Perjantaina käytiin asiakkaan kanssa Pyynikin pururadalla juoksentelemassa paljajalkakengillä. Tarkoitus oli juosta nimenomaan päkiäjuoksua ja harjoitella homman tekniikkaa. Samalla tuli mieleen, että voisi olla hyvä kerrata blogissakin päkiäjuoksun ideaa ja pääpointteja. Mikään ei toki korvaa valvovaa silmää lenkeillä, mutta kyllähän tämän lajin salat voi oppia yksinäänkin.
Vauhti
Päkiäjuoksua ei voi tehdä hölkäten, eteneminen on aina hieman ripeämpää kuin tavallinen hölköttely. Tämä johtuu eteenpäin kallistuvasta asennosta, aivan kuin 100 metrin sprinttiä juostaessa. Yläkroppa on maalissa ennenmmin kuin takapuoli.
Maasto
Helpoiten aloitat päkiäjuoksun ylämäessä spurtaten. Tällöin automaattisesti hakeudut juoksun "päälle" ja kallistut eteenpäin. Kivutessa ylöspäin ei myöskään tule tarvettä kopautella kantapäätä maahan joka askeleella.
Päkiäjuoksua harjoitellessa kannattaa alkuun suosia pehmeitä alustoja. Älä aloita hommaa asfaltilta, vaan pehmeältä pururadalta. Jos et millään pääse lenkkipolulle, koita juosta asfaltin sivussa nurmikaistaleella koirankakkakasoja vältellen. Nurmikaistaleen olisi hyvä olla vaakatasossa, ettet joudu juoksemaan puoliksi ojan puolella, jatkuvasti vinossa.
Toisaalta, jos pitää valita metsän/kivikkoisen pururadan ja asfaltin väliltä, voi turvallisin valinta olla aloittaa juoksu sittenkin asfaltin puolelta. Tasainen ja helppo maasto mahdollista keskittymisen juoksuun maaston sijasta.
Juoksuasento
Pyri aina pitämään jalat itsesi alla, ei missään tapauksessa lantion etupuolella. Ajattele työntäväsi yläkroppaa aina eteenpäin, ei ylöspäin. Tarkoitus ei ole harppoa pitkiä askeleita eteenpäin vaan työntää askel askeleelta itseä eteenpäin.
Kun tuot jalkaa eteen, ajattele tuovasi polvi eteenpäin terävästi. Perässä seuraa koukistunut jalka ja nilkka, joka polven ollessa lantiota edempänä, pääsee asettumaan täysin lantion alle. Älä missään tapauksessa potkaise jalkaterää eteenpäin, vaan hallitusti tuo polvi eteenpäin.
Koita pitää katse edessä ja ryhti hyvänä. Paljasjalkakengissä tulee tarkemmin katseltua maaperää, mutta pyri irrottautumaan tästä mahdollisimman nopeasti. Pitkälle eteen katsellessa näet aikaisemmin vaaranpaikat.
Ponnistus
Osassa oppaita sanotaan, että kantapään saa tuoda maahan, mutta itse uskon, että se ei auta päkiäjuoksun harjoittelussa. Astu siis suoraan päkiälle, ponnista eteenpäin (jalka suoristuu) ja tuo ponnistanut jalka suoraan polven johtaessa liikettä päkiä edellä maahan. Kantapää ei osu maahan missään vaiheessa.
Jos haluat tuoda kantapään askeleella maahan pyri tekemään se äärimmäisen pehmeästi. Kantavaimennetussa kengässä ollut kantapää voi ottaa ärhäkkäästi itseensä yhtäkkisistä iskuista.
Harjoittelun eteneminen
Maltti on valttia! Lähde juoksemaan maksimissaan 50-150metrin pätkiä. Palauttele välillä kontrollin tunne jalkapohjaan ja nosta vauhti vasta sitten juoksuksi uudestaan. Tarkoitus on juosta maksimissaan se määrä, jonka saat pidettyä nätisti päkiöillä. Sidekudos kehittyy reilusti hitaammin kuin lihaskudos, ja alussa on vaara aiheuttaa tulehdus elimistöön liian innokkaalla harjoittelulla.
Viikkojen kuluessa voit lisätä juoksupätkiin pituutta 10-15% edelliseen viikkoon nähden. Hitaasti, mutta varmasti edeten vältät vammat ja opit tekniikan oikein.
Sitten ei muuta kuin lenkkipolulle! Kelejä riittää vielä.
ps. Vibram tarjoaa
juoksuoppaan ja vinkkejä jos sinulta taittuu Lontoo ;)