Joaquim and contemporary jazz

Alkuintroa lukuunottamatta kirjoittelen tämän postauksen englanniksi, jotta ihanainen opettajammekin voisi sen lukea. Kärsikää siis vajavaisista nyansseista ja muista krumeluureista, joita en kerta kaikkiaan osaa edes suomeksi ;)

The day came that I had been expecting for one full year. The year which was all so nice, filled with personal training classes and a new start for working life + multiple new wonderful friends. I had fell in love with Joaquims style and his heartfelt teaching methods the year before, when he first came in to our dance school.

Welcome to the dancefloor...

So monday arrived with pouring rain. I came in to dance school so pissed of from the working day at the office. Once I saw Joaquim and all my lovely dance friends it hit me: "I can't, I don't know how to, I'm out of shape, Somebody rescue me!!!". Well, there I was, and nowhere to run.

I found my place somewhere in the middle of the ocean of people. After ten minutes I thought I was going to die out of heat in the classroom. But then Joaquim noticed me, a little nod and a smiling "Hi!" and I forgot the heat and the fact that I couldn't do even a decent pliée...

And then came the flow, as it did the year before. I didn't know the steps, but I was dancing in my own zone. The place where I rocked the hell out of the choreography! Don't know if anyone else noticed, but it didn't matter. I loved it.

Dancing is the thing for me, the one and only. 

Thanks Joaquim for making me feel the passion and the heat!

Kotiseutumatkailua ja upeita kelejä

Ruoveden herkun edustaa

Nyt kun aurinko on hellinyt meitä, olemme miehen kanssa mökkeytyneet ja harrastaneet enoni avustuksella kotiseutumatkailua. Nähty on telakalle nostettu Länsi-Teisko alus ja muita harvinaisuuksia. Näistä en uskalla paljastaa sijaintitietoja, kun kyseessä on yksityiset maat :) Kuvia voin silti jakaa, jotta tekin pääsette yhden Suomen suurimman ex-sahan maisemista nauttimaan.

Ruoveden herkun diplomit

Mausteita vaikka minkämoisia

Laadukkaita säilykkeitä

Ostokset 

Monenmoista sinappia

Ilman sen suurempia suunnitelmia lähdimme aluksi suunnistamaan Ruoveden herkku nimiseen kauppaan Jäminkipohjassa. He valmistavat laadukkaita sinappeja, valkosipulituotteita ja edelleenmyyvät laadukkaita mehuja, hilloja, lihatuotteita (makkaroita) sekä Poppamiehen mausteita sekä tavallisia mausteita seinämetreittäin. Ostimme erilaisia mausteita (mm. chilipalkoja sekä piri-piri sekoitusta) ja kahta erilaista sinappia. Lisäksi mukaan tarttui 78% marjoja sisältävää vadelmahilloa naurettavaan 3e/purkki hintaan ja sinappien kanssa kolmanneksi herkuttelijan chilimajoneesia. Omia tuotteita sai kolmen kimpassa hieman edukkaammin kuin erikseen ostamalla. Samoja tuotteita löytyy myös Tampereen kauppahallista, mutta me olemme pitäneet elämyksenä sitä, että voimme mennä suoraan "tehtaanmyymälään".

Tämän jälkeen seurasi reissu karkkien tehtaanmyymälään ja sieltä mukaan tarttui muutama pussi makeisia. Väitän, että raakasuklaat voittavat vielä omassa sarjassaan kaikki kaupan karkit. Ja kun pidän tiukkaa linjaa herkkupäivistä, niin en ole varma kenelle nuo ostokset tulee syöttää :) Noh, eiköhän nekin syöjän löydä.

Telakan tönöjä :)

Länsi-Teisko telakalla

Matka jatkui nykyiselle telakalle, entiselle sahalle. Saha on siis aikoinaan palanut poroksi, joten tarjolla oli hiiltyneitä ja umpeen kasvaneita katoksia ja taloja sekä pari isoa rautalaivaa, joista toinen oli metsittynyt rannalle harmillisesti. Samana aamuna rannalle oli nostettu Länsi-Teisko alus, jonka peruskorjaus alkaa näinä päivinä.

Lähde laskee veden Näsijärveen

Keksimme lähteä Ruovedelle Runebergin lähteelle, jota mieheni ei ole koskaan nähnyt. Lähteellä oli ihanan viileää ja rauhallista. Olimme lähes ainoat paikalla muutamia vedenhakijoita lukuunottamatta. Muistan lapsuuden venereissuilta, että laivarannasta käveltiin hakemaan vettä kanistereihin ja niinpä päätimme täyttää kanisterit lähteen vedellä nytkin. Ensin kuitenkin talsimme 600m matkan laivarantaan ihaillen jo hieman ränsistymään päässeitä tilataideteoksia 10-15 vuoden takaa.

Lähde ja jääkylmä sekä kirkas vesi

Laivarannassa oli yllätyksekseni tarjolla Tampereen jäätelötehtaan maittavia jäätelöitä. Hinta oli aika tiukka, mutta hyvästä passaa jo vähän pulittaakin. Jäätelötankkauksen jälkeen talsittiin takaisin ja käytiin tutustumassa polun varrelta löytyneeseen pieneen hiekkarantaan, jonka joku Ruoveteläinen on varmaan ottanut omakseen kantamalla paikalle penkin ja soutuveneen. Ihana löytö! :)

Yksityinen uimaranta?

Tilataideteos

Pikaisen kauppareissun jälkeen matka jatkui kohden Muroleen kanavaa. Jääkylmä lähdevesi ja kasvispakasteet kylmensivät maitotuotteita autossa, jotta ehdimme tehdä vielä pienen kieppauksen ennen mökkiä. Ruovedellä emme ehtineet Tarjannetta nähdä, vain kuulla töräykset. Muroleelle sen sijaan osuimme juuri sillä hetkellä kun Tarjanne tuli sulutukseen matkallaan Tampereelle. On se vaan hieno ja iso laiva (tai pieni kanava)! Enoni ja mieheni auttoivat laivamiehistöä köysien kanssa ja taidettiin siinä muutama sananen vaihtaa kapteeninkin kanssa. Leppoisaa matkustajakuntaa oli kyydissä hyvin ja houkuttelivat he meitäkin kovasti kyytiin :) 

Tarjanne tulossa Muroleen kanavaan

Tarjanne

Lupasin itselleni että vielä joku kerta menen Tarjanteen kyydissä ja nappaan mukaan melontakamppeista tutun vesitiiviin säkin. Pakkaan siihen tavarat ja tilaan oman veneemme noutamaan minua Koljon selältä. Sovin kapteenin kanssa, ettei Tarjanne käänny minua pelastamaan kun hyppään vedenvaraan kellumaan säkkeineni. Ainahan sitä saa tyttö haaveilla :)

Kesäkuntoon loppuiäksi - torstainen tilanteen tarkistus

Heippa ihanaiset uskolliset lukijat ja satunnaisen toistuvat vierailijat sekä etenkin te jotka otatte osaa Kesäkuntoon loppuiäksi kampanjan loppurutistukseen. On tullut aika suorittaa tilanteen tarkistus.

Olen itse laihtunut hurahtaneessa kahdessa viikossa 600g, en siis aiottua 0,5kg/viikko, mutta jotain kuitenkin. Syynä vauhdin hitauteen on harkitut repsahdukset ja kesästä nauttiminen rennosti. Olen syönyt lounaita ystävien kera "ulkona" torilla ja sallinut mökkireissuilla lankeemuksen Huilun tuhti makkaroihin. Torilla voisi myös syödä terveellisesti, mutta vähintään kerran kesässä on tämän paljasjalkaisen Tamperelaisen sorruttava ex-työpaikkani tekemiin mustamakkararanskalaisiin. Luit oikein, siis mustaa makkaraa ja ranskalaisia, puolukkahilloa, pippurimajoneesia sekä ketsuppia :)

Mitenkäs teillä sujuu? Mielelläni kuulisin miten on mennyt, mikä on toiminut ja mikä ei? Jos haluat vielä lähteä mukaan, se onnistuu. Ohjeistuspostaus ja ohjelman julistus löytyy täältä.

Itse olen tämän viikon ja tulevankin koittanut pitää kiinni herkkulakosta vaikka tiukkaa on tehnyt. Herkkuja vain kerran viikkoon, ja silloinkin kohtuudella. Tällaisella juhlakaudella herkkupäivät on pitänyt ajoittaa tarkasti juhlien mukaan. Onneksi julkiset juhlallisuudet johtavat kohdallani häveliääseen herkkujen ahmimiseen, jolloin herkutellessa pysyn kuin vahingossa kohtuudessa. Kotona on paljon helpompi huomaamattaa mättää vaikka mitä suusta alas. Juhlissa on kivempaa keskittyä muihin vieraisiin ja seurusteluun kuin notkua kakkuvadin vieressä ja napsia karkkeja!

Olen tehnyt ja maistellut raakasuklaata. Tästä lisää myöhemmin. Jänniä nuo superfoodsit!

Juoksuun hurahtaminen?

Näiden upeiden kelien (ja hyttysten) paahtaessa on pakko tehdä nopea päivitys tästä juoksemisesta ja siihen hurahtamisesta. Itse olen aina ajatellut, että minä en ole juoksijaksi syntynyt ja olen parhaimmillani hyvä joukkuepelaaja juoksua vaativissa lajeissa. Mutta ta-daa! Extreme Runille harjoitellessa, ja jo pari vuotta tätä ennen olen yrittänyt harjoitella juoksua kohtuudella. Eli en niinkuin suuri osa Suomalaisista tuntuu tekevän: täysillä pari viikkoa (ks. Ylen uutinen aiheesta).

Avukseni olen ottanut ennen PT-opintoja internetin salat, eli pääosin Porin kaupungin juoksuohjelman. Toki luin myös vinon pinon blogeja, keskustelupalstoja, juoksija-lehden sivuja jne. Ja tätä olen jatkanut edelleen. Tuntui vain siltä, että kaikkialla alan "harrastajien" keskuudessa juokseminen oli luontaista ja sujui leikiten. Homma oli välittömästi jotain hifistelyä, kun minulle uusia asioita olivat jo kunnolliset juoksulenkkarit ja se, että saako sanoa juoksevansa jos kävelee lenkillä hetkenkin :)

Noh rohkeasti kohden uutta ja ihmeellistä. Ensimmäisenä kesänä havaitsin, että väsyneenä ei juosta luonnon pikkupoluilla... Juoksin kesken kesää nilkkani ylitse, ja sain loppukesän ajan konkata nilkka pallona paikasta toiseen. Vielä syksyllä kesälomalta palatessa oli nilkka ärtyisä ja Cooperin testi jäi esimerkiksi kesken kun täysin terveeltä tuntunut nilkka irtisanoutui leikistä 7 minuutin kohdalla.

Juoksun harjoittelu vaikuttaa muuten pienessäkin määrin Cooperin tulokseen. Minä, joka en ollut juossut yhtään pallopelien lisäksi sain aluksi vaatimattomia 1900-2000m tuloksia (ikäluokassani kuitenkin "Hyvä/Keskinkertainen"). Kun sitten lisäsin harjoittelua muutamaan lenkkiin viikossa nousi tulos 3kk harjoittelun aikana 2300m.

Tässä pienessä tiedossa piilee juoksuun hurahtamisen pääjuju: nopea kehitys. Kun jaksaa harjoitella maltilla voi juoksumatkaa kasvattaa ihan älyttömän nopeasti. Edes kuntosalilla ei saada rapakuntoisen lihaskunnossa vastaavaa huimaa kehityskäyrää aikaiseksi. Työtä ja hikeä tämäkin vaatii, mutta tulokset ovat uskomattomia. Itse aloitin juoksuharjoittelun Extreme Runille parin minuutin juoksupätkistä ja 20minuutin yhteiskestoisista harjoituksista. Ja sitten pistelin juosten 16km esteineen. Toki käveltyä tuli tuollakin, mutta etukäteen taitoin n.17km matkan lähes yhtäjaksoisesti juosten.

Juoksuun on siis helppo hurahtaa, kun aloittaa rauhassa ja antaa kehityksen viedä mennessään. Suosittelen kokeilemaan! PT-kollegion kanssa on ollut ilmassa halua ilmoittautua Varala maratonille juoksemaan 1/2 maraton. Kaikki ovat tulossa saunomaan ja tapaamaan toisiaan Tampereelle juuri tuolloin. Ehkäpä tämä juokseminen on sitten muistakin ollut yllättävän mukavaa? Ainakin yksi asiakkaani on ihan pähkinöinä juoksemiseen. Hänestä lisää ehkä myöhemmin :)

Linkkejä ja vinkkejä:
Porin juoksukoulu
Ylen Olotilan ohje juoksuharrastuksen aloittamiseen
Ylen uutinen: "Suomalaiset juoksevat liian lujaa"

Mökin puuhailuja, pelejä ja leikkejä

Valkovuokkoja, jotka mummu on jostain metsän kätköistä aikoinaan paikalle "istuttanut"

Lapsena sai aina leikkiä ja pelailla vaikka mitä kesäisin. Hauskaa oli, hetkeäkään ei oltu paikoillaan ja välillä hypättiin uimassa ja saunassa niin, että meitä serkuksia vahtineella mummulla paloi hermo kun saunan ovi oli auki jatkuvasti. Onneksi aikuisena ei ole yhtään sen tylsempää, vaan mökillä pelataan täysiä edelleen ja voin juosta veljen lasten perässä saunassa ja uimassa, saunassa ja uimassa, saunassa ja uimassa jajajaja... Mummu ei ole enää leikkejä vahtimassa, mutta voin arvata että hymyilee siellä jossain itsekseen menolle. 

Mölkyn pistelaskua

Reinot jalassa mökillä rennosti :)

Nykyään lapsuuden leikkien lisämausteena on puutalkoita ja siivoamista sekä ruuan laittamista. Kun minä olin pieni, keittiön ja ulkona olleen keittokatoksen yksinoikeutettu valtias oli mummuni. Kaalipata oli maailman parasta, mutta sekään ei vetänyt vertoja uunituoreelle hiivaleivälle! Nopeasti opittiin, että nopein ei ole se jolla on leipä tai se jolla on kädessä voipurkki vaan se, jolla on voiveitsi :D

Yritä saada rengas keppiin, tyyli on vapaa

Näin nättejä pinoja tulee kun oikein yrittää. Itse osaan pinota, vaan en pilkkoa

Nykyään kukaan ei hallitse hiivaleivän saloja, mutta olen itse kunnostautunut hyvänä pullanleipojana ja yhdessä ollaan siirrytty tekemään muurikalla kaalipadan sijasta kaalia ja jauhelihaa sisältävää paistosta. Hiilaritietoisempaa, nopeampaa ja ihan mukiin menevää.

Peleissä nykyään harvemmin jaksetaan koota krokettirataa, vaan pelataan mölkkyä ja heitetään renkaita keppiin. Viimeisimmässä remontissa tikkataulun paikka meni pois, ja uutta ei ole löydetty, mutta eiköhän mökki muotoudu niin että tikkataulunpelit voidaan ottaa takaisin ohjelmistoon.

Mökiltä saa hyvää vaihtelua lenkkimaastoihin ja pääsee juoksemaan keskelle peltoja niin halutessaan. Vaikka oman kodin pihasta pääseekin nopeasti keskelle metsää, ei kotona ole mahdollisuutta pulahtaa järveen lenkin jälkeen ja saunoa puulämmitteisessä saunassa. Minun hiukseni pitävät järvivedestä kovin, tai sitten mökin rentous näkyy hiuksissa välittömästi :)

Lenkkimaastoja

Auringon laskuun juoksennellaan

Ihanaa, että on jälleen kesä ja saa pelailla ja hillua pihalla ilman kenkiä!

Aamulenkkiä ja illan kuulailua

Gymboss vauhdittaa tekemistä

Olipas kiva päivä! Sain aamulla kunnian arpoa voittajan kisaan ja tätä edelsi hyvin sujunut juoksulenkki. Otin aamulla tavoitteeksi juosta alle tunnin lenkin ja kokeilla eri juoksunopeuksia matkalla. Tykkään juosta aamulla kun on viileää ja hiljaista, kuunnella lintujen laulua (tai sitten musiikkia iPhonesta, mutta tunnelman kannalta kuvitellaan, että kuuntelen lintujen laulua). Lisäksi olo on kevyt kun lenkille lähtee vain muutama vesilasillinen vatsassa. Aamiainen maistuu järkyttävän hyvälle kun sen nauttii suihkun jälkeen ja päivän lenkki jo suoritettuna.

Etuheilautuksessa vauhti lähtee lantiosta, EI käsistä

Etuheilautuksessa kuula on yläasennossa rennosti ilmassa ILMAN käsien puristusta

Etuheilautus yhdellä kädellä edessä

Yhden käden etuheilautus haastaa keskivartaloa 

Vauhtileikittelylenkillä testasin perusnopeuttani Suunnon GPS-podilla. Otin alkuun muutaman minuutin (7min) lämmittelyn kävellen ja läksin juoksemaan n.15min pätkää tavallista hölköttelyvauhtia. Jälkikäteen selvisi, että perusvauhti jolla jaksan vaikka kuinka pitkään on 8,7km/h. Parin minuutin kävelytauolla (4min) palauttelin jalkoja ja lähdin juoksemaan reippaampaa perusvauhtia. Logia tulkitessa selvisi että tämä vauhti on 10,5km/h. Ihan mukava vauhti. Matolla juostessa yleensä pidän vauhdin 9,5km/h vauhdissa ja sillä homma kulkee sutjakkaasti. Muutaman minuutin kävelyn jälkeen viimeisen pätkän päätin juosta niin lujaa kun koneesta lähti ja tavoite oli juosta 5min putkeen. Arvioin kestävyyden vähän väärin ja juoksu loppui jo neljän minuutin kohdalla kesken, mutta vauhti oli vakuuttavat 13,5km/h! Eli kyllä tästä tytöstä lähtee pitkäkin pätkä kunnioitettavalla nopeudella. Pärjäsin aamun bussillekin hetkellisesti ;)

Kuulaa mökin rauhassa

Työpäivä sijoittui Helsinkiin, joten luvassa oli autossa istumista ja palaveria. En uskaltanut ehdottaa varvaslittaa vielä, mutta aion kyllä joskus vielä repäistä :) Illaksi siirryin suvun mökille mieheni perässä ja tein pullataikinan. Kohoamista odotellessa oli aikaa tehdä nopea kuulatreeni.

Gymbossiin 4x(1min + 2min) settejä ja sitten suoriutumaan seuraavasti:

• Etuheilautus 1min
• Pyöritys jalan ja lantion ympäri "kieputus" 1min per suunta/jalka
• Maastaveto-hauiskääntö-pystypunnerrus 1min
• Kropan ympäri pyöritys suuntaa vaihdellen, yhdellä jalalla, varpailla/kantapäillä, jne. 2min

Alla kuvasarjaa reeneistä, ja varsinkin tuosta "kieputuksesta". Toivon mukaan saan tuosta joskus videon otettua, että selviää paremmin mistä on kyse :)

kieputus jalka ilmassa: tässä kierretään lantiota

Kieputuksen lantion kierto suoritettu, kohta jalan ali/takaa

Kieputus jalan takaa, melkein nenällään :)

Kisan voittaja

Olipa kerran kisa, jossa saattoi voittaa hopeisen Gymstickin omakseen hyvien käyttöohjeiden ja vinkkien kera. Kisaan sai osallistua ilmoittautumalla julkiseksi MoveMe blogin lukijaksi. Aikaa oli kuukauden päivät, aina toukokuun loppuun saakka.

Arvontalaput, aika vino pino!

Tuli 31.5.2011 ilta, ja blogin ylläpitäjä naputteli kaikki julkiseksi lukijaksi ilmoittautuneet kirjoihin ja kansiin. Tuli 1.6.2011 ja blogin ylläpitäjä aamuvarhain kävi aamulenkillä. Takaisin tultuaan printtasi listan nimiä, siirtyi keittiön pöydän ääreen. Teki aamupuuron ja taitteli laput, sekoitti, ja suoritti yhden lapun noston.

Suoritetaan arvonta

Ja kas! Voittaja oli selvillä ja aurinko paistoi täysiä ulkona!!! 

Voittaja on NoobaX

Printterin muste on hieman heikossa hapessa, mutta tässä se voittajan lappu komeilee :)

Onnea!!! Otahan yhteyttä sähköpostiini taina.moveme@gmail.com, ja varmistetaan sinulle sopiva toimitusosoite :)