Tulevaisuuden tavoitteita

Mikään harjoittelu ei ole motivoivaa pidemmän päälle, jos siihen ei kohdistu jotain tavoitteita. Ja nyt jos koskaan on tullut aika asettaa tavoitteet ensivuoden kesän varalle. Olen yllätyksekseni kajahtanut juoksuun jonkin verran. Etenkin kun se tapahtuu joko aamulla yksin ja luonnon hiljaisuudessa tai isossa tapahtumassa hyvällä seurueella. Kahvakuulailu on kanssa ihan mahtavaa, mutta kisamielessä en halua kuulaa heiluttaa. Jostain takavasemmalta olen istuttanut takaraivooni halun suorittaa Triathlon, edes puolikas.

Tästä lähtee siis minun tavoitteet ja haaveet kavalkadi:

Ehdottomasti uudestaan on päästävä Extreme Runille 19.5.2012 Vantaalle. Tällä kerralla voisi yrittää jo ihan tosissaan aikaa juosta, eikä vain fiilistellä menoa :)

Sitten jalka vipattaa kovasti johonki Pirkan kierroksen lajiin käydä tutustumassa. Pyöräily voisi olla kova laji. Sitä ennen toki tulee mahdolliseksi Pirkan hiihto 4.3.2012 sunnuntaina. Ja itseasiassa Pirkan hölkkä on jo tulevana sunnuntaina! Olen täysin epähuomioinut moisen, enkä taida ehti näin nopealla varoituksella kisakuntoon (33km juokseminen muuten vaan voi olla kohtalokasta). Kerralla yli 40km hiihtäminen voi olla omien rajojen ulkopuolella, mutta harkintaan pistetään. Pirkan Pyöräilyyn saatan uskaltautua jo nyt lupautumaan.

Jos Tampereen puolimaraton järjestetään ensi vuonna, olen taatusti mukana. Mikä sen hienompaa kuin pistellä omissa kotimaisemissa juosten iloisessa ja energisessä porukassa. Olin tänä vuonna vain katsomassa menoa ja kannustamassa kummipoikani isää. Harmitti ihan valtavasti etten lähtenyt itse jo tänä vuonna mukaan!

Sitten aiheeseen Triathlon. Helsinki City thriathlon voisi olla hyvä matka lähteä harjoittelemaan, mutta päässäni huutaa miksi en lähtisi puolimatkalle Joroisille? Kerralla kunnolla, eikö? Toisaalta Joroinen tarjoaa myös sprinttimatkaa. Ei sekään hassummalta kuulosta. Mitä mieltä te olette?

Pelottavin osuus triathlonissa....

Triathlonissa eniten pelottaa uiminen. Pysyn pinnalla ja osaan uida, mutta kroolailu tai minkäänsorttinen nopea eteneminen pitkällä matkalla ei suju (ilman räpylöitä). Ehkäpä seuraava etappi on siis kaivaa uimaopettaja avuksi?

Onko sinulla jotain tavoitteita jo seuraavalle vuodelle? Millaisia?
Miten ne valitsit? Miten aiot niitä varten harjoitella?

Mitä minulle jäi kotiläksyksi Functional Trainer koulutuksen ensimmäisestä osasta?

Vaikka hehkutinkin jo kovasti, kuinka hyvä on tanssin karaiseman ihmisen kehonhallinta, niin pakko myöntää että muutama harjoitus minullekin jäi kotiläksyksi. Yllättäen nämä liittyvät hyppäämiseen ja sen hallintaan. Jotenkin voisi kuvitella, että hyppääminenkin sujuisi tanssijalta, vaan eipä se sitten sujunutkaan.

Jos sinäkin haluat oppia hallitsemaan kehoasi ilmassa ja tulemaan fasciaa hyödyntäen maahan menettämättä keskivartalon kontrollia, on tässä sinulle harjoite. Hyppy korokkeelta maahan kääntyen ilmassa 90 astetta. Tarkoitus on pitää kehon neliö (=lonkkien ja hartioiden muodostama suorakulmio) yhtenä pakettina, ponnistaa hallitusti ja etenkin laskeutua hyödyntäen nilkan alueen sidekudosta. Lisäksi tarkastellaan kehon kulmaa, ja vältetään ryhdin pettäminen eteenpäin, ja tasapainon säilytysyritykset suoraa vatsalihasta käyttäen (eli ei rutisteta eteen/ pyöristetä selkää).

Seuraa kuvasarja suorituksesta, treeni-iloa sekä itselle että kanssaurheilijoille kuntosalilla :)

Aloita hartianlevyisestä haarasta ja ponnista suoraan ylös. Katse kannattaa suunnata
silmien tasolle eteen, jottei ryhti painu varpaita tuijottamalla kasaan.

Ilmassa tanssija suoristaa nilkat, muut voivat hypätä rennommin. Käännä koko kehon
paketti kerralla tarkasti 90 astetta oikealle tai vasemmalle. Muista harjoitella molemmat puolet!

Alastulo edestä. Huomaa, että polvi on linjattu jalan kakkosvarpaan suuntaisesti, yläkropan asento on pysty, silmät ovat iloisesti kiinni (pidä omasi auki, se helpottaa pystyssä pysymistä...), ja kädet tasapainottavat virheellisesti edessä. Pyri siis viemään kädet sivuille

Alastulo toiseen suuntaan. Nyt kädet oikein, mutta lantion asento vinossa, eli väärin. 

Alastulossa jätä kantapäät hieman ilmaan ja koita hakea pito ja jousto nilkan sidekudoksesta

Ihana maanantai

On ollut hetkeen ihanin maanantai, jonka muistan. Olen tavannut kosolti uusia motivoituneita ihmisiä, ostanut ja istuttanut korkein toivein omenapuun ja tehnyt avopuolison kanssa yhdessä hyvää ruokaa. Edessä on vielä ihana tanssitunti.

Motivoituneista ihmisistä taitaa tulla asiakkaitani. Ja syy miksi he hakeutuivat luokseni tai minä heidän luokseen oli se, etteivät he ole motivoituneita. Silti tavatessamme silmät loistavat, kädet viuhtovat ilmaa ja jokainen on täynnä innostusta, uutuuden viehätystä ja halua kajahtaa liikkumiseen ihan täysiä. Tästä tulee ihana syksy!

Kuva Näsinneulan ulkotasanteelta, joka oli toissaviikonloppuna poikkeuksellisesti auki yleisölle

Omenapuusta en kehtaa enää julkaista hehkutuskuvasarjaa, kuten luumupuusta. Mutta mainittakoot, että istuttaessa tuli hiki ihan aidosti. Omenapuu ei ollut hinnalla pilattu (12,50e, Ala-Orvolan puutarha Turtolan Citymarketin vieressä myy loput taimet -50%, *vink vink), joten uskalsin panostaa siihen vaikken varma olekaan elääkö mikään juureva tuossa kovassa savimaassa. 20cm päässä pinnasta lapio törmää hillittömän kovaan savikerrokseen. Budjetti antoi periksi myös parille multasäkille, jotta puun olisi mahdollisimman nastaa olla meidän pihalla.

Tässä on tullut huhkittua viikonloppuna ja männäviikkoina niin paljon hyötyliikuntaa, että sykemittarin pt-toiminto ehdottelee aktiivisuustason laskua. Oikeasti tilanne on täysin päinvastoin, on tullut liikuttua ihan hirveästi. Esimerkiksi äidin muuttoapuna, viides kerros molemmissa päissä, osa tavaroista hissillä, osa porrasjumppana. Eikä pidä unohtaa sunnuntain shoppausta ja Tampereen puolimaratonilaisten kannustusreissua, kävelyä vähintään pari tuntia pitkin poikin. Ja sitten nämä puutarhahommat. Tottumattomalle tulee niissä näköjään ihan tosissaan kuuma :)

Haastetta kyykkyihin - treeniliikkeitä myös kokeneemmille

Jos olet vääntänyt samaa takakyykkyä tangolla jo tylsistymiseen asti, on luvassa sinulle mieluisa postaus. On tärkeää haastaa kehoa aina uudella tavalla kehittymisen maksimoimisen takia, mutta myös siksi, että keho on tehty liikkumaan miljoonalla eri tavalla. Vain yhden liikemallin vahvistaminen ei mitenkään riitä takaamaan monipuolisuutta liikkeissämmme jatkossa.

Tässäpä siis perinteiseen takakyykkyyn haastetta kahdella eri tavalla. Puoltava (taka)kyykky ja (syvä)kyykky bosun päällä ilman painoja. Takakyykky on siis se perinteinen kahdella jalalla tehtävä kyykkyliike, jossa painot ovat hartioilla (ei koskaan niskassa!) tavallisimmin tangon muodossa. Takakyykyn voi tehdä myös Smith-laitteessa, mutta tämä haastavampi versio tulee tehdä aina vapaalla painotangolla.

Aseta tankoon epätasaisesti painoja. Esim. oikealle 10kg ja kevyt lukko, vasemmalle 5kg kiekko ja harkinnan mukaan 1kg lukko tai pelkkä puristin. Pienikin epätasapaino riittää alussa. Asetu normaalisti tangon keskelle ja aseta jalat kyykkyasentoon. Koita tasata lonkat vaakatasoon, hartiat vastaavasti lonkkien päälle, polvet ja varpaat nätisti eteenpäin. Lähde laskeutumaan varovasti ja peilistä tarkkaillen kyykkyyn. Laskeudu niin pitkälle kuin kehonhallintasi kestää ja korjaa tarvittaessa lonkkia ja hartioita oikeaan asentoon. Tanko ei saa olla vinossa, eikä kroppa saa muodostaa ässän muotoista käppyrää. Kyykkää normaalisti 12-15 toiston sarjoja. Vaihda jokaisen sarjan välissä painot eripäin. Tee aina kahdella jaollinen määrä sarjoja, jotta harjoitus ei jää toispuoleiseksi. Kyykky tuntuu jalkalihasten lisäksi taatusti kyljissä sekä vatsan ja selän asentoa kontrolloivissa lihaksissa.

Niin alas kuin mahdollista, ilman kontrollin menetystä.
Tässä selkä on jo aika edessä ja ilmekin aikas vakava

Tässä kohtaa paketti on vielä kasassa ja bosukin näyttää
olevan keskellä tasapainossa

Toinen harjoitus on syväkyykky bosulla. Bosu on se puolikkaan jumppapallon näköinen laite, joita monelta salilta löytyy venyttely ja vatsalihasosastolta. Tarkoitus on kääntää bosu ylösalaisin, nousta sen päälle ja suorittaa niin syvä kyykky kuin mahdollista ilman kontrollin häviämistä. Kinkkisin osuus on bosulle nouseminen ja sieltä poistuminen. Tyyli on vapaa, mutta ajattele helpon kautta. Itse pyrin "astumaan" jalka kerrallaan bosulle kuin sivuttain olevalle keinulaudalle. Käytän käsiä mahdollisimman vähän avuksi. Hae ensin tasapaino seisoen bosulla. Kannattaa hakea seinästä liikkumaton piste omien silmien korkeudelta ja keskittyä tuijottamaan sitä. Rentouta jalkapohjat, äläkä purista varpailla tai jännitä jalkapohjaa kaarelle turhaan. Sitten vaan kyykkäämään mahdollisimman rauhallisella tahdilla, jatkuvasti asentoaan vahtien. Suorita 8-12 toiston sarjoja verkkaiseen tahtiin 2-3 sarjaa per treenikerta. Tiedät taatusti jälkikäteen missä lihaksissa tämä tuntuu.

Suoritusten välissä voi huokaista, päästää ryhdin huonoksi ja
vatsakummun pömpöttämään... hekoheko... köh... :D

Sitten ei muuta kuin kokeilemisen riemua ja iloa :)

Vesihaaste - Kuinka sujuu?

Huomasin männäviikolla unohtaneeni juoda paljon vettä. Tilannetta kesti noin kolme-neljä päivää kunnes keho reagoi katastrofaalisesti. Syntyi uusi teini-ikä, jonka pystyi lukemaan kasvoilta ihan jokainen vastaantulija. Näppylöitä kihosi etenkin leukaan, ja kuulkaa ne olivat tottumattomalle kipeitä elämyksiä! On se keho vaan jännä epeli, protestoi kuin teini-ikäinen kun sitä kaltoin kohtelee. Ihan sanamukaisesti.

Kuva lainattu: http://www.paavolanvesi.fi/

Tästä tuli mieleen, että mitenkäs muiden vesihaasteet sujuvat? Vieläkö uppoaa tasaiseen tahtiin 1,5-2l vettä päivässä? Onko joku lähtenyt mukaan myös limpparilakkoon? Itsehän lupasin, että keskiviikkoisin saan halutessani juoda limpparia ja muulloin en. Muutamana keskiviikkona on pitänyt sortua, mutta pääosin limpparin lipittäminen on yllättävän kivuttomasti jäänyt unholaan.

Hyvä minä, ja jo etukäteen tiedän kehua että hyvä te! Tästä eteenpäin muutetaan haaste tavaksi ja käytännöksi, jota ei tarvitse ajatella sen kummemmin. Eiks jeh?

ps. Jos et muista aiempaa juttua Vesihaasteesta, voit lukea sen tästä

Motivoitumisesta ja motivoimisesta

Törmäsin tähän sarjakuvaan jo kesällä ja leikkasin sen talteen. On unohtunut kyllä jo lehti ja päivämäärä, mutta haitanneeko tuo mitään? Veikkaus osuu vahvasti Hesariin, mutta voin olla väärässäkin.

Tähän sarjakuvaan kiteytyy mielestäni kaksi faktaa motivaatiosta:

• Motivoitumiseen vaaditaan joku riittävän tärkeä ponnin, jotta aito, pysyvä, motivaatio voi syntyä
• Vain itse voi loppukädessä päättää motivoitua ja pysyä motivoituneena

Näinkin lyhyisiin aatoksiin jätän teidät tällä kertaa ja ryntään tanssitunnille <3

Takapihan kuntosali

Olemme vajaan vuoden asuneet ihka ensimmäisessä yhteisessä rivitalossa mieheni kanssa. Tätä ennen omasta taustasta löytyy rivitaloasumista ja mieheltä ihan omakotitalo-onnea. Yhteisen taipaleemme ajan ja molempien aikuisikä on kuitenkin vietetty kerrostaloasukkeina. Ei ole viljelty mitään tai käyty omalla pihalla grillailemassa. Saatika, että omalla pihalla olisi voinut kuvitella kahvakuulailevansa tai tekevänsä Gymstick treeniä.

Kukkaistutuksia jotka saivat vielä jäädä :)

Olen saanut pienen syysflunssan, ja tämä on tehokkaasti estänyt isommat lenkkeilyt ja kuntosalireissut männäviikolla. Ajattelinkin tehdä jotain kevyempää, ja päätin kuopsuttaa viikonloppuna pihamaatamme uuteen uskoon. Edellinen asukas on luottanut kukkiin, mutta minä tahdon että pihamaalla kasvaa myös jotain hyödyllistä. Halusinkin istuttaa tontille hedelmäpuita ja mahdollisesti varata paikan ryytimaalle tulevana kesänä. Muutaman neliön pihalla tämä tarkoittaa valitettavasti kukkaistutuksista luopumista ainakin osittain.

Kukkalaatikko ylöskammettuna

Ensimmäinen operaatio oli kaivaa maasta kukkapenkki ja sitä reunustanut kaksitasoinen kukkalaatikko. Apuna oli ystäväni Rosa ja hillitön hihitys. Lopulta lootikko lähti suht vaivattomasti maasta irti, mutta tätä edelsi julmettu pähkäily ja yhdet turhaan irrotetut torks-ruuvit... Aikaa meni parisen tuntia, ja tuntuma oli kaikkea muuta kuin keveän liikunnan puolella :)

Tänään sunnuntaina hain serkkuni pihalta vähän villiintymään päässeestä luumupuuperheestä taimia. Löysimme todella ison taimen ja otimme kaveriksi sille pari pienempää. Jos vaikka citykanit hyökkäisivät tai myyrä tekisi tuhojaan, ei oltaisi yhden taimen varassa. Kaivoin maata ja kuopsuttelin taas pari tuntia. Lopputuloksena hiki ja suhteellisen suorassa oleva luumupuuntaimi omalla pihalla. Olen ylpeä ja hieman väsynyt. Näin ei taideta parantua flunssasta, mutta ylpeyttä itsestä tämä kasvattaa varmasti.

Juuriltaan revitty luumupuuntaimi uuden kotinsa pihalla.
Aika iso taimi kun vertaa lapion kokoon :)

Suosittelen kokeilemaan siis puutarhahommia, ja ottamaan ne kuntoiluna. Jos omaa pihaa ei ole, kysäise sukulaiselta, kaverilta tai naapurilta saatko tulla avuksi. Hyötyliikuntaa parhaimmillaan, ja porukalla myös hieno tapa hoitaa ystävyyssuhteita. Jos puutarha on jo kuokittu, ota mukaan kahvakuula ja tee ystävän kanssa pihalla treeni. Toimii varmasti jokaiseen vaivaan!

Runsaasti vettä juurelle...

... ja voilá valmis luumupuu!

Yhteistyön voimaa - yrittäjyyden ihania puolia

Yrittäjyyteen liittyy moni asia, joka pännii ja on väärin. Pitää esimerkiksi maksaa sellainen määrä veroja, etten ikinä uskoisi ellen tietäisi. Kaikki on pois omasta laskutuksesta vaikka tosiasiassahan asiakas maksaa verokarhulle nuo rahat. Yritykseni toimii verorahojen läpikulkupaikkana. No, niillä rahoilla pyöritetään terveydenhoitoa, koulujärjestelmää ja montaa kivaa asiaa kuten kirjastot, uimahallit ja puistot.

Yrittäjyydessä on ehdottomasti myös omaa hyvinvointiani lisääviä asioita. Saan tehdä asiat täysin sellaisella tavalla kuin haluan. Ei tarvitse tinkiä laadusta, vaihtelevuudesta tai ilosta ja riemusta. Näen ohjattavien kehityksen läheltä, näen työni jäljet alusta loppuun. Jos jokin kohta ei managementissa ole kohdallaan, tiedän että syyllinen löytyy peiliin katsomalla. Asioiden ollessa pielessä, tiedän kenen on käärittävä hihat. Ei tarvitse tinkiä ja sovitella itsensä kanssa, voi tehdä juuri niinkuin on parasta.

Personal Training on lisäksi humalluttava ala. Kohtaan ihmisiä, jotka pursuvat iloa, intoa ja hienoa elämänasennetta. Eikä vähin syy ole se, että he ovat tehneet päätöksen panostaa omaan itseensä ja omaan hyvinvointiinsa. Tämä on loppupeleissä myös lähipiirin etu ja se näkyy ihmisten olemuksesta jo kauas kun kotiasiat ovat kunnossa. Itseensä panostaminen on varmempi tuotoltaan kuin vaikka asuntokauppa. Sijoitetun rahan arvo ei vain pysy ennallaan inflaatiopaineissa vaan kasvaa eksponentiaalisesti.

Yhteisön voiman olen havainnut myös vahvaksi voimavaraksi. Yksityisyrittäjät ymmärtävät polvillaan pykäläviidakossa kahlaavan aloittelevan PT:n arkea ja haluavat olla tukena ja apuna. On ilo myös itse johdattaa omia ohjattavia hyviksi havaittujen palveluntarjoajan palveluiden ääreen. Suomen talous pysyy taatusti tällä porukalla pystyssä kunhan vaan jätetään yrittäjillekin aikaa ja mahdollisuuksia huolehtia omasta terveydestään.

5.9. oli kuulemma yrittäjien päivä ja 13.10 on Kansallinen Epäonnistumisen päivä. Epäonnistumisen päivä haluaa rohkaista ihmisiä yrittämään, pelkäämättä mahdollista epäonnistumista. Yrittäminen ei ole välttämättä yritystoimintaa, vaan se voi olla siipien kokeilua luovuuden saralla tai rohkaistumista jossain pelottavassa asiassa. Nyt kaikki mukaan epäonnistumaan! :)

Kahvakuulaa kaatosateessa

Olen alkanut järjestää kaikille avointa kahvakuulatuntia Kanta-Sarviksen edessä olevalla nurmikentällä kerran viikkoon. Tuon paikalle itseni ja ohjauksen lisäksi muutaman kuulan niille, jotka eivät omaa omista.

Minä intoa piukassa kahvakuulakoulutuksessa keväällä :)

Tänään oli toinen kerta, ja paikalle saapui kaksi innokasta ohjattavaa sekä rankkasade. Ennen ja jälkeen kuulailun sateli hiljakseen tai ei ollenkaan, mutta kuulailun ajan lotkotti kovaa ja todella kovaa. Tästä syystä tässä postauksessa ei ole valokuvia todisteena. Kännykkä ja kamera olisivat ehtineet tärveltyä pilalle, jos ne olisi kaivanut esille. Gymbossinikin hörppäsi vettä, mutta taitaa toipua entiselleen jos puhun sille nätisti.

Tehtiin kaksi neljän liikkeen patteria. Muunmuassa lantion ympäri pyöritystä, etuheilautusta ja yhden jalan suorinjaloin maastavetoa. Aina alkuun liikkeiden vapaata harjoittelua, ja päälle liikkeet kaksi kertaa putkeen minuutin pätkissä. Loppuun tehtiin kisailuja heittäen kuulalla pituutta ja tekemällä "etenemistä" kolmen hengen ryhmänä. Kisailuilta tosin puuttui nyt kilpailevan joukkueen suoritukset, joihin verrata, mutta ensi kerralla sitten :)

Jos haluat itse mukaan näihin tsempaloihin, niin varaa mukaan ulkovermeet ja mahdollisesti myös vaihtovaatteet (jotka pidät jossain kuivana tunnin ajan...). Lisäksi mukaan kahvakuula, jos sellaisen omistat. Tunnin hinta on 5e ja sen voi maksaa käteisellä tai liikuntaseteleillä. Alla sovitut päivämäärät:

20.9.2011 tiistai klo:16.15 

28.9.2011 keskiviikko klo:16.15 

5.10.2011 keskiviikko klo:16.15

Paikka on Kanta-Sarvis, osoitteessa Hatanpäänkatu 3. Paikalla on runsaasti parkkitilaa (ainakin 1h kiekollisia paikkoja ihan nurmialueen vieressä)

Kun kaikki se tanssiminen on hyödyksi muuallakin elämässä

Tänään oli viikonlopun viimeinen Functional Training kurssin ykkösjakson päivä. Ja voi luoja sentään että taas mentiin korkealta ja kovaa ohitse omien aivojen käsityskeskuksen. Vaikka uskoakseni jotain taisi tallentuakin omalle kovalevylle, joku lamppu hetkellisesti ainakin välähti pään päällä ja sain uskomattoman hien aikaiseksi ihan vaan paikallani seisten ja hauiskääntöä harjanvarrella tehden (alla oli toki tasapainolauta... saattaa selittää hien määrää).

Liinan taidonnäyte (tasapainolauta jalkojen alla) Lassen tarkkailevan silmän alla

Vaikka suurin osa harjoituksista vaatii tekemistä vielä jatkossa huimasti ennen taitojen mestaroitumista, huomasin että jotain hyötyä on harrastuspohjasta. Tanssiharrastus on tehnyt minusta mestarin kuuntelemaan omaa kehoa ja havaitsemaan sen sijoittumisen tilassa ja kehon suhteet toisiinsa. Suurimman osan kropan tekemisistä minä tiedän ja aistin katsomatta peilistä tai vakoilematta silmäkulmasta varpaita.

Minä kyykkään ja muut vahtii polvilinjaa (Kiitokset Liinalle kuvasta, ja kannustuksesta <3 )

Olen myös oppinut pääosin linjaamaan polvet ja jalkaterän oikein itseni alle, pitämään pään pystyssä hypätessä ja tasapainoillessa, kääntämään aina koko jalkaa lonkasta lähtien kun haen aukikiertoa ja mikä parasta! Korjaamaan virheeni välittömästi kun ohjeistetaan niin tekemään. Asioiden pysyvä korjaaminen toki vaatii minultakin sen kolmesataa tai viisisataa toistoa, mutta tuntuu, että löydän oikean asennon nopeasti ja helposti.

Kyllä me näitäkin käytettiin, ei vaan kovin paljoa :)

Liinan taidonnäyte ojentajaliikkeessä

Näistä taidoista oli viikonlopun aikana uskomattoman paljon hyötyä. Vaikka kontrolli jokaisessa liikkeessä aina ennenpitkää petti jostain, tuntui helpolta kuunnella omaa kehoa ja yrittää sisäistää termistöä sekä niitä minilihaksia, fasciaa ja rekyyliä yms. asioita. Odotan tasajalkaa 90 astetta aina hypyllä kääntyen jatkoa... Kurssilaiset tietänevät mitä tarkoitan :)

Functional trainer koulutus starttasi

Koska nälkä kasvaa syödessä, niin oppimisen halu repeää liitoksistaan kun yksi koulutus päättyy. PT-putken jälkeen tuli tarjolle mahdollisuus osallistua ensimmäiseen Functional Trainer koulutusputkeen ikinä koskaan Trainer4You:n tarjoamana. Sanomattakin lienee selvää, että tätä naista vietiin ja tänään tuli se päivä kun koulutus alkoi.

En pysty sanoin kuvailemaan kuinka solmussa olen eri nimityksistä ja teorioista sekä informaatiotulvasta. Tiedän, että kaikki tämä asettuu aikanaan päässäni kivoihin, järjestelmällisiin, lokeroihin. Mutta tällä hetkellä päässä suorastaan surisee ja hampaita kiristää, kun yritän hengittää rauhallisesti infoähkyn valtaamana.

Olen nähnyt tänään omat ja parin kurssitoverin vatsalihakset (vinot ja poikittaisen vatsalihaksen) sekä multifidukset ultraäänilaitteen näytöllä. Olen ensimmäistä kertaa ikinä koskaan käyttänyt itse ultraäänilaitetta ja tulkinnut sen välittämää kuvaa. Olen käyttäytynyt kuin pieni kärsimätön lapsi ja kysynyt sekavia kysymyksiä helpottaakseni pään surinaa. Olen jälleen kerran todistanut itselleni kuinka vähän loppuviimeksi tiedän ihmiskropasta ja sen toiminnasta.

Olen lopenuupunut ja täynnä innostusta. Kiitos tästä päivästä Lasse ja A-P. Odotan kauhunsekaisella ilolla jatkoa :)

Lisätunnustus blogille - kiitos, nam, wau!

Sain tunnustuksen ihanalta kurssikaveriltani Hannalta. Suosittelen lämpimästi Hannan blogia, joka huokuu positiivisuutta <3

Tunnustuksen saaneen kuuluu vastata pariin kysymykseen (ja postata ne blogiin, kiittää kunniasta, jne.) ja jakaa riemua eteenpäin kymmenelle bloggaajalle. Näitä armoitettuja bloggareita kuuluu myös toki kunniasta infota :) . Nythän on niin ikävästi, etten lue edes niin montaa blogia aktiivisesti... Joten jaan tunnustuksen eteenpäin vain muutamalle (jotka eivät sitä vielä ole tietääkseni saaneet).

Tarjoiluehdotus blogi
- Aiheuttaa hersyvää naurua ja tuo valoa minunkin päiviini

Hannan treeniblogi
- Upeaa palautumista synnytyksestä ja elävä todiste siitä, että kyllä raskaudesta ja äitiydestä voi selviytyä hyväkuntoisena jos vaan haluaa

Highway to Health blogi
- Selkeää ja informatiivista ajatuksenjuoksua ravintovalmentajalta, joka on myös psykologi

Kyssärit ja vastaukset:

Suosikkiväri: Violetti on tehnyt elämääni paluun
Suosikkieläin: Ihan hirmu haasteellinen kysymys. Mietin koiraa ja apinaa, enkä oikein osaa päättää olisiko se kumpikaan...
Suosikkinumero: Ei kai tällaista voi olla? Vai voiko? öö... seitsemän?
Suosikkijuoma (alkoholiton): Vesi, jääkylmänä, mieluusti luonnon lähteestä
Facebook vai twitter: Facebook käytön perusteella, mutta oikeasti vastaisin Google+
Intohimosi: Tanssi, tanssi, tanssi!!!
Antaa vai saada lahja: Ehdottomasti antaa :)
Suosikkikuvio: Jälleen olen hämmentynyt, onko tällaista olemassa ihmisillä?
Suosikki viikonpäivä: Perjantai, koska se on PT-päivä :)
Suosikkikukka: Joko auringonkukka, gerbera tai ehkä meidän ihana valkoinen pioni takapihalla :)

Kiireinen viikko!!!

Tiedättekö niitä hetkiä, kun tuntuu, että ei ehdi yhtään hengähtää ja ohjauslangat tuntuvat lipsuvan käsistä niin töissä kuin omassa elämässä? Alkaa unohdella asioita, tuntuu ettei ehdi syödäkään kunnolla saati liikkua. Minulla on ollut sellainen viikko (tai se on edelleen meneillään). Tästä syystä blogissa on eletty hiljaista kautta.

Aamulenkillä seikkailin mm. Ahlmanin maatilan maisemissa. Hopoteja sekä ammuja
keskellä kaupunkia :) (kuva lainattu heidän sivuiltaan)

Näinä hetkinä pitäisi muistaa, ettei maailma valmistu yhdessä päivässä, eikä se suinkaan suistu raiteiltaan jos kaikkea ei saa tehtyä ajallaan. Lisäksi itselleen voi muistuttaa, että oikein syöminen ja liikunnan ylläpitäminen kiireestä huolimatta ovat tärkeitä asioita. Ne itseasiassa auttavat selviämään stressaavista viikoista.

Muutamaksi päiväksi ehdin itse jo unohtaa nämä periaatteet, ja kävin vain viikottaisilla tanssitunneillani (IHANIA!) ja vannoin meneväni aamulenkille kuten tavallisesti. Aamulla kellon soittaessa keho kuitenkin pakotti nukkumaan aamulenkin verran (30min) pidempään, jotta edes kahdeksan tuntia tulisi täyteen. Pää oli niin puuroa, ettei sille voida antaa vastuuta moisesta :)

Tänään pääsin aamulenkille aiotusti, ja se lipsahti pidemmäksi kuin oli tarkoitettu. Ja sillä lenkillä jaksoin pusertaa tämänkin pitkän päivän kunnialla päätökseen töiden osalta. Olo oli aurinkoinen ja raikas. Suosittelen lämpimästi miettimään mistä arkeen saa voimaa jo vähän ennen sitä hullunmylly-viikkoa, joka vaanii syksyisin kulman takana. Silloin homma ei luiskahda käsistä vaan kaikki hoituu rutiinilla.

Onnistujia ollaan kaikki, mutta kirjapalkinnon voittavat...

... hihii, en kerro ihan vielä :)

Suoritin arvonnan tällä kertaa uskomattoman tieteellisellä menetelmällä. Pyysin kaveria facebookissa sanomaan kaksi lukua välillä 1-16 (koska osallistujia oli 8kpl, ajattelin kertoa tuon luvun kahdella hauskuuden lisäämiseksi). Tai oikeastaan sanomaan ensin yhden luvun, ja sitten toisen, mutta ei niitä lukuja joilla sama kommentoija voittaisi. Säkenöivän tieteellistä, tiedän... ;)

Voittajat ovat täten:

nikoladeus
Monday6am


Onnea!!! Nyt vaan yhteydenottoa minun sähköpostiini taina.moveme@gmail.com ja kertomaan postiosoitetta jne. Tarvitsen pari muutakin tietoa, mutta varmistetaan ne henk. koht. erikseen :)

ps. Voittajat voittivat siis KAKSI keventämiseen liittyvää kirjaa kumpainenkin. Upeat palkinnot lahjoitti keventäjat.fi palvelu ja MoveMe postittaa ne kotiovelle. Näin toimii hieno yhteistyö, josta hyötyvät kaikki

Muistutus arvonnasta, vielä päivä aikaa osallistua

Heippa kaikille. Alkaa olla viimeiset hetket kertoa onnistumisistaan ja voittaa keventävää kirjallisuutta. Nyt kaksi kirjapakettia on menossa jakoon vain kuuden henkilön kesken. Tietää helppoa arvontaa minulle, ja äärimmäisen hyvää voittomahdollisuutta osallistuneille. Kannattaisiko vähän vaikeuttaa ainakin minun hommiani?

Ajattelin kertoa pienen onnistumisen elämyksen omasta elämästäni teitä innoittaakseni. Tänään aamulla sain lähdettyä viikon toiselle aamulenkille, ja sain itsestäni irti juosta noin 4km putkeen. Toki alkuun ja loppuun kävelyä, mutta 4km putkeen oli voitto. Juoksuharjoittelu on menneet pari viikkoa ollut olematonta, ja oli ilo havaita, että aiemmin tehty työ ei ole kokonaan hävinnyt. Hyvä minä!

Käy siis kirjautumassa blogiin ja kirjoittamassa oma onnistumistarinasi tämän postauksen kommentteihin: http://movemeliikuttaa.blogspot.com/2011/08/uusi-arvonta-uudet-saannot-voita.html Aikaa on huomiseen iltaan, eli älä jää jahkailemaan! Toimi ja voit olla voittaja jälleen kerran :)

Sateentuoksuinen aamulenkki

Melkein jo ehdin unohtaa, miksi tykkään sadekeleistäkin. Hetken tuntui siltä, että en rakasta aamulenkkejä. Ja tänään muistin että pidänhän minä kaikesta tästä oikein hurjasti. Muisti palasi pätkittäin aamulenkillä sateentuoksuisessa ilmassa. Miksiköhän olen jättänyt pyöräilemättä töihin sadetta peläten viimeisen viikon? Miksi en ole kyennyt repimään itseäni kahteen viikkoon aamulenkille?

Syynä on uskonpuute ja väsymys. Väsymys vaan kasvaa, jos omista liikuntarutiineista ja happihyppelyistä ei pidä kiinni. Minun lusmuiluani ei voi kutsua edes palauttavaksi treeniviikoksi, koska olen vain haahuillut ees taas, syönyt huonosti ja jättänyt treenejä väliin. Nyt on otettu itseä niskasta kiinni ja otettu ohjat takaisin omiin käsiin!

Eikö olekin houkuttelevan vettä tihkuva ja raikas näkymä?

Suosittelen lämpimästi raikastavia, virkistäviä ja keholle tärkeitä aamulenkkejä. Juosta ei ole pakko, reipas kävely toimii jopa paremmin. Sykkeen ei tarvitse kihota lähellekään maksimeita, ja lenkillä saa järjestellä aivoissaan päivän työlistaa. Aamulenkillä aineenvaihduntasi hörähtää yön jäljiltä taas käyntiin, mutta sitä kannattaa avittaa vesilasillisella ennen ulko-ovesta ryntäämistä. Lenkin jälkeen maistuu aamiainen muuten ihan taivaalliselta, vaikka se olisi sitä joka-aamuista kaurapuuroa :)

Blogille tunnustusta

Wautsiwau, blogi sai palkinnon. Palkinto tuli ihanaisen Rouva Kuulasen blogista. Alunperin pitäisi jakaa tämä viidelletoista eteenpäin, mutta minun kapasiteettini ei riitä aktiivisesti seuraamaan niin montaa blogia :) Niinpä annan tämän eteenpäin vain yhdelle, tarkkaan valikoidulle blogille. http://www.alternativefingerprint.com/ on blogin osoite ja etenkin haluan nostaa kesäisen 30-päivää musahaasteen kokonaisuutena esiin. On hersyttävää lukea Niinan musiikkiliitännäisiä postauksia!

Ai niin! Piti vastata palkinnon saaneena kysymyksiin:

Lempiväri:
Violetti. Lapsuuden ihanuus, jota välissä jo inhosin on palannut maailmaani!

Lempiruoka:
En tiedä... ylipäänsä ruoka silloin kun on nälkä? Rakkaudella laitettu ruoka on ihan ihanaa. Thaimaalaisesta, intialaisesta ja kaalipadasta tykkään. Itsesavustetut ahvenet ovat ehkä kuolettavan ihania, lätyt syntisen hyviä ja jäätölöäkin uppoaisi jos maha kestäisi sitä paremmin. Että ruoka vaan on ihanaa!

Paikka, jossa haluaisit käydä:
Mikä tahansa sukelluskohde ja aurinkoisen lämpöinen lomakohde. Hurghada Egyptissä kiinnostaa ja Thaimaan vielä kokemattomat saaret.