Tropiikin lämpöön hillittömällä Jetlaagilla

Huomenta! Tai siis täällä on jo keskipäivä ja ollaan nuokuttu aamu kahdeksasta alkaen osittain hereillä ja osittain unessa. Lähdettiin matkaan vähän ennen viittä päivällä Suomen aikaa perjantaina, ja saavuttiin perille kohteeseen noin 19 tunnin matkustamisen jälkeen, yli 24 tuntia hereillä viettäneinä. Ollaan nukuttu räkä poskella autossa vartti, lentokoneissa ehkä yhteensä pari tuntia. Lauantaina saapuessamme paikallista aikaa kello oli 13.00. Koko päivä käytännössä edessä hereillä sinnittelyä.

Perillä viimein, Asiana Housen pihamaalla varjossa :)

Onnistuimme sinnittelemään kutakuinkin hereillä käymällä sukelluspuljun konttorissa, kävelemällä syömään ja pitkin pieniä kujia, käymällä suihkussa, pesemällä hampaat. Tietokoneen nostaminen syliin aiheutti välittömästi tylsistymistä ja nukahtamisen. Tavaroiden purkaminen vei maksimissaan 10minuuttia aikaa... Telkkari ei oikein toiminut ja toisaalta sen katsominen johti nukahtamiseen.

Kävimme viisaasti perumassa tälle sunnuntaille aiotut sukellukset. Näillä univeloilla ei parane mennä harrastamaan lajia jossa on oltava 100% terve ja elinvoimainen pärjätäkseen. Ajattelinkin kirjoittaa teille univajeen vaikutuksista ihan itseäni sivistääkseni. Laitan mukaan muutaman kuvan ruoista joita minun on ollut kovin ikävä. Ruoka on hyvää, palvelu on mahtavaa ja majapaikkamme on ihan ykköstasoa oleva Bed & Breakfast Asiana House Khao Lakissa.

Univajeesta puhutaan useimmiten vähän pidempikestoisissa tiloissa kuin tällaisessa tapauksessa. Siksipä Jetlag on terminä tutumpi tähän tilaan. Toisaalta vaikutukset ovat samanlaisia. Kun unta ei saa tarpeeseen nähden riittävästi syntyy elimistöön stressitila ja kortisolien tasot usein nousevat. Stressihormoni valmistaa meitä pako tai taistelutilanteeseen ja tästä syystä energiat varataan taistelua varten. Aineenvaihdunta hidastuu ja lihomme kun tila jatkuukin vartin sijasta päiviä.

Samainen stressi vähentää muistin toimintakykyä ja muutoinkin asioiden organisointi tulee hankalammaksi. "Olen niin väsynyt etten osaa ajatella" on usein lause väsyneen suusta. Ja käytännössä siltä kyllä vähän tuntuu vaikka yksi yö on jo nukuttukin matkustuksen jälkeen. Virheiden määrä kasvaa mitä enemmän univajetta ehtii syntyä. Onneksi ei ole tarkoitus ajella täällä millään autolla vaan ne hommat jätetään paikallisille kuskeille.

Univaje vaikuttaa myös kehon kykyyn puolustaa itseään pöpöiltä. Immuunipuolustus heikkenee hetkellisesti tai jopa pysyvästi kun aina väsyttää. Helsingin yliopiston tutkimuksessa vuonna 2010 havaittiin jopa pysyviä geenimuunnoksia vain viikon järjestetyn univajekokeen jälkeen. Jetlagin yhdistäminen lentokoneeseen joka pyörittelee basillejä hengitysilmassa on todella huono juttu, mutta toisaalta harvemmin univajeen vaikutukset iskevät heti jo koneessa.

Yksi kunnon yö ei korvaa pitkään jatkunutta vajetta eikä se korjaa kaikkia tuhoja parin vuorokauden valvomisestakaan. Siksipä tänään otetaan vielä rennosti, mutta koitetaan pysytellä hereillä. Mies kuorsaa vieressä, joten en ole ihan varma kuinka vahvasti tämä suunnitelma nyt toteutuu. Itse ajattelin että menisin kävelylenkille ihmettelemään maisemia, mutta keskipäivällä aurinko on kuumimmillaan ja tottumattomalle voi tulla äkkiä nestehukka ja palovammoja. On tämä vaan kamalaa tämä tropiikki ;) (ps. tämä oli sarkasmia väsyneiden aivojen tuottamana)

Äitien päivää Barcelonasta käsin

Eilen sain vihdoin väkerrettyä korvapuusteja paikallisista aineista. Äitin lemppareita ovat nuo. Ne tehtiin eilen siksi, että tänään aamusta startattiin kohden Espanjaa. Matkalle osui Dalin museo, jossa käytiin suut ammollaan vahtaamassa mitä mies oli saanut aikaiseksi. Museo on hänen itsensä suunnittelema ja on siis kokonaisuudessaankin taideteos. Kuvia otti pääosin mies, joten niitä ei nyt tähän saada.

Aamulla valmistauduin pitkään automatkaan hölkkäämällä vielä yhden lenkin Cessenonin maisemissa. Hain aamiaiselle leipää ja keitin teetä. Loput aamiaisesta kokkaili kuitenkin lopulta äitee. Nooh... Äiti tykkää laittaa. Lahjoin äitiä uniikeilla koruilla, jotka olen tilannut Marika Leedilta joskus ajat sitten. Taisivat olla mieleiset, jäivät heti käyttöön. 

Moikkasin kissoja, jotka kulmilla pyörivät kun kerran tulivat moikkaamaan ovelle asti. Pakkasin loput tavarat laukkuun ja laukun autoon. Matkalla yritettiin syödä parissakin ravintolassa, mutta ensimmäinen oli surkea ja toiseen jonotimme 20+ minsaa tuloksetta. Tuohon jälkimmäiseen täytynee joskus koittaa varauksen kera, jotta selviää huiman suosion salaisuus keskellä ei mitään. 

Huomenna vuorossa sight seeing harjoituksia. Tänään ehdittiin iltasella vahdata vesiurut näytös. Lisäksi kuikuiltiin maisemia ostarin yläkerroksista. Vanhaan härkätaisteluareenaan on rakennettu ostari ja sen korkein kerros on varattu maisemia ihaileville turisteille ja ravintoloille. Aika hieno paikka.

edit 13.5: kuvien kokoa muuteltu sopimaan paremmin sivulle