MAALISSA!!! Extreme Run koettu, homma hallussa

Maali ja lähtö on tuo sininen tuolla taustalla.

Noniin, HUH! Olen kastanut talviturkin. Siinä sivussa juoksentelin pitkin tiukkia mäkiä ja erinäisiä porrasjärjestelmiä, köysiratoja sekä laskettelin mahallani putkessa (koitin aluksi kontata, mutta nopeat liikkeet on näyttäviä). Eli Extreme Run on suoritettu, maaliin saavuttiin käsittääkseni ajalla 2 tuntia ja 20 minuuttia. Tarkat tulokset selvinnevät lähitulevaisuudessa kun sirujen tiedot ilmestyvät nettiin.

Oma nimi ja numero listasta. Tilanne vaatii keskittymistä!

Nimi listassa, kilpasarja, hihi! 

Voittava tiimi!!! Ainoat, oikeat, PersReenarit

Kisapaikalla, kisamielellä!!!

PersReenareiden ykköstiimi lähti matkaan Rouva Kuulasen residenssiltä ja ensimmäisenä säädettiin tietenkin kuvaussessiot. Liinalla oli teippaukset kunnossa (ks. kuva) ja me muut pyrittiin samaan lopputulokseen. Hannalla tiimin nimi oli oikein sijoiteltu (ks. kuva), oma tiimitunnus löytyi etureidestä. Tuomakselle lätkä sijoitettiin selkään, kuten Liinallekin. Tussit eivät olleet vedenkestäviä, joten Liinan ja minun tiimitunnukset hävisivät mutavellissä uintireissun jälkeen näkymättömiin.

Kaikki kuvaa!!! Kännykällä, kameralla, millä vaan!!!

Liinan teippaukset on kunnossa

Hannalla on tiimin lätkät kunnossa ja OIKEIN sijoiteltu

Kanssamme kisasivat Spiderman, Batman ja Rydman, Smurffilauma, Kaasunaamarijengi ja kirjava lauma erinäisiä kissaeläimiä, lehmiä ja hameisiin pukeutuneita miehiä.

Juoksun jälkeen: Väsynyt, mutta onnellinen

Tiukkaakin tiukemmaksi osoittautuivat virallisten esteiden sijaan pururadan tiukat mäet. Juosten ei ihan jaksanut, ja kävellen olin kovin hidas. Kengät olivat täynnä vettä, lannoitusrakeita, mutaa, purua ja varmaan hikeäkin :) Hyvin meni, kaikin puolin! Ei mitään huippuvauhtia, mutta niin että maaliin päästiin eikä kukaan tehnyt kuolemaa.

Urhoollisuusmitali!!!!

Olen niin fiiliksissä nyt, että pakko antaa kuvien (ja kuvatekstien) puhua puolestaan. Tämän selvempää tekstiä ei nyt synny enempää :)

Extreme Run - tankkaus, pakkaus, gogogo!

Nyt ei voi enää perääntyä, eikä tehdä mitään muuta kuin nukkua, ajaa kisapaikalle ja sitten tehdä suoritus. Extreme Run on täällä ja noin 12 tunnin kuluttua tapahtuman sloganin mukaan tanner tömisee ja aitaa kaatuu!

PersReenareiden upea joukkue odottaa ja kaikki mitä minulta puuttuu on ihana PT4YOU pipo!!! Aivan paniikinomaisia etsintöjä on jo suoritettu, mutta pipo piilottelee. Ehkä se löytyy aamuun mennessä. Pipoa tärkeämpää lienee se, että painun jo vihdoin nukkumaan :)

Toivottakaa onnea meille ja me toivotamme onnea kaikille muille.

ps. Käy tsekkaamassa rata tapahtuman sivuilta tästä linkistä.

Täältä tullaan Extreme Run!

Nopea päivitys aamuiseen lenkkiin ja tavoitteeseen liittyen. Extreme Run lähestyy ja puntissa tutistaa jo oikein kovin! En ole flunssan tähden ja lumiloman vuoksikaan ehtinyt treenata juoksua niin paljon kuin se olisi ollut järkevää, mutta lenkit kulkevat jostain syystä silti. Olen yllättäen aamulla parhaassa juoksuterässä ennen aamiaista. Lenkit kulkevat kevyesti, kun vatsassa ei rötkötä päivän ruokailuja. Valitettavasti ihan aamusta ExtremeRunille ei pinkaista, varsinkin kun sitä ennen pitää taittaa pikataival autolla välillä Tampere > Vantaa.

Vielä olen juoksuohjelmassa vaiheessa, jossa en hirveästi yli 15minuuttia yhteenmenoon juokse. Tauotan juoksua siis pääosin 2min kävelytauoilla, joissa syke saa laskea ja hengitys tasaantua. Tulevana viikonloppuna on tarkoitus koittaa, josko minusta irtoaisi 15-20min pätkissä yli tunnin lenkki juosten. Seuraava viikko on sitten jo treenattava ihan kokonaisia juoksulenkkejä, ilman taukoja. Tunnustan että pelottaa, paljon. Onneksi yksi treenattavistani on tulossa myös juoksutapahtumaan ja hänen juoksuohjelmansa etenee täydellisesti! Se valaa uskoa treenariinkin, että kyllä minäkin saan itseni kuntoon.

Moni väittää, että selviää tällaisista tapahtumista sisulla. Minä en! Minun on pakko osoittaa itselleni, että pystyn ja osaan. Todistettava, että minulla on mahdollisuus onnistua. Sisu tulee mukaan vasta, kun pää uskoo että suoritus on mahdollinen. Jos ennen ExtremeRunia ei mene 15km tasaisella yhteenmenoon juosten en tiedä mitä teen. Nyt aion sokeasti uskoa siihen että se onnistuu :) Jos ei, PersReenareiden mahtava porukka minua auttakoot!

Koulutusviikonlopun antia

Ai kamala miten ihana viikonloppu! Pillittämistä seuraavalla kerralla ei voitane välttää, niin ihania ovat kurssikaverini tuolla PT-opinnoissa. Fiilis on katossa ja tsemppareita riittää. Jos koko maailma olisi näin positiivinen niin mitäköhän tapahtuisi?

Armoitettujen PersReenareiden ensimmäinen yhteinen juoksulenkki tuli suoritettua koulutuksen ruokatauolla. Tavoitteena on lähteä hupisarjassa juoksemaan ExtremeRun Vantaan Hakunilaan toukokuussa (http://www.extremerun.fi/). Into on piukassa, mutta saa nähdä mihin kyvyt riittävät :)

Mutta sitten "itse asiaan", eli koulutusviikonlopun antiin. Kävimme läpi tuotteistusta ja psyykkistä valmennusta. Jälleen kerran jäin tilanteeseen jossa kipinä oli sytytetty ja sitten jäin janoamaan lisää, lisää, lisää! Voi kun joku laskisi miten tämä PT-homma kannattaisi taloudellisesti yhtä hyvin kuin toimistolla it-nörtteily. Siis eihän rahalla ole väliä, paitsi silloin kun sitä ei ole...

Tuotteistus tulee tuskin olemaan itselleni ongelma, mutta myynnillisessä mielessä olen vähän heikko. Itsensä hinnoittelu kangertelee, se on kovin hankalaa. Aion silti onnistua tässä kaikessa. Teimme ryhmätyönä tuotteistusharjoituksen ja täytyy kiittää tässä kohden upeaa ryhmää, jossa kehittelimme konseptin Dream Team - Timmit Mimmit. Jos se on minusta kiinni niin tämä toteutetaan!

Psyykkinen valmennus osoittautui olevan osin maalaisjärkeä ja osin tiukkaa tiedettä. Jännittävä havaita miten itse motivoi asiakkaita tiedostamattaan ihan oikein :) Ja toisaalta tiedostamalla oppia olemaan vielä parempi koutsi. Toivoimme kaikki että nämä tiedot ja taidot olisivat olleet hallussa jo ennen harjoitusasiakkuutta ja ilmeisesti näin ovat toivoneet muutkin. Halu auttaa muita aidosti parempaan oloon on vahva, mutta osaaminen on tähän viikonloppuun asti ollut vielä aika heikoissa kantimissa. Voisin vaikka väittää että nyt osaan jo paremmin!

ps. Treeneistämme voit lukea lisää Hannan upeasta blogista: http://sportslady-h.blogspot.com/