torstai 21. marraskuuta 2013

Kun on pimeää kuin mörön pyllyssä...

Se on meille Suomen asukeille ihan selviö että loka- marraskuussa on pimeää. Sitä aikaa kun kylmä hiipii luihin ja ytimiin ja suunnilleen sydämeen asti. Odotetaan kieli pitkällä pakkasta, lunta, valoa joka heijastuu kuulaista pinnoista. Tamperelaiset nautiskelevat valoviikoista ja se on kyllä sellainen raha minkä mielelläni veroista maksan, jotta sellainen järjestetään. Kotonani on myös valoviikot kirkasvalolampun avulla.

Omat kuviot ovat ihan viimeaikoina vaihtuneet ja matkustan nykyisin Helsinkiin asti päivätöihin. Jos aiemmin tämä vuodenaika on ollut ahdistavan pimeä, niin voitte kertoa fiilikset kymmenellä nyt kun päivä alkaa ennen kuutta ja päättyy VR:n suosiollisella avustuksella jonnekin kuuden ja seitsemän väliin illalla. Välissä ehtii toki nähdä auringonnousun junan ikkunasta ja pääsee päivittäin ihastelemaan kotikaupungin valoviikkoja.

Kirkasvalolamppu, joka on ihan tyylikkään oloinen (mielipidejuttuja) ja
uuden keittiön tapettiseinän kanssa hyvä yhdistelmä :)
Aamun kirkasvalohoito on ollut olematonta, koska senkin puolituntisen käyttää mielellään nukkumiseen mikä pitäisi valon edessä fiilistellä vaikutusten saamiseksi. Tästä syystä myös aamiaiset on tuunattu mukana kannettaviksi versioiksi mahdollisuuksien mukaan. Päivän ruokia pitää vielä hieman hioa, jotta pääsen työkavereiden rytmiin syömisten osalta kuitenkaan päästämättä nälkähirviötä valloilleen ennen puoltapäivää.

Miten kirkasvalohoito sitten toimii ja kelle se sopii? 

Tutkimusten mukaan jopa 75% kaamosmasennuksen oireiston täyttävistä hyötyy kirkasvalohoidosta. Ja kun ilmiö on suhteellisen yleinen (väestöstä 35-40%), niin kannattaa tuota ainakin koittaa jos kokee, että syksyisin väsyttää, ärsyttää, tekee mieli makeaa ja asioihin tuntuu olevan hankala keskittyä. Ja kuten olen aina sanonut, jos kyse onkin lume-vaikutuksesta niin sekin passaa kunhan olo paranee.

Kirkasvalohoito vaikuttaa silmien kautta säädellen hormoneita käpylisäkkeeseen vaikuttamalla. Kun hormoonit on oikein, kokee kroppa että on päivä ja pitää meitä hereillä. Työt ja muut askareet sujuvat helpommin kun ei tarvitse koko ajan ponnistella pysyäkseen hereillä. Kun hommat sujuvat, harmittaa paljon vähemmän ja positiivinen kierre on valmis. Jaksaa nähdä niitä ystäviäkin eikä vaan nuokkua kotisohvalla.

Säätönappi on hyvästä
Minun oma kirkasvaloni on elegantisti myös sisustukseen sopiva härpätin, jossa muuta käyttöä varten on himmennin. Hoitovaikutuksen aikaansaamiseksi valon kirkkauden tulee ylittää 2500 luksia. Valoon kannattaa totutella päivittän niin, ettei heti väännä nappeja kaakkoon vaan aloittaa rauhassa, antaa kropan totutella valoisuuden määrään. Itseä kuunnellen ja oloa tunnustellen sitten lisää valoa koppiin :)

Tällainen valoa lisäävä ilmiö tapahtui tänään :)
Miksi ei sitten voi vaan ulkoilla? Sisävalaistus on normaalisti 200-600 luksia, ja syksyn tullen me ihmiset pakkaamme itsemme enemmän sisätiloihin kuin kesäisin. Talvellakin valoisaan aikaa ulkona on 3000 luksia, mutta kun emme kertakaikkiaan osu siihen hetkeen ulos pyörimään niin valoisuutta voi hakea lampusta. Toki suosittelen liikuntaa ja valoa luontaista kautta kaikille. Jos ei ehdi, niin apukeinoja voi käyttää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti