perjantai 29. huhtikuuta 2011

Sählyä tai salibandyä, jokatapauksessa uskomattoman hauskaa!

Olen joskus ex-työnantajani leivissä järjestellyt firman aktiiveille pelailuvuoron. Siellä lajit vaihtuivat, mutta ultimaten lisäksi sähly oli todella suosittua. Pelit jäivät firmaa vaihtaessa ihan tuuliajolle. 3,5 vuotta on vierähtänyt nykyisen työnantajan palveluksessa enkä ole päätynyt yhdellekään sählyvuorolle, vaikka sellainen on koko ajan ollut tarjolla. En päässyt oman firman vuorolle tälläkään viikolla vaan kävin kuokkimassa mieheni työpaikan sählyvuorolla. Rikollisen hauskaa!

Selkeästi jollakulla on pallo tuolla oikeassa kulmassa
Paikalla oli pelkkiä miehiä, ja tulin paikalle vähän myöhässä auton renkaiden vaihdosta johtuen. Kentän reunalla vastaanottokomiteana oli arviolta 5-vuotias pieni suklaasilmäinen poika, jolla oli vappuviipperä. Poika avasi suunsa hetken mulkoiltuaan saavuttuani ensimmäisen kerran vaihtopenkille. "Naiset ei yleensä pelaa sählyä..." (tässä kohtaa tiukkaa tuijotusta kulmien alta). Tyydyin hillitsemään naurunpyrskähdyksen ja totesin vaan "Jaa.. niinkö?". Suklaasilmäisen pikkupojan tuijotus tiivistyy ja hän puristaa ilmoille myönnytyksen "Ainakaan mun äiti ei pelaa". Olen löytänyt oman lokeroni, jolla naiseus ja sähly saadaan sittenkin sopimaan yhteen! "Entäs kun mä en ole kenenkään äiti, niin voinkohan mä sitten pelata? Jos se on niin, että äidit ei pelaa sählyä?". Poika nyökyttää päätään ja on silminnähden tyytyväinen kun maailmaan yllättäen tullut kupru on näin siloteltu.

Meidän puolen tunnolliset pelaajat vastaan yksi vastustaja
Tämän hellyyttävän kohtaamisen lisäksi tarjolla oli uskomattoman surkeaa peliä omalta osaltani ja uskomattoman kärsivällistä miesväkeä, joka jaksoi syötellä kentän täydellisimmälle hazardipelaajalle. Sykkeet takoivat ohimolohkoissa asti ja piikkisykkeet ovat lähellä laskennallista maksimia. Maalissa seistessäkin sykkeet löivät 130bpm. Ei ole siis sitä mitä kuntotestin setä suositteli, mutta hauskaa oli! Kiitos tästä, oli ilo kuokkia peleissänne :)

Sykkeitä yritin kuvata, mutta kuva on tarkentunut ihanaan uuteen treenikassiin, säbämailaan ja pelikenkiin... Noh 141 on sykkeet vielä 10 minuuttia lopettamisen jälkeen!
Illan valtasi synttäritarvikkeiden shoppaaminen vappuhysteriaan vajonneessa ruokakaupassa. On kumma kuinka tuntuu, että juhannuksen ja joulun lisäksi nykyään myös vappu aiheuttaa kaupassa tyhjiä hyllyjä ja kukkuroilleen täytettyjä ostoskärryjä. Ihan kuin se liha, maito, kasvikset, sipsit, limpparit, siiderit, leipä, karkit, keksit, jne. loppuisi maailmasta kesken kun pari päivää voi olla kotona ja luvan kanssa grillata ja mässätä kaikkea hyvää. Kerron vinkin: ei lopu! Itse syyllistyin lähes 100e ostoksiin, joista syntyy kasvis- ja kinkkupiirakkaa sekä vino pino munkkeja sekä yksi täytekakku. Täytän vappupäivänä 30-vuotta ja aion juhlia asiaa ystävien ja suvun kanssa perinteisin menoin.

2 kommenttia:

  1. Hähää, joo ehkis tän voi kuitenkin laskea intervalliharjotteluksia. Jos pikkupoika oli Simo, niin hän kertoi mulle yhtenä kertana kesken pelin että hei onks toi tyttö! Enempää tsättiä ei ehditty kesken pelin pitää :D

    VastaaPoista
  2. Katja: Vaihdossa ehti rupatella. Ensin oli kovin nihkeää, mutta kun alkuun päästiin ei jutuista tullut loppua ollenkaan :)

    VastaaPoista