Vieraskynä: Miksi ja millaisin varustein juoksemaan? (Osa 1/3) - Juokse! -kirjan kirjoittajalta

Juoksuvalmentaja juoksukoulusta ja ystäväni Petri Juuti on kirjoittanut kokonaisen kirjan juoksemisesta. Kun vyöllä on kohta 200 maratonia, niin siinä voisi herätä joku pieni epäilyksen siemen että miten on samaan hätään ehtinyt istua niin pitkään että kirja on kirjoitettu. Mutta vertaisarvioitsin ja kommentoin kirjan vedosta, joten kyllä täytyy uskoa että kirja on mies kirjoittanut :) 

Pyysin palkkioksi viiltävistä kommenteistani Petriä kirjoittamaan myös tänne blogiin kirjan aiheista. Sain niin paljon materiaalia, että päädyin jakamaan sen osiin. Tässä on kirjoitussarjan ensimmäinen osa jossa käsitellään sitä miksi kannattaa juosta ja millaisissa varusteissa se sujuu kitkattomimmin. Seuraavissa käsitellään harjoittelua kohden tavoitetta sykeohjatusti ja viimeiseksi esitellään juoksuohjelma jota noudattamalla voit valmistautua vaikkapa elämäsi ensimmäiseen maratoniin. 

Juokse! 

”Koko keskiluokka juoksee kalliissa tamineissa kuolemaa karkuun, treenaa pysyäkseen uraputkessa, karkottaa ahdistusta kintereiltään." 

Näin on kirjoittanut kirjailija Juha Itkonen, juoksija itsekin.

Lenkkeilijöille ovatkin juoksua harrastamattomat joskus virnuilleet, että he juoksevat kuolemaa karkuun. Uusimman tutkimuksen mukaan juoksussa ei tässäkään mielessä ole pilkkaamista, sillä juoksija todella onnistuu "juoksemaan kuolemaa karkuun". Tutkimuksen mukaan juoksu todellakin tuo lisää terveyttä ja jopa pidentää elinikää.

Oikein toteutettuna juoksu on todellinen ihmelääke, joka tarjoaa lukemattoman määrän terveyshyötyjä sekä ennaltaehkäisee monia sairauksia. Eri lähteissä on myös arvioitu juoksun tuovan useita elinvuosia lisää sekä nostavan terveiden vuosien määrää tuntuvasti. Kuten on ymmärrettävää, tarkkoja lisäelinvuosien määrää ei yksittäisen ihmisen osalta pystytä kertomaan, sillä asiaan vaikuttaa lukematon määrä muitakin tekijöitä.

Yhä enemmän löytyy tutkimustietoa, joka vahvistaa juoksun toimivan laaja-alaisesti terveyttä tukevana ja parantavana tekijänä. Etenkin ns. elintasotautien osalta säännöllinen, vähintään kolmesti viikossa harjoitettu, yli puoli tuntia - mieluummin tunnin tai enemmän - kestävä liikunta voi toimia jopa tauteja parantavana toimintana. Tällainen liikunta myös voi auttaa muistisairauksien välttämisessä tai ainakin hidastaa muistin heikkenemistä.

Moni juoksija haluaa elää mahdollisimman tervettä elämää. Silloin on välttämätöntä nukkua riittävästi, aikuisella yleensä vähintään 7-8 tuntia, sekä syödä monipuolisesti ja terveellisesti. Pelkkä säännöllinen liikunta ei siis ole riittävä yksinään takaamaan terveellistä elämää.

Juoksu lämpimissä olosuhteissa on hyvin helppoa varusteiden kannalta. Periaatteessa tarvitaan vain juoksushortsit, lenkkitossut ja paita. Naisille tarvitaan lisäksi hyvät urheilurintaliivit.  Aurinkoisella säällä pään suojaksi tarvitaan lippis tai lippa ja aurinkolasit sekä aurinkovoidetta. Juoksijat ovat niin paljon auringolle altistuneena, että voimakas auringonsuojavoide on välttämätön. Suojakerroin 50 ei ole liioiteltua edes Suomessa, jos lenkki kestää pitkään. Muista kumminkin, että et laita aurinkovoidetta silmien yläpuolelle. Vaikka voiteen valmistaja kuinka väittäisi voiteen kestävän hikoilua tai jopa uimista niin kokemuksesta voin kertoa, että pidemmällä lenkillä en vielä ole löytänyt lenkin valumatta kestävää aurinkovoidetta. Suojaa otsa ja pää päähineellä, pannalla tai huivilla.

Juoksu on ihmiselle luontainen tapa edetä. Siitä ei tule tehdä liian vaikeaa esimerkiksi pohtimalla ylettömästi kuinka juosta tai hengittää. Pienillä terveillä lapsilla juokseminen käy luontaisesti hyvin ilman sen kummempia oppeja.

Hyvin luonteva juoksuasento saadaan heittämällä kengät pois jalasta ja juoksemalla nurmikentällä tai muulla pehmeällä alustalla paljain jaloin. Koska emme kumminkaan voi juosta kuin silloin tällöin ihanteellisissa olosuhteissa, on hyvä valita jalassa mukavalta tuntuvat lenkkikengät.

Lenkkikenkien on hyvä olla ainakin noin numeroa suuremmat kuin kävelykenkien, joskus mallista riippuen joka kaksi numeroa suuremmat. Valitettavasti on niin, että hyvät kengät löytyvät vain yrityksen ja erehdyksen kautta.  Peukalosääntönä voidaan sanoa, että painavampi juoksija tarvitsee enemmän tukea kengältä kuin kevytrakenteinen. Samoin aloittelija tarvitsee enemmän tukea kuin jo iskutukseen tottunut juoksukonkari. Myös pidemmällä matkalla tarvitaan enemmän tukea kengältä kuin lyhyellä matkalla.

Asvaltti vaatii enemmän pehmustetta kenkään kuin metsäpolku. Aloittelija tarvitsee siis ensimmäiselle asvalttimaratonille mahdollisimman paljon tukea kengältä, kun taas kärjistäen konkari voi juosta maratoninkin minimaalisesti pehmustetulla kengällä.

Yli tunnin mittaisille lenkeille myös juomapullo on tarpeen, mutta sitä ei ole välttämätöntä ostaa erikseen urheilukaupasta vaan mikä hyvänsä pullo kelpaa aluksi. Juoksu ei ole välineurheilua, mutta siitä on helppoa sellainen kehittää. Varustevalikoima on loputon.

Yleensä on niin, että päällä on sopivasti, jos lenkille lähtiessä palelee hieman. Rauhallinen juoksu tai reipas kävely lisää lämpöä niin, että voit pukeutua kuin varustautuisit noin 10 astetta lämpimämpään säähän oleilemaan. Jos tarkoitus on juosta kovempaa niin pukeudu kuin varustautuisit noin 15 astetta lämpimämpään säähän.

Petri Tallinnan maratonilla vuonna 2014

___

Teksti perustuu kirjoittajan 9.6.2018 ilmestyvään vertaisarvioituun teokseen Juokse! Tietokirja juoksijalle ja sellaiseksi haluaville. 15.5.asti ennakkohinta on 29€ osoitteesta petrisjuuti@gmail.com tilattuna. Tämän jälkeen hinta on 49 euroa. 

Juuti on toiminut vastuuvalmentajana yli kymmenessä juoksu- tai maratonkoulussa ja kirjoittanut kymmeniä tietokirjoja ja satoja artikkeleja. Kirja ilmestyy samana päivänä kun hän juoksee 200.maratoninsa.