perjantai 21. syyskuuta 2012

Teippiä selässä, yrittääköhän elimistö kertoa minulle jotakin?

Eilen klo:17.30 tuntui selässä kipua. Olin kumartumassa nostamaan kahvakuulaa maasta, ja jo ennen kuin sormet koskivat kuulaan vasemmalla lanneselässä jysähti kovin ikävän tuntuisesti. Vanha tuttuni noidannuoli oli palannut. Nostelin hammasta purren loput kuulat autoon ja survaisin kytkintä. Teki mieli ulvaista kivusta ja happi katosi keuhkoista. Seuraava auton kontrollilaitteiden käsittely-yritys tehtiin reilusti hitaammin, rauhallisemmin ja kevyemmin.

Kotona odotti särkylääkkeet ja kinesioteippirulla. Vaan ei itseni lisäksi seuraavaan viiteen tuntiin ketään apuria. Fiksu olisi kysynyt apua naapurista, mutta ensimmäisten kyynelten puristuessa silmännurkasta ei sisu antanut enää periksi. Otin ensimmäisen lääkkeen ja siirryin suihkuun. Treenitunnin jäljiltä oli pakko käydä ennen teippausta suihkussa.

Kuivatteluiden jälkeen siirryttiin selän teippaamiseen sokkona. Piti saada aikaiseksi eteentaivutus ilman käsien tukea. Kipeä selkä ei riittänyt ylläpitämään asentoa yksinään, joten tarvittiin tukea. Pesukone on sopivalla korkeudella, joten pää nojaamaan siihen ja kädet töihin. Ja 10 minuutin päästä *tadaa* teippaus oli valmis. Eihän se täydellinen ollut, mutta toimiva ja alkoi helpottaa heti.

Onnistunut malliesimerkki teippauskurssilta selän teippauksesta
Jäin miettimään yrittääkö kroppa kertoa päälle, että sunnuntain puolimaraton on huono idea? Jos olotila on siedettävä sunnuntaina, lähden ainakin yrittämään. Siihen asti täyslepoa ja lääkkeitä. Harmittaa ja hirvittää.

4 kommenttia:

  1. Tsemppiä toipumiseesi ja toivotaan että pääset sunnuntaina juoksemaan!

    http://inmotionblogi.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  2. Voi, selkä on herkkä peli. Olen joutunut itse viimeisen puolen vuoden aikana sen toteamaan ja hellittämään otetta kahvakuulista välillä enemmän ja välillä vähemmän. Juuri nyt alkaa taas näyttää hyvältä.

    Toivottavasti helpottaa pikaisesti! Ja kineesioteippaus on kyllä ihana ihme.

    VastaaPoista
  3. Pakko tähän vielä selvyyden vuoksi kommentoida, että kahvakuulat tuskin liittyvät asiaan. Ellei sitten niin, että 2 viikon ero niistä konkretisoitui siihen ensihipaisuun omiin rakkaisiin ;) Perinteisesti noidannuolet tulee "ei-mistään" ja yllättää toiset esim. keskellä yötä kylkeä kääntäessä. Jostain luin myös, että syy voi olla välilevytyrä. Epäilen että sellaisen saa päälle yhdellä eteentaivutuksella. Olo on jo toisaalta parempi, huomenna lähden vähintään viivalle yrittämään. Raatoauton numero (eli mies) valmiiksi kännykkään ja eiköhän hätävarjelun liioittelu tuo minut ehjänä maaliin saakka. Sormet ristissä eteenpäin :)

    VastaaPoista