Mitä uutta voi kahvakuulaohjaaja oppia kahvakuulailu koulutuksessa?

Kävin helatorstaina kikkailemassa Kuntocenterin hostaamassa Spartan Gearin kahvakuulailu ja kehonpainoharjoittelu kurssilla. Kouluttautuminen ja kurssit on kyllä niin tärkeitä tässä työssä! Pitää aina uudistua ja oppia lisää tai oppia osaamiansa asioita paremmin. Siksipä tänne suuntasin askeleeni riehumaan helatorstain kunniaksi.

Tässä vedetään muutakin kun pulkkaa ;)

Kun ajatellaan että olen vetänyt omia kahvakuulatunteja kohta neljä vuotta ja käynyt sitä ennen kahvakuulaohjaajan koulutuksen niin moni kysyisi mitä opittavaa minulla vielä on? Vastaus on paljon ja vähän päälle. Nyt keskityttiin kuulilla jonglooraamiseen ja erilaisiin heittoihin. Opin yhden uuden tavan viskoa kuulaa ja harjoittelin parempaa kontrollia jo osaamiini tekniikoihin. Äärimmäisen hyvä lopputulos ja kaiken sen rahan ja ajan arvoista. Kivaakin oli! :)

Pari tuntia kuulattiin ja vedettiin vetokelkkaa soralla pihalla. Alkulämppärit olivat kanssa ihan ihka uusia. Me ikäänkuin valssattiin parin kanssa ja koitettiin työntää tai vetää kaveria mukanamme haliotteessa. Vuorotellen oltiin vastahankaan ja aktiivisena osapuolena. Yllättävän nopeasti tuli lämmin ja samalla hihitytti harjoitteen koomisuus.

Tässä ehkä menossa se hämähäkki-kieputus-hässäkkä.

Ulkoharjoitteiden jälkeen pestiin kädet noin viidesti ja uskaltauduttiin eväiden syöntiin vaikka kynnen alla vielä jotain soraa taisi ollakin. Siirryttiin sisäliikunta osuuteen eli kehon painolla suoritettaviin harjoitteisiin. Opettelin hämähäkki kiertoja ja tekemään tehokkaasti X-hyppyjä. Jotain hyötyä taitaa olla tuosta tanssin tuomasta koordinaatiosta ja nopeudesta esim. hyppiä ristiin-auki erilaisina sarjoina kun olin joka kerran lähes ensimmäisenä valmis. Kunto ei olisi kyllä kestänyt kauhean pitkiä hyppysarjoja... Onneksi tämä pätkä oli nopeasti ohi!

Tämmöisiä vatsatreenejä gif-animaation muodossa

Harjoiteltiin lapapunnerruksia ja korjattiin kaveria. Oma pari oli PT ja ohjaushommia tekevä Marianne, joten tekniikasta huolehtiminen tuli hyvin luontaisesti. Tehtiin myös erilaisia vatsalihaskombinaatioita kaverin sylistä roikkumalla tai jaloista piinni kitämällä. Opin tässä kohtaa lähinnä kuinka luokattoman surkeassa kunnossa oma keskivartalon hallintani on. Töitä riittää kesäksi ja sen jälkeenkin reilusti. Tarttis varmaan siis tehdä jotain. Odotettavissa vatsalihastreeneistä erillistä postausta. Ajattelin meinaan tehdä niitä jatkossa hyvinkin erilailla kuin rutistuksin. Keskivartaloni tarvitsee lukkopuristusten sijaan jouhevaa, toiminnallista, voimaa.

Kurssilaiset treenaamassa flippejä eri suuntiin.

Kaiken sen käsien päällä vietetyn ajan jälkeen särki kyllä ranteita aika kovasti. Ja kyllä tuollainen neljän tunnin rupeama uuden opettelua ja fyysisesti hetkittäin rankkojakin harjoitteita sisältäen oli ihan riittävästi. Olo oli hieman kuumeinen jo kurssille mennessä ja perjantai menikin sitten lepäillessä, kun treenien ja orastavan flunssan oireita yritettiin kumota.

Kivaa oli, ja uusia juttuja opin. En kovin montaa, mutta yksikin riittäisi!

Likat lenkillä

Joskus pääsee ohjaajakollegojen kanssa rilluttelemaan ja minnekäs muualle kuin liikuntatapahtumaan. Käytiin tuulisen viiltävän lauantain kunniaksi käpsyttelemässä pitkin Pyynikin ja Pispalan mäkiä ja nautittiin omasta parhaasta seurastamme.

Easyfit Koivistonkylän tiimiä hymyilemässä tässä

Yhteisessä chatissä illalla kehuttiin kuinka kivaa oli porukalla ollut ja plänättiin Tough Viking, Extreme Run sekä Team challenge ja puolimaraton kisoja. Että eiköhän tästä pöhinästä jotain jatkohässäkkää synny. 

Pynsän munkkimyymälää kohden, mutta kuitenkin ohi :)

Vähän heikosti katseltiin esiintyjiä ja hieman entisaikojen loistosta olivat goodiebagit ja esittelypisteiden tarjonta köyhtyneet. Vaan seura oli mitä parhain ja auringon pilkahdellessa ei ollut järkyttävän kylmäkään. Herra Sillanpää kirmasi ihan vierestä matkallaan lavalle, mutta hitaina Hämäläisinä ei ehditty riistää mieheltä takkia päältä tai edes teinityttömäisesti kiljahdella ;)

Mäkiä oli kivuttavaksi, tässä ollaan jo melkein huipulla (tai niin luulin, puolet lisää kapuamista vielä jäljellä)

Täydellinen kahvi ja miten se tehdään?

Lupasin jatkoa jo ajat sitten Warrior Coffee postaukseeni. Visiitin aikana sain sekä maistella kahvia että osallistua sen tekemiseen. Sen täydellisen kupposen valmistamiseen. Sukujuhlille ei ehkä kannata 200 kahvikuppia värkkäillä näin, mutta periaatteet ovat samat ja mittoja noudattamalla homma voipi lähteä ihan erilaiseen lentoon. Puhtaat välineet ja laadukkaat tarjoiluastiat kehiin ja avot. Ehkä se perus juhlamokkakin maistuisi paremmalle? Ja toisaalta, ei se ihan hillittömästi voi maksaa että kahvin laatuun panostaa yhden tapahtuman verran. Hankkii mainetta parhaimpien sukukekkereiden järjestäjänä? Jutun lopusta voit noukkia käyttöön alennuskoodin laadukkaan kahvin verkkokauppaan.

1. Ensin mitataan pavut, tarkkaan! Yksi kupillinen vaatii noin 12-13 grammaa papuja. Litraan kahvia menee vastaavasti noin 60-63 grammaa kahvia.

Keittövaaka käytössä

2. Kun papuja jauhetaan tulee kahvimyllyn olla hyvä. Jos tällainen kuvassa näkyvä mylly tuntuu hieman haastavalta sijoittaa kotikeittiöön, Riku suosittelee Wilfan WSCG-2 mallia, joka esim. Gigantin sivuilla näyttäisi olevan noin 100e mylly. Jauhamisen jälkeen punnataan taas määrä, että se on oikein.

Kunnon kahvimyllyssä voi säätää jauhatusta. Espressolle todella hieno jauhatus, suodatinkahville "keskikarkeutta" ja esim. French pressille tai pannukahville karkeampaa. Kotona voi testailla kahvimyllyllä erilaisia säätöjä ja löytää parhaan mahdollisen omaan suuhun ja tarkoitukseen.

Kahvilan myllyllä on kokoa.

3. Aseta suodatinpussi suppiloon ja suppilo kahvikannun päälle joka on asetettu vaakan päälle (ja taarattu). Voit kostuttaa suodatinpaperin estääksesi paperin makua ja varmistaaksesi hyvän suodatuksen. Samalla lämpiää kivasti kahvikannu kun siellä hetken seisottaa lämmintä vettä.

Suodatinpussin voi etukäteen kastella myös perinteisessä kahvinkeittimessä.

4. Kun kahvia sitten lähdetään tekemään niin veden kuuluu olla sopivan lämpöistä, noin 95 asteista. Huomioikaa että se juuri kiehahtanut vesi on liian kuumaa ja reilusti seissyt taas liian kylmää.

Vaikka sillä ei ole väliä lopputuloksen kannalta miltä kannu näyttää, niin tämä kaatoastia vedelle oli aika herkku.

5. Pyörittävällä liikkeellä kaadetaan purut märäksi ja annetaan homman seistä hetken. Kahvin suodattumisen tulisi ottaa aikaa noin 3-5min per pari kupillista, joten häitäillä ei hommassa kannata. Jos pavut on jauhettu liian karkeaksi kahvi uuttuu "liian nopeasti" ja voi jäädä laimeaksi. Hienommalla jauhatukseksella kahvia tarvitaan suhteessa vähemmän, kun se ehtii uuttua kauemmin.

Pyörivä liike, kuin Karate Kidillä konsanaan.

6. Kun sopiva määrä vettä on sitten kannussa ja suodattuminen on tapahtunut pitäisi kahvin edelleen olla noin 70 asteista. Nautitaan välittömästi kun lämpötila on vielä sopiva, niinkuin minkä tahansa tuoretuotteen kohdalla. 95 asteinen neste kuitenkin hetken suodatuksen jälkeenkin saa jäähtyä haluttuun 70 asteeseen.

Valmiin kahvin lämpötila.

The perfect cups of fresh made coffee

Jos tuntuu että haluat lisätä kahviisi maitoa, suosittelen että lämmität sen ensin. Näin maito ei laske kahvin lämpötilaa liiaksi. Jos käytät kasvipohjaisia maitoja, eli vaikka soija- tai kookosmaitoa laita maito kupin pohjalle ensin ja kaada kahvi päälle. Ei leikkaannu maito niin helposti kökkäreiseksi.

Täydellisestä kahvista voi toki rakentaa Rikun termeillä Voimakahvia eli meikäläisenkin testaamaa "bullet proof" voikahvia. Ideana sekoittaa kahvijuomaan vahvasti vispaten suolatonta voita ja MCT öljyä tai kookosöljyä. Aluksi teelusikallinen voita kahvista voi tuntua ajatuksena etovalta, mutta on yllättävän café latten oloista juotavaa ja siis hirmuisen hyvää. Kanelia tai vaikka kardemummaa ripsauttamalla saa ihan erilaisia makuelämyksiä.

Tätä kahvia meikäläiselläkin on kotona. On hyvää!

Myös kylmät kahvijuomat ovat tehneet tuloaan Suomeen. Lämpötilat ulkona kesälläkin vaativat lämmintä kahvia, mutta hetkittäin virkistävä jääkahvi voi tuntua hyvältäkin. Täydellisen kahvikupposen kääntää jääkahviksi sheikkaamalla sitä jääpalojen kera. Koska jääpaloista irtoaa sheikatessa hiukan vettä kahviin, voi alkuperäisen kahvijuoman tehdä hieman tujummalla kaavalla. Valmiina myytävät jääkahvit on yleensä hyvin sokeroitu ja puolet koostumuksesta on maitoa, mutta testaa kunnon kahvin kanssa kuinka paljon makeutusta ja valkaisua oikeasti tarvitset. Voit yllättyä, kun marketkahvin kitkeryyttä ei tarvitse peittää muilla mauilla.

Kahvilamiljöö toiminnassa ihan vieressä ja kahvin ammattilainen toimissa

Jos tahdot shopata Warrior coffeen tuotteita se onnistuu täältä: http://warriorcoffee.com/
Kannattaa tilata paikan uutiskirje, ja tarjoukset eivät vilahtele ohi.

Toukokuun loppuun (31.5.2015 saakka) on voimassa alennuskoodi blogin lukijoille, jolla saat -15% kaikista tuotteista. Kirjoita checkoutin yhteydessä koodi "MOVEME" ja alennus lasketaan loppusummaan automaattisesti.

Hyvää "Älä laihduta" päivää!

Tänään vietetään kansainvälistä "Älä laihduta" päivää. Tarkoituksena ei varsinaisesti ole laihduttamisen kieltäminen vaan yleisesti oman kehonkuvansa hyväksyminen. Tai näin minä sen olen ymmärtänyt. Ja oman kehon hyväksymisestä lähtee hyvinvointi. Pään sisällä täytyy olla hommat kunnossa, jotta homma toimii.

Olen tehnyt paljon valmennustyötä painonpudotukseen tähtäävien asiakkaiden kanssa. Lähes kaikkien kanssa käymme keskustelun siitä mitä painon putoaminen merkitsisi muutakin kuin pudonnutta vaatekokoa ja kohentunutta ulkomuotoa. Monen kanssa keskustelen myös siitä miten he kokevat itsensä ennen projektiin ryhtymistä. Moni pitää itseään laiskana ja epäonnistujana. Kun ei ole yksin pystynyt kieltäytymään herkuista ja vetämään tappotreenejä useita viikkoja putkeen. Usealle tulee yllätyksenä ettei kieltäytyminen ja rääkkääminen ole niitä aseita joilla painoa terveesti tiputetaan.

Jos ihminen stressaa syömisistään ja sättii itseään niistä lipsuessaan hän aiheuttaa keholle tarpeetonta stressiä. Jos ihminen käy rankaisemassa lipsumisista itseään juoksulenkillä jonka jälkeen voimat riittävät nippa nappa vaatteiden purkamiseen päältä pois hän aiheuttaa keholleen tarpeetonta stressiä. Hän vastaavasti petaa itselleen huonon olon, särkevät lihakset ja miinusmerkkisen treenimotivaation seuraavaan päivään. Tällä yhteenlasketulla stressillä hän automaattisesti myös jumauttaa aineenvaihduntansa ja voi aiheuttaa jopa pidempiaikaisia vaurioita hormonitoimintaansa. Tuloksia ei synny ja stressi vain lisääntyy.

Jos taas ihminen ottaisi homman siltä kannalta että alkaisi syödä kuten terveellistä on ja muuttaisi asioita yksi homma kerrallaan, hän voisi joskus jopa onnistua. Onnistuminen ruokkisi hyvää mieltä, jota uudistunut ruokavaliokin tukisi. Arjessa jaksaminen kasvaisi ja rauhallinen sekä itselle mieleinen liikunta tulisi osaksi arkea kuin itsestään. Liikunta vahvistaisi lihaksia ja muokkaisi kehoa ryhdikkäämmäksi ja ihoa kirkkaammaksi. Ulkopuolelta tulisi kehuja elinvoimaisesta ulkomuodosta ja kiloilla ei olisi enää niin kovasti väliä.

Negatiivisista ajatuksista, itsensä haukkumisesta ja kilojen surkuttelusta ei ole hyötyä hyvinvoinnin lisäämisessä. Dieettaaminen voi olla myös ruokavalion pysyvä muutos. Sen ei tarvitse olla hetkellinen nälkäkuuri höystettynä rääkkitreeneillä. Se voi olla hyvää, värikästä ja vaihtelevaa ruokaa josta tulee hyvä olla pitkäksi aikaa.

ps. Firstbeat mittauksissa olen harjoitellessani huomannut että jos asiakas ei palaudu riittävästi (=stressi on kovaa ja treenikin) niin paino ei kertakaikkiaan tipu vaikka mitä tehtäisiin. Suosittelen mittaamaan omat stressitasot tai pitämään päivän tekemisistään ja fiiliksistään päiväkirjaa. Syy paikallaan junnaavaan painoon voikin olla siinä mitä ajattelet, ei siinä mitä syöt. Mittauksista voit pyytää tarjousta minulta taina@moveme.fi