Yksi tanssikausi jälleen paketissa

Joulunäytös oli Hip Hop Housen oppilailla eilen, ja meikäläinenkin esiintyi kolme kertaa lavalla. Amerikkalaista henkeä ja tunnelmaa herätti Joaquin (alias Jokke), joka karjaisi yleisöstä esitysten loppuun "Ihannaa!". Tuossa ei ole kirjoitusvirhettä vaan amerikkalaisvahvistuksemme tulkinta sanasta.

Hands on tutoring at the last minute

Final instructions to the team

Taivutus

Vaikka kyseessä olikin oppilasnäytös, josta on vain yksi esityskerta, ei tämä näkynyt ylimääräisten harjotusten määrissä. Viimeisten parin viikon aikana on ollut yhteensä vähintään 10h ylimääräistä treeniä noiden kolmen esityksen osalta. Nyt voidaan siis kaikki hyvällä omallatunnolla joululomailla.

Viimehetken vammoilta ei vältytty, tässä teipattu polvi

Either a pep talk going on or Jokke giving instructions to light operators

Kuvat ovat kenraaliharjoituksesta perjantaina, josta purjehdin suihkun kautta päivätyöni pikkujouluihin. Kivaa oli molemmissa tapahtumissa!

A moment

Itsenäisyyspäivän treeniä

Hyvää 95-vuotispäivää Suomi! Oli upea tänään herätä valoisaan aamuun kanssasi. Aamupäivällä edessä oli Joaquinin kehitysryhmän extratreenit ja tykkäsin kovasti tästä Itsenäisyyspäivän erikoisuudesta.

Kyllä se vaan on kaunista täällä

Kotona odotti leipomishommat. Glögijuustokakku piti saada hyytymään, jotta illalla saapuva äitini saa lautasella koossa pysyvää kakkua. Luvassa on yhdessä linnanjuhlien pukuloiston arviointia.

Joulunpunaiset uudet lempparikengät

Seuraavaksi Icebug kengät huutelivat paketista. Vedin muutaman kerroksen vaatetta päälle ja poistin kengistä ylimääräiset laput ja paperitollot. Sitten testaamaan miten nastakenkä pitää kävellen ja juostessa. Suomi hip hoppia kuulokkeisiin päivän teemaan sopivasti :)

Nuo kengät ovat IHANAT! Alamäessä ei jännittänyt vaan askel oli pitävä. Rapina oli mehevä kun alitin pari tietä ja alle vaihtui asfaltti. Ylämäissä uskalsin ponnistaa kengän kärjen päältä ihan kuin kesällä. Näillä saattaa taittua intervallireenikin? Keliä hylkivää pintaa testasin juoksemalla pienen pätkän nilkkaan asti upottavassa hangessa. Ei mennyt kenkään lunta. Tuossa pakkasessa kengät päälle jäänyt lumi ei tosin sulanutkaan, mutta uskoakseni pinta olisi senkin hylkinyt.

Dance live!

Tehän tiedättekin että tanssi on intohimoni ja kavereiden kannustus toinen nimeni. Siispä Dancen livelähetyksiin selvinneitä kavereita kannustamaan kävi tieni torstaina. Toinen yhtä tärkeä motiivi oli opettajamme Joaquinin tekemä koreografia joka avasi livelähetysten sarjan. Piti mennä katsomaan miltä homma näyttää ja halaamaan miestä ennen ja jälkeen shown.

Tuottaja (tai joku) lämmitteli yleisöä

Kun päästiin paikanpäälle ja katsomoon asti huomasimme, että Joaquinin läheisyyteen ei enää mahtunut istumaan. Tuotantoyhtiö oli ilmeisesti halunnut hieman valikoida henkilöitä miehen ympärille, ja koska kukaan meistä ei ollut alle 15-vuotias jäimme kauksi keskelle taakse. Äärimmäisen hyvät paikat seurata tansseja, ja kyllä me Jokelle heiluttelimme onnistuneesti :)

Avauskoreo oli huikaisevan seksikäs ilotulitus. Lähimaastossa istuneita 10-vuotiaita tyttöjä ei tuntunut häiritsevän, eivätkä heidän vanhempansakaan tuntuneet vaivautuneilta. Miksipä siis muuta kuin hillitöntä hurrausta ja väsymätöntä taputusta. Upeaa taitoa, vauhtia, asennetta ja täydellisesti toimivaa televisioviihdettä. Kyllä Joaquin tietää mitä tekee. Musiikkivideokokemus rapakon takaa näkyy työn jäljessä.

Paparazi tositoimissa :)

Uudessa systeemissä vain neljä paria kahdeksasta nähtiin ekassa livessä. Onneksi omat tutut olivat pääosin näissä neljässä parissa. Vain kursseilta tuttu opettaja Haza esiintyy vasta seuraavassa livessä parinsa kanssa. Oli taitoa, inhimillisyyttä, iloa ja herkkyyttä. Rakastin jokaista hetkeä.

Mainoskatkoilla ehti ottaa valokuvia

Shown päätyttyä käytiin kirkumassa etäältä tanssijakamuille pressin piirittäessä heidät. Joaquinin kanssa poseerattiin parit kuvat ja sitten päästettiin hänetkin lehdistön tentattavaksi. Matkan oli tarkoitus jatkua heti kotiin Tampereelle, mutta jotenkin kävi niin että afterpartyissä piipahtaminen alkoi koko autoseuruetta houkuttaa.

Tähtikoreografi Joaquin <3

Nopea kieppaus tähtikoreografimme kanssa hotellilla ja sitten pippaloihin. Olin ottanut mukaan kaksi vasemman jalan mustaa saapikasta. Olin siis pippaloissa lenkkareilla joilla autonajaminen sujui helposti, mutta näyttävyydestä hieman tingittiin... Noh kerrankos sitä!

Odoteltiin tanssijatähtiä ja meinattiin jo luovuttaa kunnes törmättiin koko joukkioon ovella. Kirkunaa, rutistuksia, tasajalkahyppelyitä, hymyä, naurua, hetkellinen hiljaisuus ja lisää halauksia. Voi kun toivon, että ystäväni pärjäisivät kisassa pitkälle, pääsisivät kiinni unelmaansa ja saisivat elää sitä. Tsemppiä ihan jokaiselle!

Pääsinkö kehittymään ryhmään?

Aiemmin oli tuossa puhetta, että olin anomassa mitä kunnioittavimmin pääsyä Joaquinin kehitysryhmään. Ja arvatkaas miten siinä kävi? PÄÄSIN!!! Seuraa siis vuosi intensiivistä tanssin harrastamista ja toivonmukaan kisojakin.

Hetkellistä keskustelua aiheutti minun ikäni, mutta tarkistin FDO:n kisasäännöt. Voin sittenkin kilpailla normaalisti ryhmässä. Edelleen on käytössä vain "minimi-ikä" ei maksimia. \o/

Homma etenee niin, että ryhmään valitut saavat harjoitella vuoden Joaquinin opastuksella, mutta kuukauden reenien jälkeen valitaan vielä 15 "eliittiryhmäläistä". Odotan jännityksellä pärjäänkö tuohon valittujen sarjaan. Epäilyttää valmiiksi, mutta parhaani lupaan yrittää. Jos ei nyt, niin koskas sitten?

Pitää tarttua hetkeen ja tehdä rohkeita vetoja. Muuten joutuu vain jossittelemaan ja katumaan asioita joita ei tehnyt niiden sijasta joita teki. Yksi treenattavani on tehnyt eilen rohkean teon ja julkaissut bloginsa yleiseen luentaan. Upeita kirjoituksia! Käykäähän katsomassa ja tsemppaamassa: http://nytjaheti.blogspot.fi/

Koetanssi ja uusia kollegoja

Tänään oli ihana päivä. Tapasin vinon pinon uuden uutukaisia kollegojani Leidillä. Tulen hehkuttamaan vielä erikseen tuota Leidi taivaltani ja siihen liittyvää unelman toteutumisia. Nyt tyydyn toteamaan, että olen löytänyt kodin. Ihania ihmisiä, panostusta ammattitaitoon, uskoa inhimillisyyteen ja todella hyvää fiilistä.

Pikainen visiitti henkilökuntapalaveriin ja sitten täristen jännittämään Hip Hop Houselle. Joaquinin kehitysryhmään pyrkimässä oli hieman vajaa 50 tanssijaa. Minä pyrin parikymppisten joukossa kehitysryhmään vaikka olen 31v. Ihan tosissani haluan panostaa oppimiseen, omaan tanssiin ja ryhmässä kehittymiseen. Ikä on vain numero, ja jos ei anna sen häiritä eivät muutkaan pidä sinua vanhana tai yli-ikäisenä.

Se että pystyy antamaan itsestään tuollaisen yleisön edessä ei tule itsestään. Pitää tietää sydämessään mitä haluaa, ja tietää että se on okei. Parikymppiset täydelliset tanssitjat ovat omalla tavallaan pelottavia. Toisaalta he herättävät minussa tunteen, että "perhana, kyllä tämäkin vanhus vielä pystyy!".

Kuvat kesän tiiviskursseilta

Veljen lapsi, jolle minä olen täti, oli pyrkimässä samaan ryhmään. Mietin aikoinaan, voinko harrastaa samassa koulussa tai ryhmässä hänen kanssaan. En tietenkään tahdo olla kenenkään etenemisen hidasteena, olla se joka ei älyä luovuttaa ajoissa. Nämä jutut on puhuttu läpi veljentytön kanssa, ja sovittu että tädillä on oikeus tavoitella unelmaa.

Joaquin on ihana opettaja, ja sai olon rennoksi olemalla oma rakastava itsensä. Kertomalla kuinka paljon häntä oli jännittänyt sama tilanne, vaikka luulisi ettei hänellä ole mitään jännitettävää. Lopuksi hän vielä purki tilannetta sanomalla, että voi olla että hän olisi valinnut toisin jos kokeet olisivat olleet huomenna. Omalla tavallaan hän kertoi, ettei kannata lopettaa yrittämistä vaikka osa meistä taatusti saa lopputulokseksi "Ei kiitos tällä kertaa".

Maanantaina nähdään miten minun kävi tällä kertaa. Aiemmin olen sekä päässyt että jäänyt varasijalle erilaisiin ryhmiin hakiessani. Tärkeintä on silti aina yrittää. Taannoisen musikaali auditionin missattuani olen edelleen vähän harmissani. Siitä, että yritti mutta ei päässyt on helpompi päästä yli kuin tunteesta ettei edes uskaltanut yrittää.

Amazing week dancing with Joaquin and Sienna

Niin, tämä tulee nyt sit enkuksi, mutta jos kieli ei aukea, niin lopussa pieni briiffi tutummalla kotimaisella.

All here, Joaquin, Sienna and Virpi

Hi Joaquin and Sienna. Thanks for rocking my world once again. Well technically Sienna was here for the first time, but I think we've met in some earlier life or something because you felt like an old friend already! Even though I don't believe in past lifes but nevermind...

Couple work was awesome. Trying to time your own dancing to be totally in sync with each other was challenging yet amazing when success happened. And when switching partners I felt a moment of brief jealousy because had to watch Anna-Stina dance with someone else.... Stupid and cute at the same time.

Contemporary classes were in the league of their own. This is the part I loved the most, where I felt the most challenged and inspired and honored to see others shining. Could you Joaquim PLEASE come to Finland for a year, preferably before I turn too old to take part ;) ? Old ankle injury supported by soft cast and toes taped to ensure no further sprain.. Good to be over 30 years old, eh?

Technic classes were all too short, but maybe we'll get to the bottom of jumps and turns once you return? Theater dancing was easy, but amazing to look at. Hoping I could share the video once you Joaquin get it edited :) 

All watching the video of Roxanne from Joaquims iPhone screen... 

Enough said, let the pictures do rest of the talking.

Jouaquin ja ihanainen assistenttinsa Sienna saapuivat viemään jalat alta tanssin saralla viimeviikolla. Oli nykytanssia, tekniikkaa ja viikko viimeisteltiin teatteritanssilla. Oli mahtavaa, parasta ja ah niin raskasta. Nilkassa tuki ja varpaat teipissä, jotta vältettäisiin lisävenähdykset ja pysyisin tolpillani koko kurssin ajan. Ei ole vanhaksi tulemista.

Kun ihana ystäväni ja opettaja Virpi poistuu Seinäjoelle, on Hip Hop House hetken ilman uskaliasta nykytanssiopettajaa. On vihjailtu josko Los Angelesin ihme Joaquin muuttaisi Suomeen vuodeksi. Tasajalkahypyt ja hurraa-huudot eivät taida riittää kuvailemaan miltä se minusta tuntuisi :)