukelluksen ja kaikille mahdollisimman paljon nähtävää. Eikä huonoa ole veneen oma kokki ja muut "laivapojat", jotka repivät uupuneenkin sukeltajan vedestä, varmistelevat kamojen kanssa ja täyttävät pulloja. 

Leo kept trying to make horizontal bublerings. But managed only normal ones :)