Ohjaajapalaverissa juonimassa uusia kuvioita

Tänään oli yliopistoliikunnan ohjaajapalaveri. Suunniteltiin tulevaa lukuvuotta ja käytiin läpi asiakaskyselyn tuloksia. Kahvakuulakurssille taitaa olla jatkossakin tarvetta ja minut saattaa tavata kuntosaliohjauksia tekemästä. Asiakaskysely on tehty ennen "minun aikaani", joten sen tuloksissa ei suoraan minua koskevia juttuja tällä kertaa ollut.

Atalpan upea uusi ja tilava monitoimisali, kuva lainassa täältä

Hienoin osuus oli silti se, kun funtsattiin miten saataisiin nekin opiskelijat liikkeelle, jotka eivät ikipäivänä tule kuntosalille tai jumppaan omaehtoisesti. Tuli mieleen omat yliopistoajat ja samantyyppiset mietinnät Opiskelijoiden Liikuntaliiton hallituksessa. Hankalaa pohdinnasta tekee se, että sitä pohtivat liikunnalliset ihmiset. On hirmu hankalaa eläytyä toisen ääripään rooliin.

Oletan että lukijakuntani on suhteellisen aktiivista porukkaa, mutta haluaisin kuulla mikä saa teidät liikkumaan ja olemaan aktiivisia? Muistatteko hetkeä jolloin aktiivinen liikuntaharrastuksenne on alkanut vai onko arjen aktiivisuus saatu jo äidinmaidosta? Kertokaa myös jos joku asia on ollut liikkuvuutenne esteenä nyt tai aiemmin.

Kevät on täällä!

Blogi viettää hiljaiseloa, kun minä laukkaan ympäri maita ja mantuja töiden perässä. Pahoittelut tästä! Koitan korjata tilannetta pikkuhiljaa, mutta nyt asiakkaani ovat tarvinneet minua ja päivätöissä on ollut vastaavasti iso hoppu.

Viimeviikolla aloitin itse aamulenkkikauden ja nautin aivan täysillä auringosta, kirpeästä kevätkelistä, likomäristä punteista ja osin jäisen tien luomasta jännityksestä vatsanpohjassa. Päivä sujuu tuhatkertaisesti paremmin kun aloitan sen aamulla rauhallisesti kävellen tai hölkäten puolisen tuntia. Vaikka uskoisit ettei sinusta ole moiseen, pyydän kokeilemaan. Voit yllättyä iloisesti!

Kuva lainattu Turun sanomien juoksujutusta, jonka löydät täältä.

Toinen varma kevään merkki hölkkäsi minua vastaan tänään töistä palatessa. Viimeisen valoisan tunnin hyödyntäjiä tuli vastaan pareittain ja yksittäin vähintään 16 kpl. Kaikki hyvissä juoksutrikoissa, hanskat kädessä ja hyvässä ryhdissä sekä tärkeimpänä leveä hymy kasvoillaan. Juoksukausi on selkeästi siis startattu ja ihmiset ovat hyvissä voimissa nauttimassa ulkoilusta.

Kuva lainassa hienosta juoksijan blogista jota luen itse

Jos tuntuu että oma tekniikka on hieman ruosteessa talven jäljiltä otahan yhteyttä ja katsotaan tekniikka kuntoon. Päkiä/ paljasjalkajuoksun saloihin voidaan myös koittaa vihkiä sinut. Ja hei, mikä voisi olla hauskempaa kuin ilmoittautua isommalla porukalla johonkin hyvään juoksutapahtumaan ja sitten tarkastuttaa porukassa tekniikka kuntoon yhteisissä treeneissä? Moni keksii montakin hauskempaa ideaa, jotka alkavat s:llä (niinkuin suklaa ja sangria), mutta hauska idea tuo ainakin on :) Niin hauska että minä toteutin sen itsekin jo omassa ystäväpiirissä ja minut tapaa likkojen lenkillä 19.5 lauantaina.

Lisätiedot likkojen lenkeistä täältä

Tekniikka uimakoulun viimeisiä viedään

Ensi torstaina on edessä jo viimeinen aikuisten tekniikka uimakoulun kerroista. Kymmenen kertaa on hujahtanut vilauksessa ja on tullut aika arvioida mitä on jäänyt käteen. Ensimmäisenä on mainittava älyttömän hyvä ryhmä, jonka seurassa on ilolla voitu harjoitella kukin tavallaan ja kannustettu toisia porukalla. Olen ehdotellut kuukausittaista yhteistä treeniä, mutta katsotaan saanko porukan kokoon.

Opettajina ovat vaihdelleet Tampereen kaupungin liikunnanohjaajat ja tyylejä on ollut monia. On hyvä, että opettajat vaihtuivat välillä. Tällöin jokainen erilainen oppija pystyi saamaan edes jonkun opetuksesta kiinni ja löytämään sen jonkin mitä oppimiseensa tarvitsi. Kaikilla oli hiukan erilainen tyyli ja tapa ja se oli virkistävää.

Hesarilta lainatussa kuvassa on hienosti esitetty rintauinnin höntiltä näyttävä potku

Uintitekniikoita on koitettu vapaauinti, rintauinti, selkäuinti ja perhosuinti. Näiden lisäksi kahta erilaista käännöstä, joista toinen rintauinnin päätteksi ja volttikäännös esim. vapaauinnin käännökseksi. Volttikäännös on itsellä vielä epävarmojen taitojen listalla. Kun uimalaseihin lorahtaa vettä ja korvat sekä nenä täyttyvät kloorivedestä ei seuraava veto enää lähdekään niin ketterästi mahallaan uiden. Minä harjoittelen, ja kohta aion homman osata joka kierroksella.

Perhosuinnin animaatio lainassa täältä

Toisaalta vapaauinnin hengitystekniikka on se isoin koetinkivi itselle. En osaa vetää happea kainalosta ilman välittömiä vesivaurioita nenäontelossa, vaan pyrin haukkaamaan ilmaa edestä ja taivutan koko kropan kaarelle. Vaikka volttikäännös napsahtaisi kohdalleen niin ei sillä taida toistaiseksi tehdä mitään kun kesken 25 metrin matkaa pitää pysähtyä kuitenkin vähintään kerran tyhjentämään pää vedestä ja hakemaan uutta aloitusta kroolailuun. Mutta pikkuhiljaa, pikkuhiljaa, harjoittelu ei todellakaan pysähdy vaikka kurssi päättyykin.

Ainiin ja se perhosuinti... Jos sen osaisi, voisi altaassa käydä uimassa vain 50 metriä perhosta ja poistua voittajan elkein paikalta. Jos ei osaa, voi harjoitella minun tapaani kikattamista pinnan alla. Nauru raikaa siis helposti myös upoksissa kun käsivedon potkulla ylös nousee käsien sijasta pylly niin yleensä voi vaan hihittää. Eihän tuon koomisempaa tilannetta ihan heti muuten saa aikaiseksi :)

Kahvakuulahulluutta levittämässä

Tampereen yliopistolla Atalpan liikuntatiloissa on jo kahtena perjantaina kokoonnuttu kahvakuulien ja hyvän porukan kanssa tunniksi ihmettelemään. Ollaan mietitty miten etuheilautus lähtee ihan oikein ja miten 10kg kuulalla voi koskaan tehdä tuulimyllyä. Olen köyttänyt pyyhkeen kuulaan saadakseni etuheilautuksen tekniikan aukeamaan, ja luulen että lopulta onnistuin.

"Rapatessa roiskuu" sanoo sanonta. Mielestäni opetellessa uutta voi myös joskus vähän roiskahdella ja pirskahdella väärän tekniikan puolelle. Se, joka oppii asiat kerrasta ei ehkä koskaan huomaa myöhemmin esiintyviä virheitä. Se, joka useamman erehdyksen kautta oppii jotain on taatusti loppuelämänsä viisaampi kuin kaveri. Omalta kuulakurssilta muistan kipeästi flippien pyörimättömyyden ja tempauksen pienet nyanssit joita vahtasin osaajien tekniikasta vähintään 300 toiston verran ymmärtämättä edelleenkään mitä itse tein väärin. Voin sanoa ylpeänä, että minä lopulta opin ja opin niin että voin opettaa myös muita.

On ilo opettaa vielä tulevatkin kaksi kertaa yliopisto-opiskelijoita. Heidän kanssaan voi avoimesti heittää läppää ja ohjata vaikka kädestä pitäen. Vanhempien ihmisten kanssa joutuu monesti hakemaan kiertoteitä, jotta he pystyvät nolostumisen sijaan ottamaan ohjauksen vastaan. Tuntuu, että opiskelijoilla on selkeä halu oppia ja kokeilla uutta. Hymy kirpoaa myös herkemmin kuin kuntosalin jumppatunnilla. Itselle ja toisten kanssa uskalletaan nauraa ihan ääneen.

Talviolympialaiset eli kertomus eräästä tykypäivästä

Aika kauan aikaa sitten, kun talvi oli vielä päällä ja jo neljältä iltapäivällä tuli pimeä järjestettiin talviolympialaiset Technopoliksen henkilökunnalle tykypäivän päätteeksi. Lajeina oli jumppapalloviesti, kahvakuulatorni, tarkkuusheitto sekä sananesityspeli.

Jumppapalloviesti vaati heittäytymistä...

... sekä tyyliä :)

Meillä oli aikas hauskaa ja upeat tiimit pärjäsivät mahtavasti. Heittäytymisiä maalilinjalle nähtiin, kaveria ja jopa kilpailevia joukkueita kannustettiin ja lopuksi jaettiin maistuvia palkintoja. Palkintojakin tärkeämpää taisi olla upeasti kasvanut maine työyhteisön keskuudessa.

Tarkkana kuin porkkana...

... mutta nopeakin pitäisi olla?

Ainiin, ja opeteltiin me monelle uusi leikki talviolympialaisiin lähtöä odotellessa. Varvaslitta! Ehkäpä seuraavat busines palaverit on aloitettu Technopolislaisten keskuudessa tällä lajilla?

Tarkkuusheittoa tarkkana!

Testissä Cross training keskus Tampereen Nekalassa

Olen löytänyt itselleni aikuisten pallomeren. Tampereella Nekalassa toimintansa juuri aloittaneelta Cross Training keskukselta. Paikka kirvoitti iloiset hihitykset ja vihdoin pääsin tekemään vatsalihasharjoituksia, joissa paukutan pallolla seinää, omin kaksi jumppapalloa ja kukaan ei katsonut pahasti. Tässä mielessä siis upea paikka!

Miellyttävät aulatilat

Tilat ovat ihan pränikät, teollisuushallimaiseen tilaan remontoidut. Pukuhuoneista tuli elävä mielleyhtymä ala-asteen pukuhuoneisiin. Karut mutta toimivat ja ehdottomana erona se, ettei suihkutiloissa haissut viemäri. Ryhmäliikuntatiloista ei löydy musalaitteita tai peilejä. Tästä ehkä lisää myöhemmin, nyt tyydyn sanomaan että hassua ettei omaa tekniikkaa voi peilistä vakoilla. Ehkäpä peilin virkaa toimittaa valmentaja, joka tunnin vetäjänä ei tee mitään muuta kuin valmentaa osallistujia.

Voit kävellä käsilläsi puolapuille tai köyden luokse. Ei uskallettu koittaa köysikiipimistä. Minä osaan toistaiseksi vain seistä käsilläni. Kävely ei onnistu...

Kun saavuimme kaverin kanssa vastaanottoon ilmaantui lähes välittömästi kulman takaa Jouni Viitanen, joka paikkaa pyörittää. Koska pyörimme ilmeisen neuvottomina hallin suulla, hän lupasi auttaa ja kehittää meille treenin. Treeni koostui kolmesta liikkeestä: soutu, vatsarutistus ja punnerrus. Testattiin myös syväkyykkyä painonnoston tekniikalla (varpaat ja polvet reilusti auki) ja kaverini totesi välittömästi, etteivät polvet kipeydy tällä tekniikalla ollenkaan.

Kahvakuulia joka makuun

Salin keskeltä löytyy rivistö tällaisia roikuntatelineitä

Soutua piti tehdä aina 250 metriä, vatsarutistuksia 15kpl ja punnerruksia alas asti 5kpl. Alas asti tarkoittaa siis että rintakehä maahan saakka. Vatsarutistuksissa jalat tuettiin painojen alle ja alaselän alle laitettiin kaareva lauta, jonka ansiosta suora vatsalihas saadaan esivenytykseen ennen rutistusta. 10minuuttia kisana tätä kolmen liikkeen patteria ja tarkoituksena selvittää kumpi ehtii enemmän suorituksia. Taisin ehtiä 15 sekuntia soutaa pidempään kuin kaveri. Uskomatonta kuinka nopeasti sitä voikaan soutaa! Jäin aina soutuosuuksissa jälkeen ja jouduin hullun raivolla kirimään vatsoissa ja punnerruksissa. Jälkikäteen selvisi, että Katja vähän himmaili, kun ajatteli ettei sunnuntaina kilpailla tosissaan.

Vatsalihaspatteristoa vääntämässä

Lopulta löysimme vielä vastaanoton nurkkauksesta oven, ja sen takaa kiipeilyseinän. Kuulemma huone on lapsia varten, mutta seinä kestää myös aikuisen. Välittömästi seinälle kikattamaan. Kun metrin nousustakaan ei tuntunut tulevan mitään, siirryimme kotia kohden.

Seinillä on iskulauseita, jotka potkivat ihmistä eteenpäin

Vapaita painoja ja säädettäviä penkkejä

Kaikenkaikkiaan erilainen elämys, ja palaan taatusti testaamaan ryhmäliikuntatarjontaa sopivassa raossa. Henkilökunta oli avuliasta ja osaavaa. En tiedä sopisiko itselleni siirtää kaikki harjoittelu tänne. Tunnen, että mieluummin teen osan harjoittelusta toiminnallisena ja/tai cross fit tyyppisinä harjoitteina. Osan aikaa haluan edelleen punnertaa aerobicissä ja käyttää kuntosalin taljalaitteita. Mutta teille, jotka haette aerobisen osuuden mieluiten ulko- tai joukkuelajeista ja haluatte tehokkaan lihaskuntotreenin luonnollisia liikeratoja kunnioittaen... Tässä voi olla paikka teille.

Lasten kiipeilyseinä, jonka me toki testasimme myös!

Pihakuulailua eli kahvakuulan kanssa ulkona

Koska blogin suosituin teksti on viikosta toiseen "Haastava kolmen patterin kahvakuulatreeni" ajattelin vastata huutoon ja tehdä lisää juttua kahvakuulatreenistä. Tarkoituksena on esitellä ohjelma, jonka suosittelen suorittamaan vain ja ainoastaan ulkona, ja sielläkin maisemissa jossa kenelläkään ei voi olla sanomista mahdollisista vaurioista maaperään. Talvella harjoittelupaikkojen määrä multiploituu, kun lumi toimii hienona eristeenä missä vaan.

Tässä hyvällä kokovartalopaiskaamisella paiskattu kuula

Lämmittely voi koostua harjoittelupaikalle hankkiutumisesta ja kuulien kantamisesta mukana paikan päälle. Ota mukaan muutamia juoksupyrähdyksiä, pyörittele kuulaa lantion ympäri ja lantiota kuulan ympäri, kävele takaperin, ota pari askelkyykkyä, kanna kuulia suorilla käsillä pään yläpuolella ja viskaa etuheilautuksen voimalla kuulia eteenpäin.

Patteri 1

• Etuheilautus + askel viereen tai hyppy sivulle
• Etuheilautus suorille käsille asti + 90 astetta kääntyminen hypyllä tai ilman
• Tempaus yhdellä kädellä. Jokaisen kerran jälkeen kädenvaihto yhden käden etuheilautuksen kautta
• Etuheilautuksesta heitto selän taakse ja juoksu kuulaa noutamaan

Patteri 2

• Etuheilautus + kuulan painaminen/työntö alas maahan (ks. kuva)
• Rinnalle veto kahdella kuulalla yhtäaikaisin vedoin
• Askelkyykky + kuulan vienti etummaisen jalan ali eli "kasi"
• Kuulan heitto etuheilautuksesta eteenpäin ja ylämäkeen (jos ylämäki on tarjolla) + kuulan haku takaisin heittopaikalle juosten. Ylämäen puuttuessa uudestaan ykköspatterin päättävä liike.

Kuulan paiskomista hartaudella, silmät kiinni 

Jokaista liikettä tehdään minuutti kerrallaan. Ykköspatterin jälkeen otetaan minuutin aktiivinen tauko, jossa palautellaan, mutta ei pysähdytä täysin ollenkaan. Kakkospatterin jälkeen taasen aktiivinen tauko minuutin pätkänä. Pattereita tahkotaan läpi halutun treenin pituudesta riippuen 3-5 kertaa. Yksi kierros pattereita taukoineen tekee 10minuuttia.

GoExpo messuilla hillumassa

Nyt on istuttu neljä tuntia autossa, jotta on päästy käyskentelemään kolmeksi tunniksi messuille. Kyllä kannatti ja nähtävää riitti. Keikun tässä nyt HumanToolin istuimella kirjoittaessani tätä raporttia, eli ostoksiakin tuli tehtyä.

Muutama erilainen makuupussi. Pitäis löytyä sopiva väri jokaiselle :)

Retkeilymessujen pääteemana oli melominen. Kävin hivelemässä kajakkeja, ja unelmoimassa, että jonakin päivänä minullakin on rahaa omaan. Nykyisin melon Tampereen Vihurin riveissä ja maksan naurettavan pientä kalustomaksua, jolla saan käyttööni seuran vajan kajakit koska vaan. Mutta oma on aina oma, ja sen saisi mukaan koko kesäksi mökille... *huokaus* Niille, joita melonta kiinnostaa on pakko mainostaa oman seuran alkeiskursseja. Kannattaa ilmoittautua heti kun kurssit ilmaantuvat nettiin näkösälle, koska jokainen vuosi ne täyttyvät nopeasti viimeistä paikkaa myöden. Kurssi on edellytys seuran jäsenyydelle ja siellä saa asiantuntevaa opastusta ihan alkeista lähtien retkivarusteiden valintaan: http://www.vihuri.info/index.php/toiminta/kurssit

Kajakki... *huokaus*

Retkikokkailuun hyvät vermeet

Erilaiset tanssikoulut tankotanssista streetlajeihin ja etnisiin ketkutuksiin olivat messuilla paikanpäällä. Niin myös kaikki isoimmat ketjukuntosalit. Jäin Tamperelaisena kaipaamaan oman kylän edustusta. Tuntui, että messuilta olisi saanut vaikka mitä ilmaista kokeiluseteliä, kun vaan asuisi Helsingissä. Tamperelaiselle iskuryhmällemme oli kuitenkin tarjolla iloisia ilmeitä ja tietoutta. Yllättävän moni tiesi että Tampereellakin on esim. laitepilates saleja, tankotanssikouluja sekä hiihtosukkamyymälöitä. Saimme suoria yhteystietoja sekä vinkkejä googleen sopivista hakusanoista. Hienoa yhteisöllisyyttä ja kaverin busineksen mainostusta täysin pyyteettä!

Pieni ja sievä tankotanssija

Ihania "retro"pyöriä

Tankotanssin esittelijät olivat niin valloittavia, että ystäväni Asta taitaa saada kohta soiton. Aion sittenkin kokeilla lajia, vaikka nolottaisi kuukauden putkeen tämän jälkeen. Kameran lupaan ottaa mukaan, mutten takaa että blogissa on kuvia muista kuin ohjaajista. Mustelmat ja nirhaumat pelottavat edelleen, mutta kropanhallinnan harjoittelu tuntuu niin vinkeältä harrastukselta että ehkä on pakko uskaltautua.

Ihanaiset Trainer4You:n edustajat :)

Kouluttajani Trainer4You:n tiski oli tietenkin pakollinen piste reissulla. Kävin kahdesti, kun ensimmäisellä kerralla unohdin täysin ottaa valokuvia todisteeksi. Valokuvia otti ensimmäisellä kerralla valloittava Heli, ja osallistuimme Trainerin kisaan, jossa voi voittaa koulutuspaketteja tai PT-palveluita itselleen. Pitää käydä väijymässä Trainerin FB-sivuilla omaa kuvaansa. Sain lisäksi lämpimän halin kahvakuulamies Tuomolta. Ihanaa nähdä tuttuja hymyjä :)

Tämä juurikin on minun uusi istuimeni!

Vaikuttavia battleja Saiffan tiskillä

Hevospuolella kävimme kääntymässä, mutta koska kumpikaan meistä ei niin kovin hevostele ei kojuissa riittänyt kiinnostavaa katseltavaa. Näimme jonkun keskiaikanäytöksen loppupuolen ja ihailimme rauhallisia hevosia tulisoihtujen keskellä. Hienoa, että tarjolla oli myös teatteria, ei vain hevoskisoja.

btw. Edellisessä postauksessa esittelemäni Woodwayn Curve juoksumatto on saanut Vuoden 2011 ulkomaisen liikuntatuotteen arvon

Kaikenkaikkiaan oli ihana päivä hyvän ystävän kanssa ja hihitystä sekä ihmeteltävää riitti. Kyllä kuulkaa tällaiset virkistysmatkat tekevät ihmeitä ihmisen päälle!

Lapsille kiipeilyä... tai sitten myös aikuisille, mutta aikuiset ei uskaltaneet?

Juoksumatto vai juoksulenkki?

Kun keli on märkä, liukas ja pimeä, moni valitsee juoksumaton maastossa tapahtuvan juoksemisen sijaan. Tavoitteena on puolimaraton maastossa kesän päätteeksi tai vaikka Helsinki City Run jo toukokuun alussa. Jos aikoo pärjätä ehjänä juoksusta on treenattava. Ja jos aikoo selvitä ehjänä treeneistä, kannattaa varmistella sisätiloissa. Eikö?

Kuva lainattu täältä, jossa pohdintaa juoksun vaarojen minimoimisesta talviliukkailla

Mielestäni ei. Treenattava on ja terveellinen harjoittelu on kannatettavaa. Sitten tuleekin se "mutta"... Pitäisitkö järkevänä treeninä harjoitella perinteistä hiihtotapahtumaa varten laskemalla laskettelusuksilla mäkeä. Hissi vie ylös ja reidet hapoilla kanttailet alas. Hissijonossa tulee käytettyä porkkiakin työntämiseen. Ihan hyvä treeni, mutta että perinteistä hiihtoa varten? Niin... ei kuulosta järkevältä.

Sama idea pätee juoksumatossa. Täysin tasainen alusta (paitsi Thaimaan kuntosalien juoksumatoilla...), tasainen vauhti, jonka ylläpitämiseksi sinun tulee vain saada jalka siirtymään eteenpäin. Jalan ponnistusvoimaa ei tarvita yhtään niin paljoa, kuin kropan viemiseksi eteenpäin maastossa. Matto hoitaa vähintään 30% kropan kuljettamiseen vaadittavasta voimasta. Keskivartalon tukilihakset eivät joudu yhtään niin kovaan vääntöön kuin maastossa.

Kuva lainassa täältä

Tästä voisi päätellä, että juoksumatolla juokseminen on helppoa ja tuskatonta. Sitä se ei kuitenkaan ole. On ihmisiä, jotka muuttuvat bambiksi jäällä juoksumaton käynnistyessä. He pysyvät silti arjessa pystyssä hyvin ja osaavat juosta hienosti. On siis täysin selvää, ettei juoksu ja juoksumattojuoksu korreloi keskenään, mutta haastetta juoksumatossa on yhtälailla.

Juoksumatolla voi oivasti lämmitellä ja kehittää aerobista kestävyyttään. Harjoittelu nostaa sykettä ja lihakset tekevät töitä. Keskivartalon lihakset joutuvat tekemään töitä, jotta pysyt matolla etkä löydä itseäsi takaseinästä tai akrobaattisessa kokovartalosolmussa juoksumaton vierestä. Tasapaino kehittyy sellaisia tilanteita varten jossa maa luistaakin yllättäen alta. Äärimmäisen kätevä ominaisuus kevätliukkailla.

Täysin kaurapuuromoottorilla pelaava juoksumatto

Mattojen valmistajat ovat tehneet myös kehitystyötä. Omalta kuntosaliltani GoGo:lta löytyy Woodwayn "Curve" matto, joka toimii täysin lihasvoimalla. Matosta on pyritty tekemään lisäksi sellainen, että jalat eivät kipeytyisi vaan rasitus vastaisi ulkona juoksua mahdollisimman paljon. Vaikkakin olo on ensimmäisellä kerralla tuollaisella matolla aika vinkeä voin lämpimästi suositella. Nopeus säätyy juoksijan mukaan (niinkuin lenkilläkin) ja tarjoaa mahdollisuuden tehdä tiukkoja intervalleja rennoilla palautuksilla. Hikikin tulee paljon nopeammin kuin koneen ohjaamalla matolla ja harjoittelun korreloivuus aidolle lenkkipolulle on ihan omaa luokkaansa. Lähitulevaisuudessa aion kokeilla juoksua myös ihanilla paljasjalkakengilläni.